Talvisodan päivien 81-104 sähkeet
Sähkeet Talvisodan tapahtumista aikaväliltä 18.2.-12.3.1940 pääset katsomaan kyseisen päivän alasvetolaatikosta.
Viipurin yllä yli 200 vihollisen lentokonetta
Viipuri joutuu ennenkokemattoman kovan vihollisen pommituksen kohteeksi.
Ensimmäiset vihollisen pommikoneet ilmestyvät kaupungin ylle klo 8.45.
Vihollisen ilmahyökkäykset jatkuvat herkeämättä iltaan saakka.
Kaupungin yllä on päivän aikana yli 200 vihollisen lentokonetta.
Suurimmat tuhot kärsii vanha kaupunki ja siellä yli 500 vuotta vanha Varuskunnan kirkko sekä entinen Vanha tuomiokirkko, jonne on haudattu mm. Mikael Agricola.
Monet keski-aikaiset rakennukset vaurioituvat Viipurissa.
Viipurin sähkö- ja vesijohtoverkot rikkoutuvat, päivälehdet lakkaavat ilmestymästä ja viimeisetkin siviilit poistuvat raunioituneesta Karjalan pääkaupungista.
Neuvostojoukkojen paine kasvaa Viipurinlahden suunnassa: suomalaiset joutuvat vetäytymään mantereelta Viipurinlahden itärannikon saarille.
Suomalaiset sytyttävät vetäytyessään Johanneksen kunnassa talot palamaan.
Taipaleessa vihollinen aloittaa voimakkaan hyökkäyksen suomalaisten asemien murtamiseksi.
Kirvesmäessä jalkaväen hyökkäys alkaa lyhyellä tulivalmistelulla.
Suomalaisten etulinjassa on juuri saapuneita 21. Divisioonan joukkoja, joilla on puhtaat lumipuvut ja juuri valkoisiksi maalatut ajoneuvot. Joukkoa kutsutaan Posliinidivisioonaksi.
Tulivalmistelussa tukikohtien päälliköt saavat surmansa ja lentopommitukset vaurioittavat suurinta osaa konekiväärejä. Pian koko etulinja on vihollisen hallussa.
Laatokan Karjalassa kukistuu niin sanottu rykmenttimotti. Suomalaiset ovat yrittäneet useaan otteeseen vallata tätä 9. helmikuuta syntynyttä mottia. Vaatimattomalla tulivalmistelulla alkanut suomalaisten hyökkäys tuottaa aamulla tulosta: motti laukeaa.
Suomi saa huomattavan sotasaaliin: parikymmentä hyökäysvaunua, 35 tykkiä, 25 autoa, 17 traktoria ja 200 muuta ajoneuvoa sekä 32 kenttäkeittiötä.
Suomalaiset saavat sotasaaliiksi vihollisen divisioonan kulta- ja hopealangoin ommellun lipun.
Vihollinen menettää kaatuneina 1 000 - 1 200 miestä, vankeja saadaan noin 250, joiden joukossa on kaksi upseeria ja kaksi politrukkia.
Suomalaiset menettävät taistelussa 166 miestä kaatuneina, joka on 30% taisteluvahvuudesta.
Neuvostopanssarit murtautuvat Kannaksen väliaseman läpi kahdesta kohtaa.
Kuhmossa vihollinen hyökkää Kuusijoki-linjaa vastaan tykistönja hyökkäysvaunujen tukemana noin 1 000 miehen vahvuisin joukoin.
300 vapaaehtoista tanskalaista metallityömiestä on matkustanut Suomeen vapaaehtoistyöhön.
Ranskassa Garibaldi-liigan puheenjohtaja, kenraali Marabini kerää Garibaldin legioonalaisista vapaaehtoisia Suomeen.
Taipaleessa torjutaan voimakas vihollisen hyökkäys
Ylipäällikkö Mannerheim nimittää Karjalan Armeijan uudeksi komentajaksi jääkärikenraalimajuri Erik Heinrichsin, joka ylennetään kenraaliluutnantiksi.
Karjalan kannakselle perustetaan I Armeijakunta, jonka komentajaksi nimitetään jääkärikenraalimajuri Taavetti Laatikainen.
III Armeijakunnan komentajaksi määrätään Ryhmä Talvelan komentaja, kenraalimajuri Paavo Talvela. Myös Talvela on jääkäri.
Taipaleessa torjutaan siihenastisista voimakkain vihollisen hyökkäys, joka suuntautuu Terenttilän tukikohtiin. Ampumahaudoissa on 300 venäläissotilaan ruumiit.
Myös suomalaisten tappiot ovat suuret: Kirvesmäestä löydetään eilisen taistelun jäljiltä 260-290 kaatunutta suomalaista.
Reservinä olleen Larkon pataljoonan tappiot: 41 kaatunutta, 57 haavoittunutta ja 45 kadonnutta.
Uusi neuvostodivisioona hyökkää Suvannon yli. Suomalaiset torjuvat vihollisen tehokkaalla kenttätykistön tulella.
Neuvostodivisioona kärsii raskaita tappioita Suvannon jäällä, joka on mustanaan neuvosto-sotilaiden ruumiita. Suvannon rannoille ja jäälle jää 700 - 1 000 kuollutta vihollis-sotilasta.
Suomalaiset joutuvat vetäytymään Revonsaaresta.
Etelämpänä vetäydytään mantereelta Koivistolle.
Heinjoella torjuntalennolla ollut tanskalainen vapaaehtoislentäjä kreivi Erhard Frijs saa surmansa, kun hänen ohjaamansa Fokker-hävittäjä ammutaan tuleen ilmataistelun aikana.
Vihollinen pommittaa raskaasti 100 koneen voimalla Uurasta ja Antreaa.
Ruotsin kuningas Kustaa V kutsuu Tannerin matkasta aiheutuneen kohun vuoksi Ruotsin hallituksen koolle.
Ruotsin kuningas antaa lausunnon, joka vahvistaa, ettei Ruotsi tuleauttamaan Suomea sen taistelussa Suomeen hyökännyttä hirvittävää vihollisylivoimaa vastaan.
Kuninkaan lausunnosta piittaamatta Linköpingissä paikallinen koulunuoriso päättää kokouksessaan julkaista vetoomuksen Suomen auttamiseksi ja järjestää keräyksen hävittäjän saamiseksi Suomelle "koululaisten lahjana".
Budapestissä järjestetään korkeatasoinen konsertti Suomen Punaisen Ristin tukemiseksi.
Osa etulinjaa saadaan vallatuksi takaisin vastahyökkäyksellä
Päivä alkaa ankaralla vihollisen lentopommituksella.
Länsiliittoutuneiden edustajat neuvottelevat mahdollisesta liittoutuneiden sotilaallisesta avusta Mannerheimin kanssa.
Venäläisten ankara painostus Taipaleen lohkolla jatkuu.
Venäläiset murtautuvat 1,5 kilometriä puolustusaseman syvyyteen Taipaleen Terenttilässä.
Vihollisen voimakas ilmapommitus häiritsee suomalaisten vastatoimia.
Iltaan mennessä osa etulinjaa saadaan vallatuksi takaisin vastahyökkäyksellä.
Suomalaisten tilanne väliasemassa Karjalan kannaksella huononee ratkaisevasti.
Kannaksella Mustalammen alueella neuvostopanssarit murtautuvat yöllä väliaseman läpi mm. hinaten miehistörekiä.
Iltapäivään mennessä vihollisen murto ulottuu kilometrin syvyyteen.
Vihollisen jalkaväki pystytään lyömään, mutta panssareita ei saada tuhotuksi.
Asemien läpi tunkeutuu parikymmentä vihollisen panssarivaunua.
Suomalaisten epäonnistumiseen vaikuttaa mm. tykistöammusten puute. Suomalaiset menettävät kaatuneina ja haavoittuneina 74 miestä.
Viipurinlahden puolustus, joka on ollut merivoimilla, siirretään Kannaksen Armeijalle.
