Kaartin jääkärirykmentin historia ja perinteet

Kaartin jääkärirykmentin perinteisiin liityvän historian voidaan katsoa ulottuvan värvätyn 3. Jääkärirykmentin perustamiseen 8.9.1812 Viipurissa.

Itsenäisen Suomen Puolustusvoimissa sen historia alkaa 15.6.1918 Kaartin Jääkärirykmentin ja Vaasan Rykmentin osista perustetusta Suomen Valkoisen Kaartin Rykmentistä. Nimeksi muutettiin 15.3.1919 Suomen Valkoinen Kaarti, ja syksyllä 1939 se muodosti 1. Prikaatin 1. Pataljoonan, joka taisteli talvisodassa Karjalan kannaksella. Suomen Valkoisen Kaartin toiminta päättyi vuoden 1939 aikana.

Ennen talvisotaa rykmentin edeltäjät kouluttivat pääkaupunkiseudulla perustetut Jalkaväkirykmentti 10:n ja Jalkaväkirykmentti 11:n sekä kevytosasto 4:n.

Joukko-osaston kouluttamissa joukoissa kiteytyi suomalaisen asevelvollisuuden ja talvisodan henki, "kaveria ei jätetä", raskaiden taisteluiden aikana. Joukot täyttivät esimiesten antamat tehtävät ja asemista ei luovuttu ilman käskyä.

Jalkaväkirykmentti 11:n reserviläiset ja päällystö jatkoivat yhteydenpitoa huolehtimalla vähäosaisista ja kaatuneiden aseveljien läheisistä sotien jälkeen.

Joukko-osaston edeltäjät ja Kaartin jääkärirykmentti vaalii lisäksi saksassa koulutetun ja suomalaisista kootun Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n perinteitä, joka oli itsenäisen Suomen ensimmäinen joukko-osasto.

Kaartin jääkärirykmentin sotien jälkeiseen historiaan liittyen rykmentti vaali Kaartin pataljoonan ja Uudenmaan jääkäripataljoonan perinteitä. Uudenmaan jääkäripataljoona ja Kaartin pataljoona yhdistettiin 1.7.1996 Kaartin jääkärirykmentiksi.

Kuva: Jääkärijoukkojen perinteet alkavat Joutselän taistelusta vuonna 1555 . Tuolloin määrällisesti alivoimainen ja hyvä henkinen suomalainen kevytjalkaväki tuhosi määrällisesti suuremman vastustajan Karjalan kannaksella, Joutselän kylässä. Kuvassa Joutselän taistelun muistomerkki Kaartin Jääkärirykmentin lippukentällä

Joukko-osastolippu ja joukko-osastotunnus

Kaartin jääkärirykmentin joukko-osastolipussa on valkoisessa neliölippukentässä sininen reunoihin asti ulottuva Yrjönristi, jonka keskustan päällä on valkoreunainen valtakunnan vaakuna. Valtakunnan virallisen vaakunan liittäminen joukko-osastolippuun sallitaan vain Kaartin jääkärirykmentille. Yrjönristikuvio kertoo perinnejoukko-osastojen ja jääkäreiden kunniakkaasta historiasta. Lipun on suunnitellut Juhani Vepsäläinen ja on vahvistettu 17.3.1997. Lippu naulattiin 5.5.1997 ja vihittiin 7.5.1997.

Rykmentin joukko-osastotunnuksen muodostaa ellipsin muotoinen ylhäältä avoin laakeriseppele - voitonseppele. Päätunnuksena on Yrjönristi, jonka sakaroiden keskellä sijaitsevat metsästystorvi, vene ja kruunu, jotka muistuttavat joukko-osaston kunniakkaasta historiasta ja sijainnista päkaupunkiseudulla. Tunnus vahvistettiin 29.4.1997 ja sen on suunnitellut juhani Vepsäläinen.

Kunniamarssi

Entisen Henkivartioväen 3. Suomen Tarkk'ampujapataljoonan kunniamarssi

Säveltäjä: tuntematon

Sovitus: Arthur Rope

Vahvistettu kunniamarssiksi 17.3.1997

Vuosipäivä

Vuosipäivää vietetään 16. elokuuta ja se perustuu Kaartin jääkärirykmentin ensimmäisen saapumiserän sotilasvalaan, joka pidettiin 16.8.1996 Helsingin Santahaminassa.