Sök

Din sökning på 'merialueet' gav 121 resultat
Fess-sök
  1. 31.3.2026 | Ukrainan operaatiot Pietarin alueella jatkuivat myös tiistain vastaisena yönä. Ilma-, maa- ja merivoimien toiminta näkyy kansalaisille. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä välitöntä sotilaallista uhkaa.
    https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimien-toiminta-nakyy-kaakkois-suomessa
  2. Rannikkolaivaston päätukikohta sijaitsee Turussa, Pansiossa. Toinen tukikohta on Kirkkonummen Upinniemessä. Toiminta-alue kattaa koko Suomen merialueet.
    https://merivoimat.fi/rannikkolaivasto/yhteystiedot
  3. Suoja-alueella liikuttaessa tai oleskellessa on toisinaan tarpeen suoja-aluelupa. Lupa suoja-alueelle voidaan myöntää enintään kalenterivuodeksi kerrallaan. Luvan saaja ei saa vaarantaa Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista. Lupa on anottava kuusi vuorokautta etukäteen. Merivoimien esikunta vastaa valvontavastuullaan olevien suoja-alueiden lupien käsittelystä.
    https://puolustusvoimat.fi/suoja-alueluvat
  4. 31.3.2026 | Ukrainan operaatiot Pietarin alueella jatkuivat myös tiistain vastaisena yönä. Ilma-, maa- ja merivoimien toiminta näkyy kansalaisille. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä välitöntä sotilaallista uhkaa.
    https://merivoimat.fi/-/1948673/puolustusvoimien-toiminta-nakyy-kaakkois-suomessa
  5. 31.3.2026 | Ukrainan operaatiot Pietarin alueella jatkuivat myös tiistain vastaisena yönä. Ilma-, maa- ja merivoimien toiminta näkyy kansalaisille. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä välitöntä sotilaallista uhkaa.
    https://maavoimat.fi/-/1948673/puolustusvoimien-toiminta-nakyy-kaakkois-suomessa
  6. 31.3.2026 | Ukrainan operaatiot Pietarin alueella jatkuivat myös tiistain vastaisena yönä. Ilma-, maa- ja merivoimien toiminta näkyy kansalaisille. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä välitöntä sotilaallista uhkaa.
    https://puolustusvoimat.fi/web/kansainvalinen-kriisinhallinta/-/1948673/puolustusvoimien-toiminta-nakyy-kaakkois-suomessa
  7. 14.11.2025 | Forcitin kehittämä herätepohjamiina on edelleen, lähes vuosikymmenen jälkeen, merisotateknologian huippua.
    https://ruotuvaki.fi/-/maailmanluokan-merimiinat
  8. Laivue 2020 -hankkeen tehtävänä on korvata Merivoimien käytöstä poistuvat alukset uusilla monitoimikorveteilla.
    https://puolustusvoimat.fi/laivue-2020
  9. 5.7.2022 | POHJANTUTKIMUSAINEISTOJEN TURVALLISUUSLUOKAT MERIALUEILLA Pohjantutkimusten turvallisuusluokat perustuvat lähtökohtaisesti tähän taulukkoon. Lupaviranomaisella on oikeus käyttää tapauskohtaista harkintaa. AINEISTON TAI MITTAUSMENETELMÄN KUVAUS ALU...
    https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2015517/PEVIESTOS_Merenmittaus-asiakirja-2022-liite1.pdf/4177a625-41a0-933a-eec8-32ee319005b2?t=1657015847046
  10. Merivoimien historia ja perinteet Merivoimien historia Itsenäisen Suomen merivoimat perustettiin venäläisiltä Suomeen jääneen rannikkotykistön ja laivaston kaluston varaan. Vuonna 1918 nimitettiin ensimmäinen merivoimien komentaja laivaston päälli...