Tänään saadaan ammutuksi alas yhdeksän vihollisen lentokonetta.
Ruotsalaisista vapaaehtoisista koottu Svenska Frivilligkåren liitetään Suomen kenttäarmeijaan. Ruotsalaiset vapaaehtoiset valmistautuvat ottamaan rintamavastuun pohjoisessa Lapin Ryhmältä.
Ruotsin Punaisen Ristin lähettämä ambulanssi toimii rintamalinjan läheisyydessä Pohjois-Suomessa.
Ruotsissa kansalliskeräys sekä naisten hävittäjälentorahasto kasvavat hyvää vauhtia.
Martat avaavat Helsinkiin rintamamiesten huoltokeskuksen.
Jääkärieversti A. E. Martolasta 1. Divisioonan komentaja
Seitsemän venäläiskonetta pommittaa Pohjois-Ruotsissa Tornionjoki-laaksossa yhdeksän kilometriä Suomen rajasta Ruotsin puolella sijaitsevaa Pajalaa. Pommitus alkaa klo 12.46.
Taajaan asutun Pajalan kylän keskustaan putoaa kaikkiaan 34 räjähdys- ja 100 palopommia. Neljäsosa Pajalan kylästä syttyy tuleen.
Syntyy paljon vaurioita, mutta kuin ihmeen kaupalla ihmisuhreilta vältytään. Vaara ohi -merkki annetaan klo 12.55.
Välikohtauksen vuoksi Ruotsin hallitus esittää jyrkän vastalauseensa Neuvostoliitolle.
Neuvostojoukot tunkeutuvat yhä syvemmälle Viipurin suuntaan.
Jääkärieversti A. E. Martolasta tulee 1. Divisioonan komentaja.
Aiempi komentaja, jääkärikenraalimajuri Taavetti Laatikainen siirtyy I Armeijakunnan komentajaksi.
Vihollinen pommittaa jatkuvasti Viipurin ratapihaa, jossa seisoo rikkoutuneiden kiskojen vuoksi yli 1 000 vaunua ja toistakymmentä veturia.
Tulenjohtokoneet ja kiintopallot ohjaavat vihollisen tykistötulen yhä tarkemmaksi ja tarkemmaksi.
Taipaleen lohkon läntisellä laidalla Patoniemessä sijaitseva tykkikasematti saa kaksi täysosumaa ja tuhoutuu. Yli 700 ammusta räjähtää, kaksi tykkiä vaurioituu pahoin. Yksi mies kuolee ja kuusi haavoittuu sirpaleista.
Aamun kuluessa vallataan niin sanotun rykmenttimotin viimeiset pesäkkeet Laatokan pohjoispuolella.
Neuvostojoukkojen hyökkäys tyrehtyy Kuhmossa.
Kannaksella venäläisten murto väliasemassa Mustalammella lyödään uusitulla vahvennetun prikaatin vastahyökkäyksellä.
Taipaleessa menetetään Terenttilän alueella yksi tukikohta eikä sitä pystytä valtaamaan takaisin.
Ulkoministeri Tanner selostaa rauhantunnusteluja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle. Enemmistön kanta on, että rauha on hyväksyttävä, vaikka se vaatisi raskaitakin uhrauksia.
Viisi nuorta vöyriläismiestä tuomitaan Vaasan raastuvanoikeudessa vankeuteen sotarosvouksesta.
Helsingin raastuvanoikeus antaa sakkotuomioita sotavalaistus-määräysten rikkomisesta.
Ulkomailta: Suomen Lontoon lähettilään, ministeri Gripenbergin puoliso esittelee Suomen naisten maanpuolustustyötä Englannin naisneuvostolle.
Sodasta huolimatta Yhdysvaltain vienti Neuvostoliittoon jatkuu. Viiden viimeksi kuluneen kuukauden aikana tammikuun loppuun mennessä on Neuvostoliiton ostoista 90% sotatarvikkeita. Kaupan arvo on 35 milj. dollaria.
Vihollisen hyökkäykset väliasemassa torjutaan
Suomenlahdesta tulee viholliselle hyvää hyökkäysmaastoa kovien pakkasien tehdessä jääpeitteet kuorma-autojen kestäviksi.
Venäläisten 43. Divisioonan joukot hyökkäävät aamulla mantereelta käsin kohden Koiviston saarta.
Suomalaiset menettävät Koiviston saaret. Tykit ja varustukset tuhotaan saarilla ja joukot vetäytyvät lumimyrskyn suojissa Viipurinlahden yli Säkkijärvelle.
Vihollisen hyökkäykset väliasemassa torjutaan.
Viipurinlahdella Neuvostojoukot valtaavat Lasisaaren.
II Armeijakunnan esikunta toteaa 37 mm:n panssarin-torjuntatykkiensä ammusten loppuneen.
Täydennystä saadaan yöstä alkaen.
Kuhmossa tuhotaan korsuja raskaan kenttätykistön suorasuuntaustulella.
Laatokan Karjalassa vihollisen 204. Desanttiprikaati havaitaan olevan rintamalla Laatokan rannalla.
Ruotsi pelkää sotilaallisen avunannon Suomelle kietovan sen suursotaan.
Ruotsissa maan Suomen-politiikka saa ensimmäisen kamarin hyväksymisen. Kaikki vapaaehtoinen apu kuitenkin kehotetaan antamaan Suomelle.
Vihollisen jatkuvat ilma-hyökkäykset kotirintamalle vaikeuttavat työskentelyä tehtaissa ja liikelaitoksissa.
Valtioneuvosto päättää, että ilmahälytyksen takia työntekijöiden työpäivää voidaan pidentää enintäin kahdella tunnilla ja antaa ohjeet palkkauksesta.
Suomen valtio vetoaa kansalaisiin, jotta nämä ostaisivat valtion vuoden 1939 obligaatioita.
Englantilaisten vapaaehtoisten määrä on lisääntynyt, kun maan hallitus ilmoittaa, että 27 vuotta täyttäneet miehet saavat lähteä Suomeen sotapalvelukseen.
Suomen hallitus saa Neuvostoliiton täsmälliset vaatimukset rauhanehdoille
Kannaksen Armeijan komentaja antaa yhtymän komentajille valmistautumiskäskyn taka-asemaan siirtymiseksi.
Viipurinlahdella suomalaisjoukot valtaavat takaisin Lasisaaren, mutta joutuvat yleistilanteen takia vetäytymään takaisin illalla ja yöllä.
Vihollinen tekee voimakkaan hyökkäyksen Laatokalla sijaitsevaa Petäjäsaarta vastaan ja saa vuorokaudeksi saaren eteläkärjen haltuunsa.
Tiedustelumme ilmoittaa, että vihollisella on Petsamossa 23 hävittäjää ja 49 pommikonetta.
Pitkärannan suunnassa vihollinen hyökkää koko rintamaosan leveydeltä, mutta hyökkäykset torjutaan.
Ulkomisteri Tanner vastaanottaa iltapäivällä tiedon Tukholmasta, jossa Suomen hallitus saa Neuvostoliiton täsmälliset vaatimukset rauhanehdoille.
Rauhanehdot ovat tyrmistyttävät. Tyrmistystä lisää Ruotsin kielteinen vastaus Suomen pyyntöön myöntää kauttakulkuoikeus länsi- liittoutuneiden avustusjoukoille.
Neuvostoliitto vastaa Ruotsin noottiin koskien vastalausetta Pohjois-Ruotsin Pajalassa tapahtunutta neuvostokoneiden pommitusta.
Neuvostoliiton virallinen uutistoimisto TASS kumoaa tiedot neuvostokoneiden suorittamista pommituksista. Sitaatti: "valheellisina ja pahansuopina väitteinä."
Puna-armeija viettää 22. vuosipäiväänsä Moskovassa poikkeuksellisen pidättyvästi ilman Moskovan torilla pidettyä paraatia.
Moskovan hallituksen pää-äänenkannattaja Izvestija ylistää neuvostoarmeijan saavutuksia Suomen sodassa seuraavasti: "Suomalaisten kavaluudesta huolimatta Puna-armeija selviytyy taistelusta voittajana."
