Maasotakoulun historiaa ja perinteitä

Vöyrin Sotakoulusta Päällystöopistoksi

Vöyrin Sotakoulu aloitti toimintansa 26.1.1918 Vöyrin pitäjässä Pohjanmaalla. Se oli ensimmäinen alipäällystöä kouluttanut sotilasopetuslaitos itsenäisessä Suomessa. Koulutus jouduttiin keskeyttämään Vöyrissä jo 5.4.1918 vapaussodan vuoksi. Suomalaisen kanta-aliupseerikoulutuksen katsotaan alkaneen Vöyrin Sotakoulusta.

Säännöllinen alipäällystön koulutus alkoi vuonna 1921 Viipurin Markovillassa, jossa koulu toimi Jalkaväen Aliupseerikoulun, Jalkaväen Kapitulanttikoulun ja Taistelukoulun Aliupseeriosaston nimillä. 

Lappeenrannassa on toiminut sotilasopetuslaitos vuodesta 1945 alkaen. Jalkaväen Aliupseerikoulu aloitti toimintansa Lappeenrannassa 4.2.1945. Koulun johtajana toimi tuolloin eversti Aarne Kiira.

Koulu sai toimitiloikseen Ratsuväkiprikaatin aliupseerikoulun ja Viestieskadroonan käytössä olleet tilat niin sanotulta uudelta kasarmialueelta lentokentän kupeesta. Nykyisin aluetta kutsutaan Leirikentäksi. Koulun päärakennus oli valmistunut 1937 ja se oli funktionalismin periaatteiden mukaan suunniteltu kasarmirakennus. Rakennus oli alkuaan kolmikerroksinen, mutta vuonna 1981 rakennukseen lisättiin neljäs kerros. Rakennus on nimeltään ”Vääpeli” ja se on edelleen käytössä majoitus- ja luokkarakennuksena. Rakennuksessa sijaitsee nykyään myös Maasotakoulun kirjasto.
 
Koulun nimi muuttui koulutusuudistusten myötä vuonna 1952 Kanta-aliupseerikouluksi ja edelleen vuonna 1966 Aliupseerikouluksi. Aliupseerikoulusta tuli Päällystöopisto 1.3.1974 ja sen ensimmäisenä johtajana toimi eversti Raimo Viita.

Kanta-aliupseerikouluun valmistui vuonna 1959 uusi luokka-, ruokala- ja esikuntarakennus. Rakennus peruskorjattiin ja sitä laajennettiin vuonna 2006 luokka- ja toimistorakennukseksi. Rakennus nimettiin ”Kapteeniksi”.

Laajentuvien koulutustehtävien ja lisääntyvien oppilasmäärien vuoksi koulun aluetta kehitettiin 1970-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 1979 valmistui rakennus ”Kersantti” Päällystöopiston majoitusrakennukseksi. Rakennukseen valmistui kahden hengen majoitustupia yhteensä 100 kappaletta. Rakennus toimii edelleen majoitusrakennuksena.

Alueelle valmistui vuonna 1991 nykyaikainen kuntotalo. Sen valmistuttua ruokala-esikuntarakennuksessa ollut juhla- ja voimistelusali muutettiin uudenaikaiseksi auditorioksi, jonka nimi on nykyään Vöyrin sali. Koripallokenttien viivat näkyvät edelleen auditoriossa penkkien alla.

Koulun alueella rakennusten suunnittelijana toimi arkkitehti Osmo Lappo toimistoineen. Lapon tai hänen toimistonsa suunnittelemia rakennuksia ovat muun muassa vuonna 1959 valmistunut ruokala-esikuntarakennus, rakennus ”Kersantti” ja kuntotalo.

Maanpuolustusopistoksi

Päällystöopisto muuttui puolustusvoimien uuden johtamis- ja hallintojärjestelmän myötä 1.1.1993 alkaen Maanpuolustusopistoksi.
Maanpuolustusopiston ensimmäisenä johtajana toimi eversti Pertti Pyötsiä.

