Ilmavoimien soittokunnan historiaa

Ilmavoimien soittokunnan historia alkoi 23.2.1977, kun Puolustusministeriö päätti soittokunnan perustamisesta Sisä-Suomen sotilasläänin ja Ilmavoimien soittotarpeisiin. Perustamispäiväksi määrättiin 1. maaliskuuta 1977. Henkilöstöä lähdettiin rekrytoimaan muista varuskuntasoittokunnista.

Pääesikunnan Sotilasmusiikkitoimisto tiedotti sotilassoittajille 8.3.1977 Luonetjärven varuskuntasoittokunnan perustamisesta ja mahdollisuudesta ilmoittautua vapaaehtoiseksi siirtymään uuden perustettavan soittokunnan tehtäviin. Pääesikunnan Sotilasmusiikkitoimiston tiedotteessa kaavailtiin perustamiskokoonpanon vahvuudeksi yksi kapellimestari, 13 soittajaupseeria ja 12 soitto-oppilasta. Soitinkokoonpanoksi ilmoitettiin huilu, oboe, kaksi klarinettia, tenorisaksofoni, kaksi käyrätorvea, kaksi trumpettia, pasuuna, baritoni, tuuba ja rummut sekä soitto-oppilaiden osalta huilu, kolme klarinettia, saksofoni, kaksi käyrätorvea, kaksi trumpettia, kaksi pasuunaa ja rummut.

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen hyväksyi Puolustusministeriön esityksen uuden varuskuntasoittokunnan perustamisesta 22.3.1977.

Perustamiskäskyssä silloisen Luonetjärven varuskuntasoittokunnan, nykyisen Ilmavoimien soittokunnan tehtävänä oli Ilmavoimien musiikin tallentaminen, käsitteleminen ja kehittäminen. Soittokunnan erikoisluonteeksi tuli toimia myös kevyen musiikin big band -orkesterina kansainvälisten ilmavoimien orkesterien tapaan. Soittajiksi valittiin ensisijaisesti useamman kuin yhden instrumentin taitajia. Univormuksi valikoitui ilmavoimien sininen sotilasvirkapuku.

Soittokunnan toiminta alkoi 12.8.1977. Ilmavoimilla oli viimein oma aselajisoittokunta, tuolloiselta nimeltään Luonetjärven varuskuntasoittokunta (LuoSK). Ensimmäinen esiintyminen koitti jo samana päivänä Finndidac-messuilla Jyväskylässä. Kapellimestariksi kaavailtiin Rovaniemen Varuskuntasoittokunnan päällikköä Raimo Haahtia, mutta koska hänen siirtymisensä ajankohta oli epävarma, määrättiin soittokunnan päälliköksi Haahden tuloon asti apulaiskapellimestari, luutnantti Ossi Minkkinen.

Ensimmäinen kokoonpano koostui kapellimestarista ja 14 toimiupseerista.

Kapellimestarina toimi luutnantti Ossi Minkkinen.

Ensimmäinen konsertti perustamispäivänä 12.8.1977 Jyväskylässä.

Sotilassoittokuntien organisaatiomuutosten yhteydessä vuonna 1989 Luonetjärven varuskuntasoittokunta liitettiin Ilmavoimien viestikoulun alaiseksi erillisyksiköksi ja seuraavana vuonna (1.1.1990) nimeksi vahvistettiin Ilmavoimien soittokunta.

Vuoden 1990 alussa soittokunnan määrävahvuus nousi, jolloin kokoonpanoksi muodostui kapellimestari ja 19 toimiupseeria.

Vuonna 1997 määrävahvuus nousi 20 toimiupseeriin.

Big band -kokoonpanon komppisektioon liitettiin vähitellen vakituisia virkoja:

1.1.1997 Piano ja kitara

1.8.2002 Basso

Saavutus oli merkittävä, sillä tähän asti komppisoittajat olivat olleet puhaltajia, joilla komppisoittimet olivat vaihtosoittimina.

Vuonna 2005 Ilmavoimien viestikoulun nimi muutettiin Ilmasotakouluksi.

Ulkomaan komennuksia: Sveitsi v.1997, Bosnia v. 2000, Finnjetristeily

Big Bandin Aalto-sarja Jyväskylän A-salilla 4 kertaa vuodessa. Sarjan ensimmäinen konsertti pidettiin vuonna 2008.

Päälliköt kautta aikain

  • Ossi Minkkinen (vs) 12.8.1977–1.9.1979
  • Jukka Vuolio 01.09.1979–31.12.1980
  • Ossi Minkkinen (vs) 1.12.1980–11.5.1983
  • Markku Salokoski 1.6.1983–31.7.1986
  • Pekka Kajander 1.8.1986–31.12.2004
  • Raimo Ovaska (vt) 1.1.2005–31.5.2005
  • Tomi Väisänen 1.6.2005–

Vuoden 2014 puolustusvoimauudistuksen vaikutukset soittokuntaan

Seitsemän soittokuntaa lakkautettiin uudistuksessa. Nykyisin Suomessa toimii kuusi soittokuntaa, joista viisi koostuu ammattimuusikoista ja yksi varusmiehistä. Ilmavoimien soittokunnan kokoonpano vahvistui yhdellä soittajalla. Tämänhetkiseen vahvuuteen kuuluu kapellimestari ja 21 toimiupseeria.

Big band -kokoonpanon toiminta kasvoi organisaatiomuutoksen myötä.

Ilmavoimien soittokuntaan siirrettiin koko Puolustusvoimien big band -nuotisto.

Ilmavoimien soittokunnan soittotoiminta-alueeksi on määritelty Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Pirkanmaa, Keski-Pohjanmaa sekä LAIVSK:n kanssa yhteisesti Etelä-Pohjanmaa.