Jääkäriprikaatin historia ja perinteet
Jääkäriprikaati perustettiin 1.10.1979. Jääkäriprikaatin joukkoyksiköitä ovat Lapin jääkäripataljoona ja Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo.
Jääkäriprikaatin perinteet rakentuvat jääkäreiden perinteille. Jääkäriprikaati vaalii kaikkien jääkärijoukkojen tavoin suomalaisen Kuninkaallisen Preussilaisen Jääkäripataljoona 27:n perinteitä. Lisäksi Jääkäriprikaati vaalii joukkoyksiköidensä, nykyisten ja lakkautettujen, perinteitä: Lapin Jääkäripataljoonan ja edeltäjäjoukkojensa Polkupyöräpataljoona 1:n, Jääkäripataljoona 1:n ja Pohjanmaan Jääkäripataljoonan perinteitä sekä Pohjanmaan Tykistörykmentin edeltäjäjoukkojen ja Kenttätykistörykmentti 3:n perinteitä sekä lisäksi Pohjan Jääkäripataljoonan ja edeltäjäjoukkonsa Pohjan Prikaatin perinteitä.
Vuonna 1986 Jääkäriprikaati otti Puolustusvoimien johdolle tehdyn esityksen perusteella vaalittavakseen jatkosotaan pohjoisen miehistä perustetun Jalkaväkirykmentti 12:n (JR 12) eli ns. Jänkäjääkärien perinteet. Vastaavalla tavalla Jääkäriprikaati otti talvisodan päättymisen 50-vuotispäivänä, maaliskuun 13. päivänä vuonna 1990, vaalittavakseen pohjoisen miehistä talvisotaan perustetun Jalkaväkirykmentti 27:n (JR 27) perinteet. Näiden perinteiden vaaliminen annettiin samana vuonna perustetun Sodankylän Pataljoonan (1.1.1990 - 31.12.1996) vastuulle.
Vuonna 1996 lisättiin prikaatin komentajan hyväksymänä vaalittaviin sodanajan joukko-osastojen perinteisiin Erillisosasto Savukosken (ErOsSau) perinteet. Tämän partisaanien vastatoimintaan osallistuneen joukon perinteet annettiin sissitoimintaa kouluttavan perusyksikön Sissikomppanian vastuulle.
Jääkäriprikaati otti vastaan koko jatkosodan 6. divisioonan perinteet syyskuun lopussa 2001. Perinteiden vaalimisvastuun luovutuksen yhteydessä luovutti Jatkosodan 6. divisioonan perinnetoimikunta myös lippunsa Jääkäriprikaatille.
Pohjanmaan Tykistörykmentti lakkautettiin 30.9.1998 ja 1.10.1998 perustettiin lakkautetun rykmentin tilalle Pohjan Jääkäripataljoona. Samalla määrättiin Pohjan Jääkäripataljoona vaalimaan Pohjan Prikaatin perinteitä. Pohjan Jääkäripataljoona peri perusyksikkönsä Pohjanmaan Tykistörykmentiltä ja perinteensä Pohjan Prikaatilta.
Joukko-osastolippu
Jääkäriprikaati sai oman lippunsa 19.11.1982.
Presidentti Mauno Koiviston virkakauden ensimmäinen joukko-osastolippu, Jääkäriprikaatin lippu, vihittiin ja luovutettiin käyttöön tasavallan presidentin linnassa 22.11.1982.
Jääkäriprikaatin joukko-osastolipun ensimmäinen julkinen esiintyminen tapahtui näyttävästi vuoden 1982 valtakunnallisessa Itsenäisyyspäivän paraatissa Sodankylässä.
Lipun on suunnitellut sodankyläläinen taiteilija, Jääkäriprikaatin kunniajääkäri Lasse Talosela. Nykyinen lippu on järjestyksessä toinen.
Joukko-osastotunnus
Jääkäriprikaatin joukko-osastotunnuksen on suunnitellut Lasse Talosela. Tunnuksen pohjana on prikaatien tunnuskuvio, laakeriseppele, jonka keskelle on sijoitettu Pohjantähti.