Maanpuolustusopisto suunnitteli ja järjesti opistoupseerin tutkintoon johtavan opetuksen sekä järjesti täydennyskoulutusta puolustusvoimien palkatulle henkilöstölle.

Maanpuolustusopisto toimi kahdella mäellä. Rakuunamäellä, josta se oli saanut haltuunsa rakennuksia 1989 tapahtuneen Uudenmaan Rakuunapataljoonan lakkauttamisen yhteydessä sekä Leirikentällä, jossa sijaisi esikunta, ruokala, pääosa koulutus- ja majoitustiloista sekä huollon rakennukset: varusvarasto, autohalli, korjaamo ja panssarihalli.

Maasotakoulu perustetaan

Maasotakoulu perustettiin 1.8.2001. Maasotakoulun ensimmäisenä johtajana toimi eversti Antti Lankinen. Maasotakoulun perustamisen myötä Lappeenrannassa alkoi kadettikoulutus. Koulutuskeskus perustettiin Maasotakoulun joukkoyksiköksi vastaamaan palkatun henkilöstön koulutuksesta. Maasotakoulu oli vuoden 2007 loppuun Pääesikunnan alainen joukko. Kun Maavoimat perustettiin vuonna 2008, Maasotakoulusta tuli maavoimien komentajan alainen joukko.

Maasotakoulun vuosipäivää vietetään lokakuun 19. päivänä. Maasotakoulun vuosipäiväksi valittiin ajankohta, joka oli sopivasti Breitenfeldin taistelun vuosipäivän (8.9.) ja itsenäisyyspäivän välissä.
Kunniamarssi on Maasotakoulun marssi, alkuperäiseltä nimeltään Nuoret Sankarit. Marssin on säveltänyt Otto Kotilainen.

Maasotakoulun lippu naulattiin ensimmäisenä vuosipäivänä ja tasavallan presidentti Tarja Halonen luovutti sen Maasotakoulun käyttöön 29.11.2001. Lipun on suunnitellut heraldikko Liisa Kontiainen. Maasotakoulun lippua käytetään eri tilaisuuksissa 50-70 kertaa vuodessa. Uusi lippu naulattiin Maasotakoulun vuosipäivän juhlallisuuksissa lokakuussa 2018.

Jalkaväkirykmentti 1 ja Jalkaväkirykmentti 2 ovat Maasotakoulun perinnejoukko-osastoja. Lisäksi vaalitaan Maanpuolustusopiston ja sitä edeltävien oppilaitosten, ali-, toimi- ja opistoupseerikoulutuksen sekä rakuunoiden perinteitä. Perinteet ilmenevät henkilöstön toiminnassa niiden tuntemisena, arvostamisena ja esilletuomisena eri tilaisuuksissa.

Puolustusvoimien joukko-osastorakenteen muutoksen jälkeen Maasotakoulu (MAASK) jatkoi 1.1.2015 alkaen toimintaansa uusimuotoisessa kokoonpanossa. Maasotakoulun toimintoja järjesteltiin uudelleen liittämällä Reserviupseerikoulu Haminassa joukkoyksiköksi Maasotakouluun ja perustamalla Maavoimien tutkimuskeskus pääosiltaan Haminaan 1.1.2015. Kolmantena joukkoyksikkönä jatkoi toimintaansa Koulutuskeskus.

Maasotakoulun joukko-osastolippu:

 

Maavoimien aselajikoulujen osalta tehtiin 1.1.2015 seuraavat uudelleenjärjestelyt:

• Jalkaväkikoulu perustettiin Lappeenrantaan ja se liitettiin osaksi Koulutuskeskusta.
• Pioneeri- ja suojelukoulun nimi muutettiin Pioneerikouluksi ja se siirrettiin Lappeenrantaan osaksi Maasotakoulun Koulutuskeskusta.
• Panssarikoulu liitettiin osaksi Maasotakoulun Koulutuskeskusta. Toiminnot jäivät Panssariprikaatin yhteyteen Hattulaan. Maavoimien tutkimuskeskuksen Panssarisektori toimii Hattulassa.
• Tykistökoulu liitettiin osaksi Maasotakoulun Koulutuskeskusta. Toiminnot jäivät Porin prikaatin yhteyteen Kankaanpäähän. Maavoimien tutkimuskeskuksen Tykistösektori toimii Kankaanpäässä.
• Viestikoulu liitettiin osaksi Maasotakoulun Koulutuskeskusta. Toiminnot jäivät Panssariprikaatin yhteyteen Riihimäelle. Maavoimien tutkimuskeskuksen Viestisektori toimii Riihimäellä.

Maasotakoulun joukko-osastoristi:

 

Maasotakoulun joukko-osastotunnus:

 

Reserviupseerikoulu (RUK)

Reserviupseerikoulu sijaitsee Haminassa.

Reserviupseerikoulun koulutusalan päätehtävät:

Reserviupseerikurssi puolustushaarojen ja Rajavartiolaitoksen tarpeisiin kaksi kertaa vuodessa.
Upseerikokelaiden täydennyskoulutus.
Sodanajan johtajakurssit
Joukkueenjohtajakurssit
Varusmieskoulutus, kaksi saapumiserää vuodessa.

Reserviupseerikoulun historia ja toiminta pohjautuu Vimpelin sotakoulun (1917), Päämajan reserviupseerikurssin, Sotavänrikkikurssin sekä Viipurin upseerikokelaskurssien toimiin kouluttaa upseereita kenttäarmeijan tarpeisiin. Ensimmäisen varsinaisen reserviupseerikurssin koulutus aloitettiin Haminassa 1.4.1920.
Alkaneen talvisodan johdosta Reserviupseerikoulu siirrettiin rautatiekuljetuksena Kankaanpään Niinisaloon 1.12.1939 jossa toimittiin vuoteen 1944 saakka.
Valvontakomission vaatimuksesta reserviupseerikoulutus oli keskeytettynä vuoteen 1948 saakka jonka jälkeen koulu on toiminut Haminassa keskeytyksettä.

Perinnepäivä on 1.4.

Perinnemarssi on Sankarimarssi, Heroes Pugnate.
Marssin 1500-luvun alkupuolelta on sovittanut Heikki Klemetti.

Perinnelippu on Reserviupseerikoulun lippu jonka on suunnitellut Carolus Lindberg ja se on vahvistettu käyttöön 30.3.1928. Tangon kärkenä 26.5.1941 lähtien IV luokan vapauden risti nauhoineen.

 
Pienoislippuna on Reserviupseerikoulun lippu pienennettynä kokoon 1:7,5.

Reserviupseerikurssi 14 oli alullepanijana sekä marssin, että lipun luomisessa.

Joukko-yksikkötunnuksena on Reserviupseeriupseerikoululle vahvistettu joukko-osastotunnus jonka on suunnitellut reserviupseerikurssilla 4 oppilaana ollut Alvar Aalto. Tunnus on otettu käyttöön 1923.

 
Perinneristin on suunnitellut Jorma Ala-Sankila ja se on vahvistettu käyttöön 25.5.1989.

RUK:n perinneristi:

 
RUK-museo sijaitsee Haminassa osoitteessa Kadettikoulunkatu 8.

Koulutuskeskus

Koulutuskeskukseen kuuluu Jalkaväkikoulu, Panssarikoulu, Pioneerikoulu, Tykistökoulu, Viestikoulu sekä Sota- ja kouluttamistaidon opettajaryhmä, Opintoasiainosasto ja Simulaattoriosaamiskeskus.

Koulutuskeskus aloitti toimintansa Maasotakoulun joukkoyksikkönä 1.8.2001. Maasotakoulun uusimuotoisessa rakenteessa 1.1.2015 Koulutuskeskus jatkoi toimintaansa Maasotakoulun joukkoyksikkönä.

