Osiot
Valikko
Historia ja perinteet

Lapin lennoston historia

Lapin Lennoston juuret ja perinteet johtavat Karjalan kannakselle ja siellä Viipurinlahden suulle pieneen Koiviston kylään (nyk. Primorsk), jossa 1.10.1918 aloitti luutnantti Arvi Pajusen johdolla toimintansa "Suomen armeijan ilmailutarhan" itsenäinen Lento-osasto IV.


Perustamisen aikaan Lento-osastossa oli 23 varusmiestä, taloudenhoitaja ja miehistökersantti. Vuonna 1919 lento-osastoa vahvistettiin kahdella ohjaajalla sekä tähystäjällä. Konekalustona oli kaksi Friedrichshafen meritiedustelukonetta. Lento-osasto IV:n tehtävänä oli Viipurinlahden itäisen raja- ja merialueen valvonta Venäjän vallankumouksen jälkimainingeissa. Taistelutehtäviä varten koneet oli varustettu tähystäjäkonekiväärillä ja kahdeksalla 12 kg lentopommilla.

Vuosina 1921 - 1936 joukko-osasto toimi Viipurin Tervaniemessä ja 16.11.1936 alkaen Immolassa Lentoasema 6:n nimellä. Kalustona oli muun muassa Hansa-Brandenburg -meritoimintayhteyskoneita. Ilmavoimien uudelleen järjestelyjen yhteydessä vuonna 1938 joukko-osasto muutettiin rykmentti-laivue kokoonpanoon, ja 1.1.1938 se sai nimekseen Lentorykmentti 4. Rykmenttiin kuuluivat Pommituslentolaivueet 42, 44 ja 46.

Bristol Blenheim

Vesilentokoneista siirryttiin 1930-luvun loppuun mennessä maatukikohdista toimiviin kaukotoimintakoneisiin. Kalustoksi hankittiin modernit kaksimoottoriset Bristol Blenheim -pommikoneet. Osa koneista ostettiin suoraan Englannista ja loput valmistettiin maassamme lisenssillä. Bristol Blenheim oli kokometallirakenteinen pommitus- ja kaukotiedustelukone ja sen lakikorkeus ja lentoaika olivat todella huipputasoa ja esimerkiksi Neuvostoliiton tuolloisen hävittäjätorjunnan ulottumattomissa. Lentokoulutuksen painopiste oli nyt alakorkeuksissa tapahtuvassa pommituksessa sekä ilmakuvauksessa ja kaukotiedustelussa.

Immolan tukikohdan rajanläheisyys ja kiristynyt kansainvälinen tilanne johti lentorykmentin siirtämiseen Jyväskylän maalaiskuntaan Luonetjärvelle hieman ennen talvisodan syttymistä 11.10.1939.

Lentorykmentti 4:ään kuuluvan Lentolaivue 46. Bl-129 pommituskoneen bensiinin ottoa Tikkakoskella vuonna 1940. Kuva: SA-kuva.fi
 

Sotavuodet 19391945 Luonetjärvellä

Lentorykmentti 4 talvisodassa

Luonetjärvi oli koko talvisodan ajan Lentorykmentti 4:n päätukikohta. Lentokaluston rajallisesta toimintasäteestä ja vaihtelevista sääolosuhteista johtuen käytettiin päätukikohdan lisäksi työkenttinä eräitä itäisen Suomen lentopaikkoja kuten Joroinen, Juva, Värtsilä, Siikakangas, Onttola ja Pieksämäen Naarajärvi.

Talvisodassa (30.11.193913.3.1940) lentorykmentin päätehtävät olivat vihollisen kuljetusmuodostelmien ja huoltokeskusten pommittaminen ja vihollisen ryhmityksen ja huoltoreittien tiedustelu ja kuvaaminen. Lentorykmentti 4:n keskeiseksi tehtäväksi muodostui Laatokan pohjois- ja koillispuolisten rintamaosien pommittaminen ja kuvaaminen.