Suomalaiset kukistavat Reuhkavaaran motin
Vihollisen paineen hetkeksi hellittäessä Suomen 23. Divisioonan joukot yrittävät vastahyökkäyksellä parantaa puolustusasemiaan Näykkijärven itäpuolella Karjalan kannaksella.
Vastahyökkäys alkaa klo 2.30, mutta tyrehtyy miltei heti. Aamun valjetessa suomalaiset vetäytyvät takaisin puolustusasemiin.
Vihollisen hyökkäykset väliasemaan torjutaan.
Sissisota Sallassa on vaikeutunut neuvostojoukkojen vastatoimien tehostuessa.
Erillinen Komppania Kojonen tekee menestyksekkään yllätyshyökkäyksen vihollisen Sallan Kuusivaarassa sijaitsevaan huoltokeskukseen aiheuttaen huomattavia tappioita.
Petsamossa vihollisen 180-miehinen hiihtokomppania hyökkää Heteojalle päättäen näin lähes kaksi kuukautta kestäneen sissisotavaiheen. Viholliskomppania saarrostetaan, mutta puolet siitä onnistuu murtautumaan ulos.
Kuhmossa suomalaiset kukistavat Reuhkavaaran motin.
Taistelualueelle jää 174 kaatunutta vihollista. Omat tappiot ovat kolme kaatunutta ja viisi haavoittunutta.
Sotasaalista saadaan runsaasti, mm. kaksi pansarivaunua, neljä autoa ja yli 200 käsiasetta.
Ulkoministeri Tanner tapaa Englannin uuden lähettilään Verekerin ja Päämajassa Mikkelissä vierailleen kenraali Lingin.
Englannin lähettilään mukaan liittoutuneet ovat valmiit lähettämään Suomeen maaliskuun 15. päivä 20 000 sotilasta.
Sotasaalisnäyttely Helsingin Messuhallissa on menestys. Ensimmäisen viikon aikana näyttelyyn on tutustunut jo 13 000 ihmistä.
Kööpenhaminassa kokoontuvat Ruotsin, Tanskan ja Norjan ulkoministerit.
Yhteisellä päätöksellä Pohjoismaat eivät anna Suomelle sotilaallista tukea, eivätkä salli vieraiden joukkojen läpikulkua alueillaan. Suomi on yksin.
Skandinavian ulkoministerit julistavat maittensa puolueettomuutta
Vihollisen hyökkäykset väliasemassa Taipaleen suunnalla ja Keski-Kannaksella torjutaan vastahyökkäyksin.
Vuosalmelle ryhmitetään yksi jalkaväkirykmentti.
III Armeijakunnan painopiste siirtyy Vuosalmelle.
Suomalaisten eilen Sallan Kuusivaarassa suorittaman yllätyshyökkäyksen jälkeen takaa-ajoon lähtenyt viholliskomppania tuhotaan väijytyksissä.
Reuhkavaaran motti kukistuu puoleen päivään mennessä Kuhmossa.
Skandinavian ulkoministerit julistavat maittensa puolueettomuutta ja korostavat rauhantahtoaan.
Idässä vihollinen hyökkää kahden armeijakunnan voimin Vuoksen vartta pohjoiseen
Venäläinen marsalkka Timosenko antaa joukoilleen käskyn Viipurin valtaamiseksi.
Käskyn mukaan neuvostojoukkojen toiminta tähtää Viipuria puolustavien suomalaisten joukkojen saartamiseen ja täydelliseen tuhoamiseen.
Vihollisen suunnitelmiin kuuluu hyökkäys kahden armeijakunnan voimin Viipurinlahden yli kaupungin saartamiseksi lounaasta.
Idässä vihollinen hyökkää myös kahden armeijakunnan voimin Vuoksen vartta pohjoiseen.
23. Divisioonan uusi komentaja eversti Oinonen päättää tuhota Honkaniemen maaston vallanneen vihollisen vastahyökkäyksellä, jossa on mukana vahvennettu pataljoona ja omia panssarvaunuja. H-hetki on 05.00.
H-hetkeä joudutaan siirtämään, sillä omaan tykistööön ei saada yhteyttä. Kun yhteys saadaan, osa tuntia myöhemmin ammutusta tykistövalmistelusta osuu omiin joukkoihin ja aiheuttaa 30 miehen tappiot.
Kun joukot saadaan liikkeelle 6.15-10.00 Karjalan kannaksella Näykkijärvellä, käydään Honkaniemen pysäkin maastossa raivokas panssaritaistelu.
Suomi menettää viisi kuudesta vanhentuneesta hyökäykseen osallistuneesta Vickers-panssarivaunustaan.
Joukkojen on vetäydyttävä takaisin lähtöasemiin.
Venäläiset siirtävät murto-alueelle lisää joukkoja.
Taipaleessa Terenttilän alueella menetetään kaksi tukikohtaa, jotka saadaan kuitenkin vastaiskulla takaisin.
Kahdeksan suomalaiskonetta pommittaa Muurmannin radan varrella, lähellä Syvärin joen suuta sijaitsevaa Lotinanpellon lentotukikohtaa.
Ulkomininisteri Tanner saapuu illalla Tukholmaan ja tapaa Saksasta tunnustelumatkalta saapuneen professori T. M. Kivimäen, joka esittää raskaidenkin rauhanehtojen hyväksymistä. Ulkoministeriö informoi rauhanehdoista Suomen Pariisin lähettilästä Holmaa sekä Lontoon lähettilästä Gripenpergiä.
80 vihollisen pommikonetta pommittaa raskaasti Kouvolan asemanseutua ja ratapihaa ja saa liikenteen poikki itään ja etelään joksikin aikaa.
Englantilaiset lentäjät tuovat suoraan Juvan Jukajärven kentälle 12 englantilaista Bristol Blenheim-pommikonetta.
Ulkomailta: Tukholmassa aletaan vaihtaa teräksisiä von Döbeln -vaalilauseella "Kunnia - Velvollisuus - Tahto" -varustettuja sormuksia kultasormuksiin, joiden arvo tulee Suomen keräyksen hyväksi.
Suomen hyväntahdon lähettiläät Yhdysvalloissa, suurjuoksijat Taisto Mäki ja Paavo Nurmi ovat tänään kunniavieraina USA:n hallimestaruuskilpailuissa Madison Square Gardenissa. Yhdysvaltain lippujen kanssa nousevat yhtaikaa salkoihin Suomen siniristiliput.
Viivytystaistelut taka-asemaan alkavat
Kannaksen Armeijan komentaja kenraaliluutnantti Erik Heinrichs antaa käskyn, jonka mukaan suomalaisten irtautuminen kahdentoista päivän ajan pitämästä väliasemasta alkaa klo 19.
Viivytystaistelut taka-asemaan alkavat.
Vaikka tilanne väliasemassa on vihollisen sisäänmurtojen takia kriittinen, onnistutaan vetäytyminen tahdittamaan hyvin. Neuvostojoukot seuraavat suomalaisia suhteellisen hitaasti.
Rintaman siirryttyä Länsi-Kannaksella uudelle linjalle 2. Divisioona saa käskyn vetäytyä Vuoksen itäpuolelle ja ottaa puolustaakseen Sintolanniemen-Vuosalmen linjan.
Vuosalmella taistelevan 2. Divisioonan tilannekatsaus päättyy: "Tänään elämme, huomenna on täysi hätä ja ylihuomenna 2. Divisioonaa ei enää ole olemassa ellemme saa apua joka suhteessa III Armeijakunnalta."
2. divisioona alistetaan III Armeijakunnalle ja se aloittaa viivytystaistelun Vuosalmen suuntaan.
Vihollinen suorittaa koko päivän ilmahyökkäyksiä Petsamossa Heteojan asemia vastaan.
Suomalaiset joutuvat vetäytymään illalla Nautsijoen länsirannalle vihollisen hyökätessä suurella ylivoimalla.