Koulutuskeskus suunnittelee, valmistelee, toteuttaa ja kehittää Maasotakoulussa järjestettävää palkatun henkilöstön perus- ja täydennyskoulutusta. Koulutuskeskus toteuttaa Maasotakoululle käsketyn sotilasammatillisen aliupseerikoulutuksen ohjauksen maavoimissa. Koulutuskeskus toteuttaa Maavoimien esikunnan käskemän simulaattorialan suunnittelun, ohjauksen ja seurannan.

Koulutuskeskus antaa opetusta 46 opintosuunnalla ja -linjalla ja järjestää lähes 180 harjoitusta vuodessa. Täydennyskoulutustilaisuuksia kertyy yli 120.

Jalkaväkikoulu

Jalkaväkikoulu aloitti toimintansa 1.1.2015 ja on näin ollen Maavoimien aselajikouluista nuorin. Jalkaväkikoulu vaalii itsenäisyyden ajan jalkaväen aselajikoulutuksen perinteitä - jalkaväkikoulutusta päällystölle on annettu itsenäisyyden aikana useassa eri sotakoulussa. Jalkaväkikoulu suurimpana aselajikouluna yhdistää jalkaväen upseeri- ja aliupseerikoulutuksen perinteet yhdeksi kokonaisuudeksi käytännön opetus- ja koulutustyössä.

Jalkaväkikoulun perinnepäivää juhlitaan 10. lokakuuta. Perusteena perinnepäivälle on Viipurin Markovillan sotakoulussa 10.10.1927 aloitettu ensimmäinen upseerien täydennyskurssi. Markovillan sotakoulu järjesti jalkaväen komppanianpäällikkö- ja joukkueenjohtajakursseja sekä antoi kanta-aliupseerikoulutusta. Myöhemmin Taistelukoulu jalkaväen aselajikouluna käytti samaa perinnepäivää 12.12.1956 alkaen 1.1.1993 saakka. Noin kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen Jalkaväkikoulu jatkaa perinnepäivän juhlimista 10. lokakuuta Markovillan sotakoulun ja Taistelukoulun viitoittamalla tiellä.

Jalkaväkikoulun lippu vihittiin käyttöön 20.10.2017. Lipun ovat suunnitelleet VTM Markku Palokangas ja tiedottaja Lauri Paju. Vihreässä lippukentässä ovat ristikkäiset kiväärit, joilla seisoo takajaloillaan Suomen leijona.

Jalkaväkikoulun henkilöstö käyttää joukko-osastotunnuksenaan Maasotakoulun joukko-osastotunnusta.

Perinnemarssi on Marssilaulu. Sen on säveltänyt Aimo Mustonen ja sanoittanut Frans Emil Sillanpää.'

Panssarikoulu

Panssarikoulun perinnepäivä on 2.4. Panssarikoulu perustettiin vuonna 1948. 2. huhtikuuta 1948 Panssaripataljoonan silloinen komentaja, everstiluutnantti Nils Eric Åkerman, allekirjoitti esityksen pysyvän panssarialan aselajikoulun perustamisesta. Kyseisessä esityksessä käytettiin myös ensimmäisen kerran nimeä Panssarikoulu. Panssarikoulun perinnepäivä vahvistettiin vasta 1968 tasavallan presidentin esittelyssä. Panssarikoulun perustamisesitys vuodelta 1948 piti sisällään koulun ensimmäisen toimintasuunnitelman, jossa oli hahmoteltu seitsemän eri kurssin sisältö, tarkoitus ja kohdehenkilöstö. Vuosina 1948 - 2015 Panssarikoulu oli osa Panssariprikaatia.

Perinnemarssi on Parolan marssi, joka on sävellys 1700-luvulta.

