Kainuun prikaatin historia ja perinteet

Kainuun prikaatin vuosipäivää vietetään 5.huhtikuuta. Tuona päivänä vuonna 1632 perinnejoukko-osastomme Savon rykmentti kunnostautui 30-vuotisessa sodassa Lech-virran taistelussa.

Kainuun prikaati vaalii myös Talvisodan Suomussalmen, Raatteen tien ja Kuhmon taistelujen sekä Jatkosodan 14. Divisioonan Rukajärven suunnan korpisotureiden perinteitä.

Kainuun prikaatin kunniamarssi on Carl Collanin säveltämä Hurtti-Ukko.

Kainuun Prikaatin lipun, entisen Kajaanin Sissipataljoonan lipun, hyväksyi presidentti Urho Kaleva Kekkonen prikaatin uudeksi lipuksi 21.3.1969. Lipun on suunnitellut taiteilija, arkkitehti, ja sittemmin Teknillisen Korkeakoulun professori Carolus Lindberg (s. 1889).

Pohjois-Savon prikaatin muutto Kuopiosta Kajaaniin sai päätöksen 1950-luvulla ja rakennustyöt aloitettiin Hoikankankaalla 1959. Varuskunnan nimeksi muutettiin Kainuun prikaati vuonna 1966, kun Pohjois-Savon prikaati Kuopiosta ja Porin prikaatin Patteristo Niinisalosta oli siirretty kaupunkiin.

Ruotsin vallan aika

Historia ja perinteet alkavat jo Ruotsin vallan ajalta. Prikaatin perinnetaistelu käytiin Kustaa II Aadolfin johdolla 30-vuotisessa sodassa eteläisessä Saksassa Lech-virralla. Siellä Kustaa II Aadolfin johtamat joukot löivät Tillyn johtamat keisarilliset joukot ja avasivat tien Baijeriin.

Lech-virran taistelussa 5. huhtikuuta 1632 Savon Rykmentistä muodostettu 300-henkinen iskujoukko suojasi virrassa olevalla saarella pääjoukkojen ylimenoon tarvittavan sillan rakennusta. Kerta toisensa jälkeen vihollisen joukkojen rynnäköt saatiin torjuttua ja silta saatiin valmiiksi.

Savon Rykmentti ja vuonna 1755 perustettu Savon Kevyt Jalkaväkirykmentti olivat mukana Ruotsin myöhemmin käymissä sodissa ja osallistuivat moniin tunnettuihin taisteluihin; Pultava, Napue, Norjan sotaretki, Porrassalmi ja Alavus.

Venäjän vallan aika

Suomen sodan jälkeen vuonna 1809 Suomi liitettiin Venäjän yhteyteen. Venäjän vallan aikana oli kolme jaksoa, jolloin Suomessa jouduttiin perustamaan joukkoja.

Ensimmäisen kerran joukot perustettiin Napoleonin hyökättyä Venäjälle vuonna 1812. Seuraavan kerran sotaväkeä tarvittiin Krimin sotaan liittyvän Oolannin sodan aikana. Viimeinen joukkojen perustaminen liittyi vuoden 1881 asevelvollisuuslakiin.

Itsenäisyyden aika

Sisällissodan jälkeen Kuopiossa aloitti Itä-Suomen Jalkaväkirykmentti 5, josta muodostettiin vuonna 1919 Pohjois-Savon Rykmentti. Vuonna 1933 rekrytointialuetta laajennettiin Savon lisäksi Pohjanmaalle ja joukon nimi muutettiin Pohjan Rykmentiksi.

Sotien jälkeen Kuopiosta tehtiin jälleen varuskuntakaupunki ja sinne sijoitettiin Jalkaväkirykmentti 2. Vuonna 1952 rykmentti muutettiin uudelleenjärjestelyjen yhteydessä 2. Prikaatiksi ja vuonna 1957 prikaatista tuli Pohjois-Savon Prikaati.

Vähitellen tilat Kuopiossa muuttuivat huonokuntoisiksi ja toimintaympäristö kävi ahtaaksi. Prikaatin oli pakko siirtyä uusiin tiloihin uudelle paikkakunnalle – Kajaaniin.

Kainuun prikaati syntyi, kun Pohjois-Savon Prikaati siirtyi pitkään kestäneiden valmistelujen jälkeen vaiheittain Kajaaniin Hoikankankaalle. II Pataljoona siirrettiin Kuopiosta Kajaaniin kesäkuussa 1963, Aliupseerikoulu Ylämyllyltä vuonna 1965 ja prikaatiin liitetty entinen Porin Prikaatin patteristo Niinisalosta vuonna 1966. Viimeisen siirron yhteydessä 1.7.1966 Pohjois-Savon Prikaatin nimi muutettiin Kainuun prikaatiksi.

Ensimmäinen toimintavuosi 1962-1963 oli johtamisen ja toiminnan kannalta haasteellinen, sillä prikaati toimi kolmella paikkakunnalla. Prikaatin esikunta, erillisyksiköt ja I Pataljoona olivat Kajaanissa. II Pataljoona oli edelleen Kuopiossa. Aliupseerikoulu ja patteristo olivat Ylämyllyllä.

Seuraava merkittävä kehitysvaihe liittyy Puolustusvoimissa vuonna 1998 käynnistettyyn rakennemuutoksen, jonka yhteydessä Kainuun prikaatista tuli yksi maavoimien kolmesta valmiusyhtymästä. 1998 Pohjois-Suomen Viestipataljoona ja Pohjan Pioneeripataljoona siirrettiin Oulun Hiukkavaarasta Kajaaniin.

Kainuun prikaati muuttui muutaman aselajin koulutusta antavasta prikaatista uusimmalla ja tehokkaimmalla kalustolla varustetuksi, monipuoliseksi Pohjoisen Suomen valmiusjoukoksi, maavoimien valmiusyhtymäksi.

Rakennemuutoksen jälkeen Kainuun prikaatin joukkotuotantovelvoitteet lisääntyivät ja samaan aikaan palveluksessa olevien varusmiesten vahvuus varuskunnassa kasvoi vajaasta tuhannesta kahteen tuhanteen viiteen sataan. Samalla prikaati sai vastuun pääosista Pohjoisen Suomen aselajikoulutusta.

Vuoden 2015 alussa toimeenpantu puolustusvoimauudistus vaikutti Kainuun prikaatin toimintaan siten, että Kainuun sotilassoittokunta lakkautettiin 2014 ja vuoden 2015 alusta alkaen organisatioon liitettiin kolme aluetoimistoa: Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimisto Oulussa, Pohjois-Savon aluetoimisto Kuopiossa ja Pohjois-Karjalan aluetoimisto Joensuussa. Kainuun prikaatin vastuualue kasvoi koko väli-Suomen kokoiseksi.