Ulkoministeri Tanner neuvottelee Tukholmassa Ruotsin pääministerin Hanssonin kanssa.
Ruotsin hallituksen kanta ei muutu: Suomea ei auteta.
Tanner ehdottaa yhteistä puolustusliittoa Neuvostoliiton etenemisen estämiseksi. Tanner tapaa myös Neuvostoliiton Tukholman suurlähettilään rouva Aleksandra Kollontain.
Neuvostoliitto ei anna myönnytyksiä esittämilleen rauhanehdoille.
Tukholmaan saapuu 300 Suomesta evakuoitua lasta. Lähiaikoina odotetaan saapuvan 3 000 lasta lisää.
Tukholmassa Bukowskin taidesalongin järjestämään Pro Finlandia-kirjahuutokauppaan saadaan Vatikaanista Paavi Pius XII lahjoittama sinetillä ja allekirjoituksella varustettu Rukous Suomen puolesta asiakirja.
Helsingin Ruotsalainen teatteri vierailee Oslossa ja saavuttaa suuren menestyksen. Teatteri esittää J.J. Wecksellin näytelmän Daniel Hjort.
Näytelmän jälkeen näyttelijät kukitetaan ja teatterinjohtaja Nyman ojentaa suomalaiselle kollegalleen laakeriseppeleen.
Norjan kuningasperhe ja lukuisat Norjan hallituksen jäsenet ovatseuraamassa tätä tilaisuutta, joka päättyy Suomen ja Norjan kansallislauluihin.
Suomalaiset vetäytyvät Karjalan kannaksella
Neuvostoliiton massiivinen suurhyökkäys alkaa.
Suomalaiset vetäytyvät Karjalan kannaksella Pulliniemestä ja Lihaniemestä.
Taipaleessa suomalaiset torjuvat päivän aikana kolme vihollisen hyökkäystä tukikohtia vastaan.
Ruotsalainen Svenska Frivilligkåren ottaa aamuyön kuluessa rintamavastuun Sallan Märkäjärvellä.
Suomen Ilmapuolustusliitto, Lotta Svärd ja Suomen Sosiaali-demokraattinen Työläisnaisten liitto päättävät järjestää yhdessä kultasormusten ja muidenarvoesineiden keräyksen hävittäjälentokoneiden hankkimista varten.
Ulkoministeri Tanner palaa Tukholmasta. Tannerin mukaan Suomella ei ole valinnan varaa: tarjotut rauhanehdot on hyväksyttävä.
Hallituksen enemmistö alkaa kallistua rauhan kannalle, mutta haluaa kuulla vielä ylipäällikön mielipiteen tilanteesta.
Länsiliittoutuneet lupaavat lähettää Suomeen 10 000 sotilasta huhtikuun kuluessa.
Ranskan Helsingin-lähettiläs Magny kehottaa Suomea heti esittämään avunpyyntönsä.
Norjassa vietetään tänään Kalevalanpäivänä Suomen päivää.
Washingtonissa edustajainhuone hyväksyy lakiehdotuksen, joka mahdollistaa 20 miljoonan dollarin lainan myöntämisen Suomelle.
Oy Karl Fazer Ab lunastaa kirjailija F. E. Sillanpään Suomen maanpuolustukselle lahjoittaman Nobelmitalin 100 000 markalla ja luovuttaa sen takaisin kirjailijalle.
Neuvostoliiton massiivinen suurhyökkäys jatkuu
Aamulla suomalainen hävittäjälentäjä, reservin alikersantti Kosola saa surmansa.
Neuvostoliiton massiivinen suurhyökkäys jatkuu Viipurinlahden yli Häränpään-niemeen ja Vilajoelle.
Väli- ja viivytystaisteluasemasta vetäytyminen muuttuu pakokauhuksi Suur-Peron suunnassa, kun vihollisen hyökkäysvaunut tunkeutuvat suomalaisten joukkoon.
Maihinnousseet vihollisosastot lyödään, mutta iltayöllä menetetään Tuppuran ja Teikarin saaret.
Suomen hallitus päättää ryhtyä äänin 17-3 rauhanneuvotteluihin Neuvostoliiton kanssa.
Laatokan-Karjalassa itäinen Lemetin motti ns. "kenraalimotti" vallataan klo 04.00 mennessä. Tästä motista saadaan IV Armeijakunnan ennätyksellisin sotasaalis: 71 hyökkäysvaunua, 268 autoa sekä kuormakaupalla aseita ja ammuksia.
Motille nimensä antanut kenraali, prikaatinkomentaja Kondratjev kaatuu esikuntineen epätoivoisessa ulosmurtautumisyrityksessään. Vihollinen menettää taistelu-tantereelle noin 3 000 sotilasta.
28 vuotias reservin vänrikki, elokuvaohjaaja Nyrki Tapiovaara kaatuu johtaessaan tiedustelu-partiota Kollaan rintamalla. Tapiovaaralta jää kesken F.E.Sillanpään romaanin pohjalta tehtävä elokuva Miehen tie.
Neuvostojoukkojen kolmas hyökkäys motitetun 54. Divisioonan avustamiseksi käynnistyy Kuhmon Kilpelänkankaalla ankaralla tykistötulella.
Yksinomaan aamupäivän aikana vihollinen ampuu suomalaisten asemiin noin 3 000 kranaattia.
Taipaleessa taistelevan 7. Divisioonan tappiot ovat noin sata sotilastapäivässä. Yli puolet tappioista on tapahtunut tässä kuussa.
Ruokolahden yläpuolella käydään ilmataistelu, johon osallistuu15 suomalaista ja 36 venäläistä hävittäjäkonetta.
Taistelu kestää vajaat puoli tuntia: Suomi menettää seitsemän konetta ja useat vaurioituvat. Luutnantti Huhanantti, luutnantti Halme sekä tanskalainen vapaaehtoinen, luutnantti Kristensen saavat surmansa. Lisäksi kolme lentäjää haavoittuu.
Vihollinen pommittaa ankarasti kotirintamaa, kohteina ovat Turku, Haapamäki, Savonlinna ja Kouvola, jonka yllä lasketaan olleen tänään 132 pommikonetta.
Suomi jättää Kansainliitolle nootin Neuvostoliiton sodankäynnistä Suomen siviiliväestöä vastaan.
Neuvostoliittolaiset hyökkäilevät viivytysasemia vastaan Kannaksella
Neuvostojoukot seuravat tiiviisti taka-asemaan vetäytyvien suomalaisten kannoilla ja hyökkäilevät viivytysasemia vastaan Kannaksella.
Jalkaväkeä perässään vetävät venäläisten hyökkäysvaunut ajavat viivytysasemaan vetäytyvien suomalaisten ohi Perojoen länsipuolella.
Panssarikärki tunkeutuu Ukonmäelle lähelle Viipurin ja Talin välistä maantietä.
Vihollinen hyökkää myös Heinjoen-Lyykylän tien suunnassa ja Viipurin eteläpuollella.
Vuosalmessa neuvostojoukot hyökkäävät Äyräpään kirkonmäkeä vastaan noin pataljoonan voimin. Suomalaiset lyövät vihollisen takaisin.
Taipaleessa Terenttilän lohkolla komentokorsu, jota kutsutaan "Seurahuoneeksi" saa täysosuman: 2 upseeria ja 11 miestä saa surmansa, 6 sotilasta haavoittuu vaikeasti.
Rintamavastuun Sallassa ottaneen ruotsalaisen vapaaehtoispataljoonan Stridsgruppen SFK:n päällikkö, everstiluutnantti Magnus Dyrssen kaatuu vihollisen tykistötulessa.
Viipurinlahden taisteluja silmälläpitäen perustetaan Rannikkoryhmä, jonka komentajaksi määrätään Lapin Ryhmästä jääkärikenraalimajuri K. M. Wallenius.
Länsiliittoutuneet ilmoittavat lähettävänsä 50 000 sotilasta ja ilmavoimia, mikäli Suomi esittää virallisen avunpyynnön ennen 5.päivä maaliskuuta.