Panssarikoulu sai lippunsa vuonna 1960. Lipun värit ja aiheet liittyvät Panssarikoulun perinteisiin ja tehtävään. Lipun keskellä on Parolan leijona, joka liittää Panssarikoulun erottamattomasti Parolannummeen. Vasemmassa yläkulmassa on sodan ajan panssaridivisioonan nuolitunnus. Laguksen nuolet liittävät Panssarikoulun osaksi suomalaisten panssarijoukkojen kunniakasta menneisyyttä ja toisaalta kuvastavat koulutuksen päämääriä. Lipun hallitsevat värit ovat jääkärin vihreä ja panssarin musta, jotka edustavat Panssarikoulun pääkoulutushaaroja ja ilmentävät aselajien välistä yhteistoimintaa.
Lipun on suunnitellut taiteilija Olof Eriksson.

Joukko-osastotunnuksena on Maasotakoulun joukko-osastotunnus. Perinneristi on Panssarikoulun risti.

Suomalaisten panssarijoukkojen historiasta kiinnostuneet voivat vierailla Panssarimuseossa,
www.panssarimuseo.fi.

Panssarikoulun perinneristi:

 

Pioneerikoulu

Pioneerikoulun perinteinä vaalitaan Pioneerirykmentin perinteitä sekä osaa Pioneeri- ja suojelukoulun perinteistä.

Pioneerikoulun perinnepäivää vietetään 25. heinäkuuta Schmardenin kylän läheisyydessä vuonna 1916 käydyn menestyksellisen taistelun muistoksi. 24.–25.7.1916 suomalaisista jääkäreistä muodostettu pioneerikomppania osallistui saksalaiselle Reservijääkäripataljoona 1:lle alistettuna hyökkäykseen venäläisen eteentyönnetyn tukikohdan tuhoamiseksi Kuurinmaalla Schmardenin kylän läheisyydessä, nykyisen Latvian alueella.

Perinnelippu on entinen Pioneerirykmentin lippu eli sysimusta leijonalippu, jonka on suunnitellut jyväskyläläisen käsityöliikkeen omistaja Olivia Puolakka. Lippu on luovutettu Pioneerikoulun edeltäjälle Sapöörikoululle vuonna 1918.

Perinnemarssi on Krister Westerin säveltämä ja Heikki Klemetin myöhemmin sovittama Koljonvirran marssi.

Perinneristi on musta, kultareunainen kuperakärkinen Mantovan risti. Ristin keskellä lapionterä, jonka päällikkeenä ristikkäiset hakku ja kirves, joiden päällä paaluttain suora kaksiteräinen lyömämiekka.

Perinnejoukkoina ovat Pioneerirykmentti perinnejoukkoineen, Kaasusuojelukoulu, Pioneerikoulu, Pioneeri- ja suojelukoulu sekä Jääkäripataljoona 27 Pioneerikomppania.

Tykistökoulu

Itsenäisen Suomen Tykistökoulun perinteiden katsotaan alkaneen vapaussodan aikana, jolloin everstiluutnantti Nenonen sai ylipäälliköltä käskyn perustaa Tykistökoulu Pietarsaareen. Jo 7.2.1918 julkaistiin ylioppilaille ja teknistä koulutusta saaneille henkilöille kehotus ilmoittautua tykistön palvelukseen. Tykistökoulun vuosi- ja perinnepäiväksi on vahvistettu 7. helmikuuta tämän mukaisesti.

Pietarsaaressa Tykistökoulun tehtävänä oli kouluttaa tykistön päällystö, alipäällystö ja miehistö sekä varustaa rintamalle lähtevät patterit taistelukelpoisiksi, aluksi venäläisiltä jäänyttä sotasaaliskalustoa kokoamalla ja kunnostamalla. Koulu siirtyi kuitenkin jo huhtikuussa Tampereelle ja sieltä edelleen 12.7.1918 Lappeenrantaan. Vuonna 1919 koulu siirrettiin Helsinkiin. Sen nimeksi tuli vuonna 1926 Kenttätykistön ampumakoulu. Toiminta jatkui talvisotaan asti.