    https://puolustusvoimat.fi/web/historia/merivoimat
  11. HX-hävittäjähanke ja Laivue 2020 ovat Puolustusvoimien strategiset suorituskykyhankkeet.
    https://puolustusvoimat.fi/strategiset-hankkeet
  12. Projektet Flottilj 2020 ersätter marinens fartyg som tas ur bruk med nya Marinens nya korvetter är en nödvändig del av det marina försvaret. Flottilj 2020 är marinens projekt. Avsikten är att ersätta marinens sju fartyg som tas ur bruk. Istället a...
    https://puolustusvoimat.fi/sv/flottilj-2020
  13. Valtakunnallinen Ilmapuolustusharjoitus 2/17 Maavoimien valtakunnallinen Ilmapuolustusharjoitus 2/2017 järjestetään 14.–23.11.2017 Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella. Harjoitukseen osallistuu joukkoja kaikista ilmatorjuntakoulutusta antavista j...
    https://maavoimat.fi/ilmapuolustusharjoitus-2/17
  14. Pohjanmaa-luokka vahvistaa Suomen puolustuskykyä Merivoimat korvaa osan nykyisistä aluksistaan neljällä monitoimikorvetilla, jotka yhdessä muodostavat Pohjanmaa-luokan. Korvetit on suunniteltu Itämeren vaihteleviin olosuhteisiin ja ne tulevat muod...
    https://merivoimat.fi/pohjanmaa-luokka
  15. Merivoimat tarjoavat koulutusohjelmasta valmistuneelle sotatieteiden kandidaatille kiinnostavan ja haastavan työympäristön. Laivasto-, rannikkojoukko- tai johtamisjärjestelmäopintosuunnalta valmistuneet upseerit toimivat omaa koulutustaan vastaavissa tehtävissä niin merellä kuin rannikollakin. Merivoimien koulutusohjelman opiskelija opiskelee puolustushaara- ja aselajiopintonsa Merisotakoulussa Suomenlinnassa Helsingissä.
    https://upseeriksi.fi/koulutusohjelmat/merivoimienko
  16. Puolustusvoimilla on 1.7.2017 alkaen neljä laissa määrättyä tehtävää: Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen, osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen ja kansainvälinen sotilaallinen kriisinhallinta. Kaikissa tehtävissään puolustusvoimat edistää turvallisuutta Suomessa ja sen ympäristössä.
    https://puolustusvoimat.fi/asevelvollisuus/suomen-sotilaallinen-puolustus
  17. 11.5.2023 | Puolustusvoimat osallistui Ruotsin puolustusvoimien Aurora 23 -pääsotaharjoitukseen yli tuhannella sotilaalla Maa-, Meri- ja Ilmavoimista sekä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta. Etelä-Ruotsissa järjestetty noin 26 000 henkilön harjoitus päättyy 11. toukokuuta.
    https://puolustusvoimat.fi/-/aurora-23-harjoitus-kehitti-valmiutta-itameren-alueen-puolustamiseen-yhdessa-kansainvalisten-kumppaneiden-kanssa
  18. 17.4.2023 | Puolustusvoimat osallistuu Ruotsin puolustusvoimien Aurora 23 -pääharjoitukseen Etelä-Ruotsissa 1.–11. toukokuuta. Osallistumisella kehitetään kykyä yhteistoimintaan sekä syvennetään yhteistyötä Ruotsin ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa.
    https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimat-osallistuu-aurora-23-harjoitukseen-etela-ruotsissa
  19. Tuulivoimalahankkeet Puolustusvoimilta tulee hakea lausunto tuulivoimalahankkeisiin. Puolustusvoimat arvioi lausunnossaan, onko suunnitelluilla tuulivoimaloilla vaikutuksia Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamiselle (Laki Puolustusv...
    https://puolustusvoimat.fi/tuulivoimalahankkeet
  20. Historia ja perinteet - Lapin lennosto. Lapin Lennoston juuret ja perinteet johtavat Karjalan kannakselle ja siellä Viipurinlahden suulle pieneen Koiviston kylään (nyk. Primorsk), jossa 1.10.1918 aloitti luutnantti Arvi Pajusen johdolla toimintansa "Suomen armeijan ilmailutarhan" itsenäinen Lento-osasto IV.
    https://puolustusvoimat.fi/web/historia/lapin-lennoston-historia