Suomi viivyttää rauhanehtoihin annettavaa vastausta Neuvostoliitolle.
Ulkoministeri Tanner antaa haastattelun Dagens Nyheter-lehdelle.
Haastattelussaan ulkoministeri Tanner tähdentää ulkomaisen avunkiireellisyyttä samalla painottaen Suomen neuvotteluvalmiutta rauhan aikaansaamiseksi.
Väestönsuojelupäällikkö, kenraaliluutnantti Sihvo kehottaa välttämään tarpeetonta oleskelua kaupungeissa.
Ulkomailta: Ruotsin kultasormus keräys on tuottanut 1 500 kultasormusta.
Äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa taisteleva suomalaisten puolustus kestää
Kolmen neuvostodivisioonan massiivinen suurhyökkäys alkaa.
Kovimmat taistelut käydään Karjalan kannaksella Käremäenlahdella Viipurin eteläpuolella ja Lyykylän suunnassa kaupungista itään. Suomalaiset ovat pakotettuja luopumaan etulinjan tukikohdista.
Vihollinen hyökkää kohden Tuppuransaarta ja Teikarsaarta valtavan tykistökeskityksen tukemana. Suomalaisten vastahyökkäys puolen päivän aikaan epäonnistuu, Tuppuransaarella loppuvat ammukset. Suomi menettää Tuppuransaaren ja Teikarsaaren.
Vihollinen pääsee maihin myös Viipurinlahden länsirannalla.
Kollaalla neuvostotykistö aloittaa kiivaan tulituksen klo 06.30, jota seuraa kahden divisioonan hyökkäys koko puolustusaseman leveydeltä.
Suomalaiset tiedustelulentäjät ovat maaliskuun alussa todenneet Kollaan rintaman keskustassa noin 50 vihollisen tykistöpatterin tuliasemat. Päivän aikana Kollaalla vihollinen ampuu noin 30 000 laukausta. Suomalaistykistön laukausmäärä on alle 1 000.
Vihollisen valtavasta ylivoimasta huolimatta taistelut jähmettyvät kummallekin osapuolelle erittäin kuluttavaksi asemasodaksi.
Ajoittain vihollisen tulinopeus on jopa 200 laukausta minuutissa.
Äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa taisteleva suomalaisten puolustus kestää, vaikka sitä moukaroivat Neuvostoliiton ylivoimaiset ilmavoimat.
Venäläiset hyökkäävät myös Aittojoella tykistön ja hyökkäysvaunujen tukemana.
Venäläisten hyökkäykset torjutaan.
Suomalaiset lyödään Kuusijoki-linjalta Kuhmossa.
Venäläisten hyökkäystä on edeltänyt noin 3 000 kranaatin tulivalmistelu.
Sallassa venäläiset saartavat ruotsalaiskomppanian, joka menettää 9 miestä kaatuneina. Vihollisen tappiot ovat 200 miestä.
Taistelut Löytövaarassa alkavat.
Laatokan Karjalassa vihollisen hiihtopataljoona tuhotaan Mustalammen ja Lavajärven välisellä alueella.
Yli 100 viholliskonetta, mukana myös hävittäjiä, pommittaa Tamperetta.
Lahdessa sortuu ilmapommituksissa yli 70 rakennusta.
Ulkoministeri Tanner selostaa eduskunnan ulkoasiain valiokunnalle syyt siihen miksi myönteisen vastauksen antamista Neuvostoliittoon on lykätty.
Ruotsin ulkoministeri Günther viivyttää Suomen vastauksen lähettämistä Moskovaan.
Liittoutuneet pyytävät lupaa joukkojensa kuljettamiseksi Suomen avuksi Norjan ja Ruotsin läpi.
Norja ja Ruotsi antavat lupapyyntöön kieltävän vastauksen.
Unkarilainen vapaaehtoispataljoona saapuu Suomeen.
Ulkomailta: Kanadan pääministerin toimisto ilmoittaa, ettei kanadalaisten osallistumiselle Suomen taisteluihin ole laillisia esteitä. Ensimmäiset vapaaehtoiset kanadalaiset astuvat laivaan Ottawassa päämääränään kaukainen taisteleva Suomi.
Suomi on valmis rauhan-neuvotteluihin Neuvostoliiton kanssa
Päämaja ja Kannaksen Armeijan esikunta seuraavat huolestuneina taisteluja Viipurinlahdella.
Tapahtumat kehittyvät meille yhä epäedullisempaan suuntaan.
Ylipäällikkö vaihtaa Rannikkoryhmän komentajan. Kenraalimajuri K.M.Wallenius vapautetaan tehtävästään. Uudeksi komentajaksi määrätään jääkärikenraaliluutnantti Lennart Oesch.
Osa Luelahden suurmotista kukistuu Kuhmossa.
Mikkelissä sijaitseva Päämaja antaa Kannaksen Armeijan Esikunnalle käskyn suunnitella siirto Virolahden-Kivijärven-Saimaan-Hiitolan tasalle.
Neuvostojoukot valtaavat Viipurinlahdella Uuraan saaren.
Vuoksella neuvostojoukot hyökkäävät leveällä rintamalla Vuosalmen ja Kaskiselän lohkoja vastaan liki kolmen divisioonan voimin. Tykistön tuella hyökkäykset onnistutaan torjumaan.
Taisteluosasto Alfthan etenee Lavajärven suuntaan saatuaan tänään käskyn sinne edenneiden neuvostojoukkojen tuhoamisesta.
Vihollinen pommittaa jälleen rajusti kotirintamaa: tänään on vuorossa Lappeenranta sekä Lahti, jossa tuhoutuu Autovarikko 1.
Ulkoministeri Tanner soittaa Ruotsin ulkoministeri Güntherille. Suomi on valmis rauhanneuvotteluihin Neuvostoliiton kanssa, jos Viipurin ja Sortavalan luovuttaminen poistetaan Neuvostoliiton vaatimuksista.
Tanner yrittää vielä kerran ehdottaa puolustusliittoa Ruotsin kanssa.
Ruotsin ulkoministeri ei pidä yhteistä puolustusliittoa realistisena vaihtoehtona.
Kollaa kestää
Kollaa kestää! Kollaalla JR 69 torjuu puna-armeijan suurhyökkäyksen.
Tykkituli ja partiointi jatkuvat.
Klo 06.00 alkaa neuvostohyökkäys, jonka vuoksi iltaan mennessä viholliselle menetetään sillanpää Äyräpään kirkon maastossa.
Noin klo 12 panssareiden tukemat venäläisjoukot nousevat uudelleen maihin Viipurinlahden Vilajoella ja Häränpäänniemessä.
Suomen vähäiset ilmavoimat keskitetään torjumaan vihollisen hyökkäystä Viipurinlahden yli.
Osasto Alfthanin yritys vallata Lavajärven kylä epäonnistuu.
Vihollinen uhkaa Kotkaa ja Virolahtea.
Mustalammen ja Lavajärven välisen rintamanosan taisteluja käymään muodostetaan taisteluosasto Aarnio, jonka tehtäväksi määrätään vihollisen huoltotien katkaisu.
Tasavallan Presidentti Kyösti Kallio osoittaa ylipäällikkö Mannerheimille kiitoksen hyökkäysvaunuprikaatin tuhoamisen johdosta.
Leningradin sotilasjohto kiistää suomalaisten kaupunkien ja kylien pommittamisen syyttäen suomalaisia provokaatiosta.
Iittalassa tapahtuu tuhoisa junaonnettomuus lapsia kuljettavan tavarajunan ja pikajunan törmätessä toisiinsa. Yhteentörmäyksessä kuolee 31 henkeä, joista 11 on lapsia.
Ulkomailta: Holmenkollenin kisoissa vietetään tänään Suomen päivää.
Pikaluistelija Clas Thunberg sanoi puheessaan Holmenkollenilla:"Kansani pyytää, että te täällä Norjassa oivallatte Suomen asian omaksi asiaksenne. Rintamalla kaatuvat suomalaiset kaatuvat Pohjolan puolesta."