Joukko-osastotunnus hyväksyttiin toukokuussa 1983 ja otettiin käyttöön saman vuoden itsenäisyyspäivänä.
Joukko-osastoristi
Lapin Jääkäriristi on Mantovan ristin muotoinen kaariristi. Sen muoto symbolisoi suksisauvan sompaa ja polkupyörän vannetta. Ristin pinta on vihreää emalia, jota ympäröi kultareunus. Ristin keskellä on kultainen nelisakarainen tähti, Pohjantähti.
Ristin on suunnitellut taiteilija Lasse Talosela. Risti hyväksyttiin 29.11.1978 Lapin Jääkäripataljoonan joukko-osastoristiksi ja otettiin käyttöön 11.3.1979. Jääkäriprikaatin perustamiseen liittyen Lapin Jääkärirististä tuli Jääkäriprikaatin joukko-osastoristi.
Joukko-osaston kunniamarssi
Jääkäriprikaatin kunniamarssina on kaikkien jääkärijoukkojen kunniamarssiksi nimetty Jean Sibeliuksen säveltämä Jääkärimarssi, johon sanat on tehnyt Heikki Nurmio.
Jääkärimarssi (alun perin Jääkärien marssi) on Jean Sibeliuksen säveltämä marssi suomalaisen jääkärin Hilfsgruppenführer Heikki Nurmion kirjoittamiin sanoihin. Nurmio kirjoitti sanat Libaussa ollessaan jääkärijoukkojen mukana taistelemassa Saksan keisarikunnan Kuninkaallisessa 27. Preussin jääkäripataljoonassa Venäjän keisarikuntaa vastaan, johon Suomen suuriruhtinaskunta tuolloin kuului.
Sanat salakuljetettiin Suomeen, jossa Sibelius Järvenpään huvilassaan teki sävellystyön, omien sanojensa mukaan kolmessa päivässä korkean isänmaallisen innoituksen valtaamana. Marssi esitettiin ensimmäisen kerran Libaussa 28. marraskuuta 1917 pataljoonan miehistölle tarkoitetussa illanvietossa. Varsinainen kantaesitys oli 19. tammikuuta 1918 Helsingissä, esittäjänä Akademiska sångföreningen, jota johti Olof Wallin. Samana päivänä puhkesivat ensimmäiset taistelut sisällissodassa punaisten ja valkoisten välillä. Marssi on edelleen Puolustusvoimien monien yksiköiden kunniamarssi.
Lapin jääkärin marssi on Jääkäriprikaatille nimikkomarssiksi Jouko Tekoniemen säveltämä perinnemarssi. Marssin on sanoittanut Jääkäriprikaatin viides kunniajääkäri, opettaja Arvo Ylitalo (1975).
Lapin Sotilassoittokunnan entinen johtaja musiikkieverstiluutnantti Rauno Haahti lahjoitti 5.9.1988 säveltämänsä Pohjantähden alla –marssin myös Jääkäriprikaatille perinnemarssiksi.
Joukko-osaston sijaintipaikat
Jääkäriprikaati toimii kahdella paikkakunnalla Sodankylässä ja Rovaniemellä.
Edeltävät joukko-osastot sijaitsivat
Terijoki 1921 – 1936 (PPP 1) ja 1936 – 1939 (JP 1)
Lappeenranta 1940 – 1941 (JP 1)
Tornio 1944 – 1945 (JP 1)
Vaasa 1945 – 1956 (JP 1) ja 1957 – 1964 (PohmJP)
Sodankylä 1964 – 1966 (PohmJP) ja 1966 – 1979 (LapJP)
Sodankylä (JPr) 1979 –
Joukko-osaston organisaatioon kuuluneet tai kuuluvat joukkoyksiköt
Lapin Jääkäripataljoona 1.10.1979 alkaen
Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo 1.1.2015 alkaen
Pohjanmaan Tykistörykmentti 15.7.1982 – 30.9.1998 (lakkautettu)
Sodankylän Pataljoona 1.1.1990 – 31.12.1996 (lakkautettu)
Pohjan Jääkäripataljoona 1.10.1998 – 31.12.2014 (lakkautettu)
