Maavoimien esikunnan historia ja perinteet

Talvisodan jälkeen muutaman kuukauden toiminut Maavoimien esikunta perustettiin jälleen 1.1.2008 Mikkeliin, kun Maavoimat profiloitui omaksi puolustushaaraksi ja Pääesikunnan osana vuosina 1993-2008 toiminut Maavoimaesikunta lakkautettiin.

Perinnepäivä

Maavoimien esikunnan vuosipäivää vietetään 16.3.

Talvisodan jälkeen sodassa suurimmat muutokset kokeneiden maavoimien kuntoon saattaminen edellytti Päämajan ja joukkojen välille toimintakykyistä johtoporrasta. Tämä johtoporras luotiin Kannaksen armeijan esikunnasta. Esikunnan perustamistehtävän saivat ylipäälliköltä suullisena käskynä 15.3. kenraaliluutnantti Heinrichs ja eversti Tapola Mikkelin koillispuolella sijaitsevassa Inkilän kartanossa. Kirjalliset käskyt asiasta annettiin seuraavana päivänä 16.3.1940. Siirryttyään 17.3.1940 Imatralta Maavoimien esikunta aloitti toimintansa Mikkelissä. Esikunta päätti toimintansa 10.8.1940.

Perinnejoukot

Maavoimien esikunta, Kannaksen armeijan esikunta.

Kunniamarssi

Suomalaisen ratsuväen marssia 30-vuotisessa sodassa (ilman merkkisoittoa).

Joukko-osastolippu

Kielekkeinen valtiolippu.

Joukko-osastotunnus

Ristikkäisten kultaisten kaksiteräisten suorien lyömämiekkojen päällikkeenä hopeinen kilpi, jossa kultainen vaakunaleijona.

Joukko-osastotunnuksessa ristikkäiset miekat liittävät tunnuksen maa-alueiden puolustuksesta vastanneiden sotilasläänien tunnuksiin. Kilven päällä oleva vaakunaleijona kuvaa esikunnan valtakunnallisuutta. Hopeinen kilpi erottaa miekat ja vaakunaleijonan miekat toisistaan ja samalla tekee vaakunaleijonan paremmin näkyväksi. Tunnus vastaa muotokieleltään Puolustusvoimien graafisessa ilmeessä esitettyä Maavoimien tunnusta.