Thunbergin puheen jälkeen tilaisuudessa kuultiin Maamme-laulu.
Vihollinen pommittaa rajusti Mikkeliä
Viipurinlahdella käydään kovia taisteluja Ravansaaressa, Turkinsaaressa ja Neulasaaressa.
Länsirannalla vihollinen etenee Vilaniemessä ja Häränpään-niemessä.
Vastahyökkäys Äyräpään kirkonmäen takaisinsaamiseksi viivästyy tehtävään määrätyn osaston myöhästyttyä lähtöasemasta.
Hyökkäyksen alkamishetki siirtyy valoisaan aikaan.
Hyökkäus kilpistyy vihollisen voimakkaaseen tuleen. Suomalaiset kärsivät raskaita tappioita.
Puoli tuntia kestävässä rynnäkössä ylös kirkonmäkeä Nurmon kunnasta olevia suomalaissotilaita kaatuu 40 ja haavoittuu 30 miestä, osa kuolettavasti. Kirkonmäki jää viholliselle.
Aamulla menetetään Vasikkasaari, jonka venäläissotilaat miehittävät.
Päämajaan perustetaan vapaaehtoistoimisto johtamaan ulkomaisten vapaaehtoisten värväystä.
Vihollinen pommittaa rajusti Päämajakaupunki Mikkeliä: 33 siviilihenkilöä saa surmansa.
Vihollinen on edennyt jo Viipurinlahdelle, avunpyyntö länsiliittoutuneille on esitettävä tänään.
Suomen hallitus taipuu kiivaiden keskustelujen jälkeen Neuvostoliiton kanssa rauhanneuvotteluihin ennakkoehtojen mukaisesti.
Moskova ilmoittaa pysyvänsä vaatimuksissaan rauhanehdoissa: Suomen on luovutettava Viipuri ja Sortavala.
Ensimmäinen suomalaislapsia turvaan vievä juna saapuu Kööpenhaminaan. Junassa on 93 suomalaislasta.
Ranskalainen ambulanssi saapuu Suomeen.
Neuvostoliiton hallitus esittää Ruotsin hallitukselle anteeksipyynnön pommituksen johdosta.
Neuvostoliitto ilmoittaa suostuvansa aloittamaan neuvottelut Suomen kanssa
Vihollisen 11. Divisioona aloittaa klo 9 Pitkärannan suunnalla panssarien tukemana hyökkäyksen suomalaisten hallussa olevia saaria vastaan.
Vihollisen hyökkäystä edeltää kolmen tunnin mittainen rajutykistövalmistelu: vihollinen ampuu 10 000 tykinlaukausta.
Näin Laatokan pohjoispuolella venäläiset murtavat Kitelän suurmotin saartorenkaan Pitkärannan alueella. Suomalaisten vastahyökkäys Vilaniemessä epäonnistuu. Venäläisiä pääsee maihin myös Karjaniemessä ja Niskapohjassa.Venäläiset hyökkäävät yli 2 km leveänä rintamana Sintolanniemen lohkolla Vuoksen yli. Laatokan itärannan saaret, mm. Paimio, Petäjä ja Maksima ovat vihollisen ankaran keskityksen kohteena. Rantasalmen pitäjästä kaatuu 50 miestä.
Ulkoministeri Tanner anoo lisäaikaa liittoutuneilta lopullisen avunpyynnön esittämistä varten. Lopulliseksi määräpäiväksi ilmoitetaan 12. päivä kuluvaa kuuta, jolloin Suomen virallinen avunpyyntö on esitettävä.
Neuvostoliitto ilmoittaa suostuvansa neuvottelujen aloittamiseen Suomenkanssa Moskovassa, mutta ei suostu aselepoon ennen kuin neuvottelut on saatu käyntiin.
Suomen hallitus kokoontuu kahdesti selvittämään neuvottelu-valtuuskunnan kokoonpanoa.
Pääministeri Risto Rytin johtama valtuuskunta lähtee illalla Tukholman kautta Moskovaan. Valtuuskuntaan kuuluvat pääministerin lisäksi Paasikivi, Walden ja Voionmaa.
Ulkomailta: Juoksijasuuruus Taisto Mäki voittaa San Fransiscossa järjestetyn ensimmäisen Suomi-keräyksen yhteydessä pidetyn juoksukilpailun. Matka on 3 mailia, Mäen aika 14.15,3.
Venäläiset hyökkääjät tuhotaan Sintolanniemen lohkolla
Neuvostojoukot aloittavat hyökkäyksen tykistön rumputulella ja tunkeutuvat taka-aseman läpi Talin kannaksella ja alkavat edetä Talin kylän suuntaan.
Neuvostojoukot tekevät lukuisia sisäänmurtoja, jotka saadaan rajoitetuiksi.
Viipurinlahden puolustustaistelujen tehostamiseksi perustetaan suoraan ylipäällikkö Mannerheimin johtoon uusi yhtymä, Haminan Ryhmä, jonka komentajaksi määrätään kenraalimajuri E. Hanell.
Taipaleessa pataljoonan vahvuinen vihollinen hyökkää Terenttilän tukikohtaa vastaan.
Suomalaistappiot Taipaleessa jäävät rauhallisen päivän aikana 10 kaatuneeseen ja 35 haavoittuneeseen.
Venäläiset hyökkääjät tuhotaan Sintolanniemen lohkolla.
Osasto Alfthan katkaisee Lavajärven kylässä olevien neuvostojoukkojen huoltoyhteydet.
Kollaan alueella vihollinen aloittaa jälleen uuden hyökkäyksen. JR 69 kykenee pitämään asemansa.
Neuvostoarmeijan rykmentti valtaa Nautsin puolustusasemat Petsamossa. Nautsin ainut talo korotettiin Neuvostoliiton sotatiedotuksessa "Nautsin kaupungiksi".
Osasto Pennasen tappiot Petsamon taisteluissa ovat kaikkiaan 33 miestä kaatuneina, 87 miestä haavoittuneina ja 67 miestä kadonneina.
Suomen rauhanneuvotteluvaltuuskunta saapuu Moskovaan illansuussa.
Ulkomailta: Brittiläiset vapaaehtoiset vannovat valansa eversti Kermit Rooseveltille Suomen Avun toimistossa Lontoossa.
Kuhmossa Luelahden itäinen motti kukistuu
Mannerheim esittää vielä kerran harkittavaksi länsivaltojen avuntarjouksen hyväksymistä.
Vihollisen etenemisen estämiseksi Viipurin koillispuolella yritetään padota vesistöjä ja Viipurin koillispuoleinen tulvitus toteutetaan.
Ulkoministeri Tannerin mielestä avunpyyntö voisi katkaista neuvottelut Moskovassa.
Neuvostojoukot tunkeutuvat tukilinjalle Talin kannaksella.
Viipurinlahdella suomalaiset joutuvat vetäytymään Suonionsaaresta ja Ravansaaresta.
Mantereella vihollinen vahvistaa sillan pääasemiaan Niskapohjassa, Vilaniemessä ja Häränpääniemessä.
Vuosalmella vihollinen pureutuu Vuoksen pohjoisrannalle.
Suomalaisten 2. ja 21. Divisioonia vastassa lasketaan olevan kuusi venäläistä divisioonaa. Ylivoima on siis kolminkertainen.
Taipaleessa vedetään Terenttilän lohkon asemat taemmas.
Kuhmossa Luelahden itäinen motti kukistuu.
Päämaja käskee tyhjentämään suomalaisten hallussa olevat Mantsin saaret Laatokan itäpäässä.
Suomen neuvottelijat tapaavat neuvostovaltuuskunnan klo 16.
Neuvostovaltuuskuntaan kuuluvat Molotov, Zdanov ja kenraali Vasilevski. Suomalaisten toive saada Stalin neuvottelupöytään ei toteudu.
Kaksi neuvostodivisioonaa rynnäköi Vasikkasaaresta Vuoksen yli Vuosalmelle.
