Satakunnan lennoston historia ja perinteet
Satakunnan Lennoston historian katsotaan alkaneeksi 26.06.1918, jolloin sen ensimmäinen perinnejoukko I Kenttälentoasema, perustettiin Sortavalassa. Lennoston perinnepäivää vietetään kuitenkin elokuun ensimmäisenä päivänä.
Ennen talvisotaa I Kenttälentoasemasta ja kahdesta erillisestä laivueesta muodostettiin Lentorykmentti I, jolla nimellä lennosto osallistui jatkosotaan. Jatkosodan jälkeen rykmentti sijoitettiin Porin tukikohtaan, jossa Lentorykmentin nimi muuttui kaksi kertaa: ensin 2. lennostoksi vuonna 1952 ja edelleen vuonna 1957 Satakunnan Lennostoksi.
Porin tukikohdasta muodostuikin lennoston päätukikohta aina vuoteen 1985, jolloin kaikki Porissa vielä toimivat lennoston yksiköt muuttivat Pirkkalan tukikohtaan. Lennoston Esikunta ja Viestikeskus 3 olivat kuitenkin aloittaneet toimintansa Tampereen Aitovuoressa jo vuonna 1965.
Hawkien vastaanotto
Koko 1980-luku oli Satakunnan Lennostossa muutosten ja kehityksen vuosikymmen. Muutos- ja kehitystapahtumien ketju alkoi Hawk-kaluston vastaanotosta. Satakunnan Lennosto on historiansa aikana ottanut vastaan länsimaiset suihkuharjoituskoneet ja Porin tukikohta on toiminut niiden ensimmäisenä koulutuspaikkana.
Hawk-harjoituskoneen hankintakaan ei katkaissut tätä perinnettä, vaan ensimmäiset Hawkit otettiin vastaan Porin tukikohdassa 16.12.1980. Varsinainen tulojuhla järjestettiin 19.12. Samana päivänä vuonna 1958 olivat Fouga Magister -harjoituskoneet saapuneet Porin tukikohtaan.
Suomessa tapahtuvan koulutuksen käynnistämiseksi ensimmäiset suomalaiset Hawk-ohjaajat ja -mekaanikot koulutettiin Englannissa. Näiden koulutettavien joukossa ja osaston johtajana oli silloinen laivueen komentaja majuri Jukka Uhari, joka pelastui ensimmäisestä Hawk-onnettomuudesta. Myöhemmin hän toimi pitkäaikaisena lennoston komentajana.
Kun Satakunnan Lennoston omat lennonopettajat oli tyyppikoulutettu vuoden 1981 aikana, aloitettiin välittömästi muiden lennostojen ohjaajien tyyppikoulutus Porin tukikohdassa. Keväällä 1982 saapuivat Karjalan Lennoston ja syksyllä ensimmäiset Lapin Lennoston viisi ohjaajaa saamaan Hawk-koulutusta. Keskitetyllä koulutuksella saatiin Hawk-tietämys nopeasti ja tehokkaasti leviämään kaikkialle ilmavoimiin.
Muutto Porista Pirkkalaan
Vuonna 1944 Satakunnan Lennosto oli siirretty väliaikaisesti Porin tukikohtaan. Siitä asti oli etsitty sopivaa paikkaa mihin lennosto siirrettäisiin. Suunnitelmia oli tukikohdan rakentamiseksi milloin Siikakankaalle ja milloin Hämeenkyrön suuntaan. Myös Tampereen seutu todettiin jo varhaisessa vaiheessa operatiivisestikin merkittäväksi alueeksi.
Kun valtionneuvosto 1970-luvun lopulla teki päätöksen Pirkkalan lentokentän rakentamisesta, alkoivat vuosikymmenien aikana tehdyt suunnitelmat toteutua. Päätöstä kentän rakentamiseksi edesauttoi ratkaisevasti Tampereen kaupunki osallistumalla rakennustöiden aloituksen rahoittamiseen. Tampere-Pirkkalan lentokenttä otettiin käyttöön 1979.
Virallinen muutto Porista Pirkkalaan tapahtui kesällä 1985. Tyylikkäimmän ja ehkä eniten julkisuuttakin herättäneen muuttomatkan Pirkkalaan suoritti lennoston esikuntakomppania. Silloinen komppanian päällikkö kapteeni Vesa Keskinen suunnitteli ja johti esikuntakomppanian siirron Porista Pirkkalaan vesistömarssina. Kokemäenjoen vesistöä pitkin tultiin syöksyveneillä Pirkkalaan.
Draken-kaluston käyttöönotto
Satakunnan Lennoston vastuualueella on pääkaupunki, huomattava osa Suomen talouselämästä ja väestöstä. Oman hävittäjäkaluston puute poistui vasta, kun Hävittäjälentolaivue 21 sai ensimmäiset Ruotsista hankitut käytetyt Draken-hävittäjät kesällä 1985 Pirkkalaan muuton yhteydessä. Lennoston avainhenkilöstö sai koulutuksensa Draken-kalustoon Lapin Lennostossa Rovaniemellä vuosien 1984-1985 aikana. Operatiivinen valmius Draken-kalustolla saavutettiin vuoden 1986 loppuun mennessä.
Ilmavalvonta
Keskitetyn ilmavalvonnan Etelä-Suomessa katsotaan alkaneen vuonna 1964, kun Viestikeskus 3 aloitti toimintansa Tampereen Aitovuoressa ja liitettiin virallisesti lennoston organisaatioon. Ilmavalvonnan kehittämiseen alettiin kiinnittää erityistä huomiota noottikriisin seurauksena, jonka yhteydessä oli mm. todettu Suomen kykenemättömyys valvoa tehokkaasti ilmatilaansa. Sitä ennen jo 1950-luvun lopulla ilmatilaa oli toki valvottu yksittäisin tutka-asemin. Vuonna 1964 käyttöön otettu suurkantamatutka poistettiin käytöstä 1994. Uusi matalavalvontatutkakalusto otettiin käyttöön 1970-luvun lopulla. Uudet reaaliaikaisen esitysjärjestelmän tietokoneet otettiin kokeilukäyttöön 1979.
Viestikeskus 3:n nimi muutettiin 3. Pääjohtokeskukseksi 1993. 3. Puolustusvoimauudistuksen organisaatiomuutoksista johtuen 3. Pääjohtokeskus lakkautettiin 31.12.2013.