Sotien jälkeen Tykistökoulu aloitti taas toimintansa pääosiltaan Uudenmaan kasarmissa Helsingissä, mutta hajallaan siten, että erityisesti aliupseerikoulutus oli aina vuoteen 1960 asti Lappeenrannassa ja Hyrylässä. Vuonna 1960 koulu siirtyi kokonaisuudessaan Santahaminaan, jossa siihen liitettiin myös rannikkotykistöosasto. Tykistökoulun päästyä siirtymään vuonna 1969 Niinisaloon rakennettuihin parempiin tiloihin rannikkotykistökoulutus eriytettiin toiminnasta ja se jäi Rannikkotykistökouluna edelleenkin pääkaupunkiseudulle.

Tykistökoulun tärkeimpinä tehtävinä oli aselajin kapteenikurssien, yliupseerikurssien, aliupseerien peruskurssien sekä mestarikurssien järjestäminen.

Mittauspatteristo liitettiin Tykistökouluun 1.10.1979. Tykistökoulu puolestaan liitettiin Satakunnan Tykistörykmenttiin 1.9.1987, jolloin se menetti asemansa itsenäisenä joukko-osastona. Mainittakoon, että myös Satakunnan Tykistörykmentin historia itsenäisenä joukko-osastona päättyi 1.3.1992, kun siitä tuli runko perustettavaan Tykistöprikaatiin. 1.1.2015 lukien Tykistökoulu liitettiin hallinnollisesti Maasotakouluun.

Tykistökoulun perinnemarssi on Jean Sibeliuksen vuonna 1898 säveltämä marssi Isänmaalle, jonka tasavallan presidentti vahvisti 27.11.1956 Tykistökoulun kunniamarssiksi. Sen on sanoittanut Paavo Cajander ja soittokunnille sovittanut Teuvo Laine.

Perinnelippu on Tykistökoulun lippu, jonka on suunnitellut Gustaf von Numers. Tykistökoulun lippu vihittiin käyttöön Presidentin linnassa 17.5.1968. Joukko-osastotunnuksena on Maasotakoulun joukko-osastotunnus.

Viestikoulu

Viestikoulu perustettiin 24.2.1941 Hämeenlinnassa. Seuraavia vaiheita oli: Maavoimien viestikoulu 1.10.1943; Viestikoulu 4.12.1944; Viestikoulu Riihimäki 29.12.1947; osaksi Viestirykmenttiä 1.9.1985; Viesti- ja Sähkötekninen koulu 1.1.2003; Viestikoulu 1.6.2009.
Viestikoulu liitettiin osaksi Maasotakoulua 1.1.2015.

Viestikoulun perinnepäivä on 1.9.  Perinnemarssi on Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa.  Pienoislippuna on Viestikoulun lippu pienennettynä kokoon 1:5,5. Joukko-osastotunnuksena on Maasotakoulun joukko-osastotunnus. Viestikoulu vaalii edeltäjäjoukkojensa perinteitä.

Viestikoulun perinneristi:

Maavoimien tutkimuskeskus

Maavoimien tutkimuskeskus (MAAVTKESK) perustettiin puolustusvoimauudistuksen yhteydessä 1.1.2015 kokoamalla Maavoimien tutkimusresurssit yhteen kokoonpanoon. Maasotakoulun joukkoyksikkönä toimiva MAAVTKESK koostuu Maataistelukeskuksesta sekä Tutkimus- ja kehittämisosastosta. Keskuksen noin 70 henkilön työpisteet ovat Haminassa, Riihimäellä, Hattulassa ja Niinisalossa. Tämä puolustusvoimauudistuksessa perustettu aivan uusi tutkimuksen suorituskyky tuottaa vuosittain yli 50 tutkimusraporttia, vaihdellen muutamasivuisesta kenttäkoeraportista lähes 200-sivuisiin laajoihin tutkimusraportteihin.

Lähteitä:

Maanpuolustusopisto 75 vuotta. Vöyrin Sotakoulusta Maanpuolustusopistoksi 1918 -1933. Keijo Simola - Keijo Koivisto Lappeenrannan varuskuntahistoria Olli Immonen