Ensimmäinen neuvottelu alkaa Moskovassa klo 19.
Itäinen Luelahden motti Kuhmossa kukistuu puoleen päivään mennessä.
Tänään vietetään Neuvostoliitossa Kansainvälistä Naistenpäivää.Puna-armeijaan perustetut "taistelun ystävättäret" -naisryhmät järjestävät lukuisia tanssiesityksiä ja muuta ohjelmaa eri joukko-osastoissa. Puna-armeija palkitsee kunniamerkeillä urhoollisia naissotilaitaan.
Sosialidemokraattinen Naisjärjestö kehottaa jäsenistöään liittymään lottiin.
Keskiyöllä päälinja on taas kauttaaltaan suomalaisten hallussa
Neuvostoliiton suurhyökkäys jatkuu Suomen taka-asemaa vastaan.
Aamulla kahden neuvosto-divisioonan voimin tekemä hyökkäys lyö hajalle suomalaisten taka-aseman puolustuksen Talissa.
Ankaran taistelun jälkeen suomalaispataljoona kärsii 44 prosentin tappiot.
Iltapäivällä klo 14 suomalaiset vielä yrittävät vastahyökkäystä Talin suuntaan, tuloksetta. Talin kylä joutuu vihollisen haltuun.
Illalla joukot saadaan ryhmitetyksi puolustukseen Leitimojärven eteläpään – Kärstilänjärven itäpään tasalle.
Osa miehistä on pakokauhun vallassa. Divisioonan esikunta joutuu pyytämään lisää sotapoliiseja etulinjasta karanneiden pidättämiseksi.
Taipaleessa tyhjennetään Terenttilän tukikohta venäläisten huomaamatta.
Viipurinlahdella suomalaiset vetäytyvät Lihaniemestä, Hapenensaaresta ja Piispan-saaresta.
Länsirannalla neuvostojoukot katkaisevat Viipurin-Säkkijärven uuden maantien.
Kollaan suunnalla vihollinen jatkaa hyökkäystään ja tukikohdat vaihtavat päivän aikana useasti omistajaa.
Yksi maamme parhaita voimistelijoita, reservin luutnantti Martti "Make" Uosikkinen kaatuu Kollaalla.
Keskiyöllä päälinja on taas kauttaaltaan suomalaisten hallussa.
Lentorykmentti tekee konekivääri-hyökkäyksiä noin 70 koneella vihollisen joukkoja ja kolonnia vastaan Viipurinlahdella. Syntyneessä ilmataistelussa ammutaan alas kolme vihollishävittäjää. Yksi oma kone tuhoutuu ja kolme vaurioituu.
Suomalaiset lentäjät havaitsevat yhteensä yli 400 vihollisen kuorma-autoa kuljettamassa jalkaväkeä sekä yli 50 hyökkäysvaunua Suvannon etelänpuoleisilla teillä.
Hallitus kokoontuu klo 17 pohtimaan rauhanvaltuuskunnan lähettämiä sähkeitä. Rauhanehdoissa tyrmistyttävät yhteyden menettäminen Laatokkaan ja Sallan alueen luovuttaminen.
Istunto keskeytyy ylipäällikkö Mannerheimin tärkeään puhelinviestiin. Hallitus kokoontuu uudelleen klo 22.
Hallituksella on käytettävänään Kannaksen armeijan komentajan, kenraali Heinrichsin laatima sotilallinen tilannekatsaus.
Pessimistinen tilannetiedotus pakottaa ylipäällikön muodostamaan oman kantansa: rauhanehtoihin on suostuttava.
Suomen ja Neuvostoliiton valtuuskunnat kokoontuvat neuvotteluun Moskovassa
Tilanne Viipurinlahdella jatkuu kriittisenä: Neuvostoarmeija tuo alueelle koko ajan lisää kalustoa ja joukkoja.
Puna-armeija pyrkii laajentamaan sillanpääasemaansa lahden länsirannalla.
Neuvostojoukkojen tavoite on sillanpääasemasta käsin pyrkiä Viipurin länsipuolelle ja katkaista suomalaisille elintärkeät yhteydet sisämaahan.
Viipurin kaupungin vihollinen pyrkii valtaamaan suoralla rintamahyökkäyksellä, ja kaupungin koillispuolella venäläisten tavoiteena on Antrea.
Iltapäivällä vihollinen murtaa suomalaisten puolustusasemat Nisalahden kylän länsiosassa ja etenee kolme kilometriä pohjoiseen.
Kehitys Viipurinlahdella merkitsee sitä, että suomalaiset ovat menettäneet pääpuolustusaseman ja joutuvat jatkossa taistelemaan täysin varustamattomissa asemissa.
Osa suomalaisista joukoista on taistelun uuvuttamia ja osa taisteluihin tottumattomia, myös johtosuhteita ja tehtäviä joudutaan muuttelemaan yhtenään.
Lentorykmentti 1:n tiedustelu-lentojen perusteella todetaan Pullinniemessä olevan 200 vihollisen hyökkäysvaunua.
Karjalan kannaksella vihollinen valtaa Leitimon kartanon maaston Talin kannaksella.
Neuvostojoukot aloittavat aamulla hyökkäyksen ja murtautuvat 4 kilometriä puolustusaseman syvyyteen.
Viipurinlahdelle keskitetään uusia joukkoja mm. Ratsuväkiprikaati Laatokan-Karjalasta.
Entinen presidentti P. E. Svinhufvud on Suomen asioissa matkalla Berliinissä, mutta ei onnistu tapaamaan Saksan johtohenkilöitä.
Suomen ja Neuvostoliiton valtuuskunnat kokoontuvat toiseen neuvotteluun Moskovan Kremlissä klo 14. Tapaaminen kestää kaksi tuntia.
Suomen neuvottelutilanne on hankala. Yhteydet omaan hallitukseen on hoidettava Tukholman kautta ja sähkeet saattavat viipyä matkalla jopa 12 tuntia.
Myös liittoutuneiden antama lopullinen määräpäivä 12. maaliskuuta lähestyy uhkaavasti.
Suomen neuvottelijat yrittävät tinkiä vastapuolen ehdoista. – Tuloksetta.
Vuosalmella vihollisen toimien painopiste on Lietteen niityillä Vasikkasaaresta koilliseen.
Laatokan Karjalassa neuvostojoukot pääsevät pureutumaan Laatokan rannikolla Lapoinniemen ja Kuivaniemen eteläosiin.
Yön tullessa suomalaiset vetäytyvät.
Suomen hallitus on valmis hyväksymään rauhanehdot
Neuvostojoukot aloittavat ankaran tykistö- ym. tulen tukemana hyökkäyksen Vuoksen yli.
Suomen lehdistö julkaisee ulkoministeriön tiedotteen, jossa kerrotaan ensimmäisen kerran Suomen ja Neuvostoliiton käyneen rauhanneuvotteluja Moskovassa.
Suomen hallitus on valmis hyväksymään rauhanehdot.
Eduskunnan ulkoasiain-valiokunnassa 13 jäsentä äänestää rauhanehtojen hyväksymisen puolesta ja 4 vastaan. Vastaan äänestävät Isänmaallisen Kansanrintaman Kares, maalaisliiton Kekkonen ja Kämäräinen sekä sosiaalidemokraattien Komu.
Uutinen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan suostumisesta Neuvostoliiton rauhanehtoihin vuotaa ruotsalaisiin iltapäivälehtiin.
Taistelut jatkuvat, neuvostojoukot hyökkäävät rajusti Viipuria puolustavia suomalaisjoukkoja vastaan.
Vihollinen tunkeutuu Viipurin esikaupunkeihin.
Vihollisen viiden vaunun panssarikärki saavuttaa illansuussa Tammisuon aseman. Vaunuista tuhotaan yöllä kolme.
Klo 14.45 syntyy Vasikkasaaresta luoteeseen 500 metrin sisäänmurto, jota rajoitetaan.