Talvisodassa joukko-osasto lensi yhteensä 423 sotalentoa, joista strategisia ja taktisia kuvauslentoja oli 22. Sotalennoilla menetettiin 18 konetta ja 21 ohjaajaa, tähystäjää tai konekivääriampujaa. Maavoimille annetulla pommitus- ja ilmakuvaustuella, etenkin Pohjois- ja Koillis-Laatokan rintamilla, myötävaikutettiin suuresti talvisodan torjuntavoittoon.

Lentorykmentti 4 jatkosodassa

Jatkosodassa (24.6.19414.9.1944) lentorykmentin konekalustoa täydennettiin Saksasta hankituilla Dornier Do 17 Z -vaakapommituskoneilla ja Junkers Ju 88 A -syöksypommituskoneilla. Lisäksi joukko-osaston käyttöön saatiin sotasaaliina venäläisiä Iljushin DB-3 ja Tupolev SB-2 vaakapommituskoneita. Sodan aikana huomattava osa pommituksista suunnattiin vihollisen rautatieyhteyksiä ja lentotukikohtia vastaan. Pommituksissa pyrittiin keskitettyyn voimankäyttöön ja tärkeimpiä kohteita vastaan saatettiin lähettää lähes 50 koneen lento-osasto. Jatkosodassa lentorykmentti teki kaikkiaan yli 4000 sotalentoa, joissa se menetti 65 konetta ja 164 miehistön jäsentä.

Lentorykmentti Lapin sodassa

Lapin sodassa 15.9.194427.4.1945 tuettiin kenttäarmeijan jalkaväki- ja jääkäripataljoonia näiden karkottaessa saksalaisia joukkoja Lapista Neuvostoliiton kanssa solmitun aselevon ehtojen mukaisesti. Sodassa lentorykmentti lensi kaikkiaan 462 sotalentoa menettäen seitsemän konetta ja 16 koneiden miehistön jäsentä. Lentokoneet operoivat Rissalan ja Kemin tukikohdista lähinnä Ranuan ja Rovaniemen sekä Kittilän, Muonion ja Käsivarren suuntaan.

Yksi Lentorykmentti 4:n Junkers Ju 88 -kone teki pakkolaskun Simon Sarkakankaalle 10.10.1944 palatessaan pommituslennolta Ranuan suunnasta. Koneen nelihenkisestä miehistöstä selvisi hengissä pahoin haavoittuneena vain koneen tähystäjä ja konekivääriampuja, luutnantti Aarne Keko. Tämä päivä (10.10.) on nimetty Lapin Lennoston Hävittäjälentolaivue 11:n perinnepäiväksi.

Sotavuosien jälkeinen aika

Lapin sodan päätyttyä keväällä 1945 Lentorykmentti 4 siirtyi rauhan ajan tehtäviin viimeisenä sotaa käyneenä joukko-osastona. Pariisin rauhansopimuksen perusteella lähes koko pommituskonekalusto poistettiin, jopa romutettiin rykmentin käytöstä. Vain muutama Bristol Blenheim jätettiin valokuvaus- ja yhteyskoneeksi.

Edelleen Luonetjärvellä toimiva rykmentti sai vuonna 1948 käyttöönsä Lentorykmentti 2:lta legendaariset Messerschmitt Me 109 -hävittäjäkoneet ja myöhemmin Valmet Vihuri-kalustoa. Suihkukonekauteen siirryttiin vaiheittain vuonna 1956, jolloin joukko-osasto sai riveihinsä viisi De Havilland Vampire Trainer suihkuharjoituskonetta. Vuotta myöhemmin loput Suomeen hankitut Vampiret siirrettiin Porista Luonetjärvelle.

Puolustuslaitoksen uudelleenjärjestelyssä kaikki lentorykmentit lakkautettiin ja ilmavoimien kunniakkaasta Lentorykmentti 4:stä tuli 1. Lennosto.