Suomalaiset luopuvat yöllä ankarien taistelujen jälkeen Vitsaaresta Vuosalmella.
Rannikkoryhmän joukot vetäytyvät uuteen asemaan Vilajoella.
Talin-Portinhoikan alueella puna-armeija murtautuu panssareiden tukemana Portinhoikan tienhaara-alueelle.
Puolustautuva suomalaisrykmentti on äärimmäisen väsynyt ja kärsinyt suuria tappioita.
Kollaalla JR 69:n voimat eivät enää riitä etummaisten tukikohtien takaisinvaltaamiseen.
Lentolaivue 26:ssa palveleva italialainen vapaaehtoinen ylikersantti Diego Manzochi saa surmansa todennäköisesti polttoaineen vähäisyyden vuoksi tekemässään pakkolaskussa Iitissä. Manzochi lensi Suomeen joulukuussa Fiat-hävittäjän.
Neuvotteluvaltuuskunta kokoontuu Moskovan Kremlissä kolmannen kerran klo 18.
Tieto uutisvuodosta on ehtinyt jo Moskovaan: Neuvostoliitto ei näe mitään syytä Suomea koskeviin myönnytyksiin.
Karjalan kannaksella käydään kovia taisteluja
Aamulla klo 9 tasavallan presidentti Kyösti Kallio allekirjoittaa avoimen neuvotteluvaltuuden Moskovan rauhanvaltuuskunnalle.
Kallio lausuu valtakirjaa allekirjoittaessaan: "Tämä on kamalin asiakirja, jonka olen koskaan allekirjoittanut. Kuivukoon käteni, joka on pakotettu tällaisen paperin allekirjoittamaan."
Karjalan kannaksella käydään kovia taisteluja Viipurin koillis- ja eteläpuolella.
Neuvostojoukot saavat noin kilometrin syvyisen murron Kollaalla, jossa Taisteluosasto Hainin päivittäiset tappiot ovat noin sata miestä.
Vihollisen päivätappiot ovat kiivaimpina päivinä yli 2 000 miestä.
Kollaanjoki-linjasta päätetään luopua.
Noin 50 neuvostopanssaria ajaa Vuoksen yli mantereelle ja kärsii tappioita tykistötulessa.
Vuosalmella eversti Hersalon johtama 21. Divisioona ryhtyy vastahyökkäykseen Vuosalmella.
III Armeijakunnan komentaja, kenraalimajuri Talvela tekee päätöksen joukkojen vetämiseksi taaksepäin Vuosalmella aseleponeuvottelujen vuoksi. Takana oleva tukilinja miehitetään kuitenkin illalla.
Turengin ja Harvialan välisellä rataosuudella tapahtuu tuhoisa onnettomuus. Kuormasto-komppaniaa kuljettanut sotilasjuna törmää pikajunaan. Kaikki komppanian 4 upseeria ja noin 30 sotilasta kuolee ja 40 loukkaantuu.
Ruotsi ilmoittaa suostuvansa aloittamaan neuvottelut puolustusliitosta Suomen kanssa.
Tanner halusi, että tässä uutisessa puolustusliitosta, todettaisiin asian tulevan "nopeasti harkittavaksi". Ruotsi poistaa uutisesta sanan "nopeasti".
Rauhanneuvotteluvaltuuskunnat kokoontuvat kahdesti Moskovan Kremlissä, mutta Neuvostoliiton ehtoihin ei tule muutoksia.
Kello 22 alkanut kokous jatkuu yli puolen yön.
Viipuria puolustavat joukot vetäytyvät puoleenyöhön mennessä Patterinmäen asemiin.
Karjalan kannaksella käydään kovia taisteluja.
Aamulla klo 9 tasavallan presidentti Kyösti Kallio allekirjoittaa avoimen neuvotteluvaltuuden Moskovan rauhanvaltuuskunnalle.
Kallio lausuu valtakirjaa allekirjoittaessaan: "Tämä on kamalin asiakirja, jonka olen koskaan allekirjoittanut. Kuivukoon käteni, joka on pakotettu tällaisen paperin allekirjoittamaan."
Karjalan kannaksella käydään kovia taisteluja Viipurin koillis- ja eteläpuolella.
Neuvostojoukot saavat noin kilometrin syvyisen murron Kollaalla, jossa Taisteluosasto Hainin päivittäiset tappiot ovat noin sata miestä.
Vihollisen päivätappiot ovat kiivaimpina päivinä yli 2 000 miestä.
Kollaanjoki-linjasta päätetään luopua.
Noin 50 neuvostopanssaria ajaa Vuoksen yli mantereelle ja kärsii tappioita tykistötulessa.
Vuosalmella eversti Hersalon johtama 21. Divisioona ryhtyy vastahyökkäykseen Vuosalmella.
III Armeijakunnan komentaja, kenraalimajuri Talvela tekee päätöksen joukkojen vetämiseksi taaksepäin Vuosalmella aseleponeuvottelujen vuoksi. Takana oleva tukilinja miehitetään kuitenkin illalla.
Turengin ja Harvialan välisellä rataosuudella tapahtuu tuhoisa onnettomuus. Kuormasto-komppaniaa kuljettanut sotilasjuna törmää pikajunaan. Kaikki komppanian 4 upseeria ja noin 30 sotilasta kuolee ja 40 loukkaantuu.
Ruotsi ilmoittaa suostuvansa aloittamaan neuvottelut puolustusliitosta Suomen kanssa.
Tanner halusi, että tässä uutisessa puolustusliitosta, todettaisiin asian tulevan "nopeasti harkittavaksi". Ruotsi poistaa uutisesta sanan "nopeasti".
Rauhanneuvotteluvaltuuskunnat kokoontuvat kahdesti Moskovan Kremlissä, mutta Neuvostoliiton ehtoihin ei tule muutoksia.
Kello 22 alkanut kokous jatkuu yli puolen yön.
Viipuria puolustavat joukot vetäytyvät puoleenyöhön mennessä Patterinmäen asemiin.
Päämaja 14.3.1940
Suomen kunniakkaan armeijan sotilaat!
Rauha on solmittu maamme ja Neuvosto-Venäjän välillä, ankara rauha, joka on Neuvosto-Venäjälle luovuttanut melkeinpä jokaisen taistelukentän, millä Te olette vuodattaneet vertanne kaiken sen puolesta, mitä me pidämme kalliina ja pyhänä.
Te ette tahtoneet sotaa, Te rakastitte rauhaa, työtä ja kehitystä, mutta Teidät pakotettiin taisteluun, jossa olette tehneet suurtöitä, tekoja, jotka vuosisatoja tulevat loistamaan historian lehdillä.
Sotilaat!
Olen taistellut monilla tantereilla, mutta en ole vielä nähnyt vertaisianne sotureita. Olen ylpeä Teistä kuin olisitte omia lapsiani, yhtä ylpeä tunturien miehestä Pohjolassa kuin Pohjanmaan lakeuksien, Karjalan metsien, Savon kumpujen, Hämeen ja Satakunnan viljavien vainioiden, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen lauhojen lehtojen pojista. Olen ylpeä uhrista, jonka tarjoaa tehdastyöläinen ja köyhän majan poika siinä kuin rikaskin.
Ilolla ja ylpeydellä ajattelen Suomen lottia ja heidän osuuttaan sodassa - heidän uhrimieltään ja uupumatonta työtään eri aloilla, mikä on vapauttanut tuhansia miehiä tulilinjoille. Heidän jalo henkensä on kannustanut ja tukenut armeijaa, jonka kiitollisuuden ja arvonannon he ovat täysin saavuttaneet.
Kunniapaikalla ovat myös sodan ankarana aikana seisoneet ne tuhannet työläiset, jotka, usein vapaaehtoisina, ilmahyökkäystenkin aikana ovat tehneet työtä koneittensa ääressä valmistaen armeijalle sen tarpeita, sekä ne, jotka herpaantumatta vihollisen tulessa ovat työskennelleet asemien varustamisessa. -Kiitän heitä isänmaan puolesta.