Suihkukonekausi Luonetjärvellä

Suihkukonekausi, lentäminen ja tekniikka opeteltiin siis 1950-luvulla Englannista hankituilla De Havilland Vampire 52 -harjoitus- ja Folland Gnat 1 -torjuntahävittäjillä. Vampiret aloittivat suihkukonekauden Luonetjärvellä 1956 ja koneet olivat ilmavoimien ainoat suihkukoneet vuoteen 1958 saakka. Luonetjärvellä lentokoulutuksen painopiste olikin aina vuoteen 1962 saakka Vampire-koulutuksessa. Ensimmäiset kaksi Folland Gnat 1- torjuntahävittäjää lensivät majuri Lauri Pekurin ja yliluutnantti Veikko Hietamiehen ohjaamina Luonetjärvelle 30.7.1958. Seuraavana päivänä 31.7. Pekuri rikkoi äänivallin Folland Gnatilla ensimmäisenä ohjaana Suomen ilmatilassa.

Vampire- ja Gnat-kalustoa seurasivat ranskalaiset Fouga Magister -harjoituskoneet vuonna 1963 ja Neuvostoliitosta ostetut Mikojan-Guveritsh-21F-hävittäjät vuonna 1966. MiG-21F-hävittäjät olivatkin suorituskyvyltään suihkukoneaikamme ensimmäiset varsinaiset torjuntahävittäjät. Hämeen Lennosto käytti konetyyppiä vuosina 19661972 tiedusteluversiona. Vuonna 1972 lennoston lentokalustoa uusittiin korvaamalla vanhentuneet Folland Gnat -hävittäjät ajanmukaisilla ruotsalaisvalmisteisilla Saab 35 Draken -torjuntahävittäjillä. Ruotsissa saatu tyyppikoulutus loi riittävän pohjan lentotoiminnan ja kotimaisen tyyppikoulutuksen aloittamiseksi. MiG-taitajista koulutettiin Draken-tietäjiä 1970-luvulta alkaen uudessa tukikohdassa Rovaniemellä.

Vuonna 1957 joukko-osaston nimi oli muutettu 1. Lennostosta Hämeen Lennostoksi.


 

Muutto Rovaniemelle - Hämeen Lennostosta Lapin Lennostoksi

Tuloparaati Rovaniemellä 16.8.1973.

Pohjois-Suomen ilmatilan koskemattomuuden valvonnan ja vartioinnin tehostaminen nähtiin tarpeelliseksi 1960-luvulla, ja niinpä Hämeen Lennosto siirrettiin Rovaniemelle 16.8.1973. Itsenäisyyspäivänä vuonna 1974 lennosto ristittiin Lapin Lennostoksi kuvaamaan paremmin uutta ja laajaa vastuualuettaan. Vastuualuehan käsittää Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat. Muuton yhteydessä Rovaniemen päätukikohtaan siirrettiin ainoastaan uusi Draken-kalusto. Folland Gnat -kalusto ehdittiin lentää lentotunneiltaan lähes loppuun ennen muuttoa ja MiG-21F-kalusto jätettiin Luonetjärvelle Tiedustelulentolaivueelle.

Draken-kalustolla lennettiin Lapin Lennostossa 16.8.2000 saakka. Edellisen vuoden tammikuussa (11.1.1999) lennosto siirtyi F-18 Hornet -torjuntahävittäjiin.

Ilmavoimien pohjoisin valmiusyhtymä tänään

Rauhan aikana lennoston tehtävänä on huolehtia Pohjois-Suomen ilmatilan valvonnasta ja turvata alueellinen koskemattomuus. Tätä tehdään ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä tutkavalvonnalla, valvonta- ja tunnistuslennoilla sekä tarvittaessa torjuntalennoilla. Pohjois-Suomen ilmapuolustusalue, josta Lapin Lennosto vastaa, ulottuu Haapajärveltä aina Utsjoelle saakka, eli vastaamme lähes puolen Suomen ilmatilasta.

Kuluneiden vuosikymmenien aikana lennosto on lappilaistunut ja vakiinnuttanut asemansa Lapissa. Lennoston merkitys Rovaniemen talousalueella on merkittävä, tarjoaahan se työpaikan yli neljällesadalle työntekijälle, joista huomattava osa on kotoisin Pohjois-Suomesta.