Pohjoismainen puolustusyhteistyö

Pohjoismaisen puolustusyhteistyö on käynnistynyt jo 1950-luvulla alkaneella rauhanturvayhteistyöllä. Jo tuolloin yhteistyön perimmäisenä tarkoituksena oli löytää toiminnallista ja operatiivista hyötyä erityisesti rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioissa sekä tunnistaa mahdolliset yhteiset puolustusmateriaalihankkeet.

1960-luvulta lähtien pohjoismaista rauhanturvakoulutusta koordinoitiin NORSAMFN-rakenteen kautta (Nordiska Samverkansgruppen för militära FN-frågor, NordSamFN). Kansainvälisten rauhanturvaoperaatioiden lisääntyessä, niissä tarvittavaa koordinaatiota ja yhteistyötä parannettiin perustamalla Pohjoismainen koordinaatiojärjestely sotilaallisessa rauhanturvaamisessa (Nordic Coordinated Arrangement for Military Peace Support, NORDCAPS) vuonna 1997. NORDCAPS keskittyi pohjoismaiseen rauhanturvakoulutukseen.

Kylmän sodan päättymisen jälkeen 1990-luvulla yhteistyö sotavarustemateriaalin hankinnoissa tiivistyi, kun Suomi ja Ruotsi perustivat Pohjoismaisen puolustusmateriaaliyhteistyön (Nordic Armaments Co-operation, NORDAC) kehitys- ja hankintaohjelmien koordinoimiseksi. Yhteistyön perustana oli pyrkimys vaihtaa tietoa kansallisista sotavarustehankintasuunnitelmista ja samalla etsiä mahdollisuuksia yhteiseen kehitystyöhön, hankintoihin ja materiaalihuoltoon.

Pohjoismainen yhteistyö laajeni edelleen vuonna 2008 kun, Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusvoimien komentajien aloitteesta perustettiin Pohjoismaiset tukea antavat puolustusrakenteet (Nordic Supportive Defence Structures, NORDSUP). Aiemmin julkaistussa tutkimuksessa oli hahmoteltu yhteistyömuotoja, joilla voitaisiin parantaa kustannustehokkuutta ja joiden avulla asevoimat voisivat säilyttää sotilaallisen puolustuskykynsä. Tutkimuksen perusteella löydettiin 140 sotilaallista yhteistoiminta-aluetta, joilla olisi mahdollista tai tarpeellista tehdä yhteistyötä.

Perusta nykymuotoiselle pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle (Nordic Defence Cooperation, NORDEFCO) luotiin 5.11.2009, kun Pohjoismaiden puolustusministerit allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan (MOU) pohjoismaisen puolustusyhteistyön vahvistamiseksi ja tehostamiseksi. NORDEFCO myös korvaa aiemmat pohjoismaiset NORDCAPS-, NORDAC- ja NORDSUP-sopimukset, jotka päättyivät 4.11.2009. NORDEFCO loi yhteisen puolustusyhteistyörakenteen, joka täydentää niiden muuta puolustusyhteistyötä.

Pohjoismainen puolustusyhteistyö

Pohjoismaisen puolustusyhteistyö on käynnistynyt jo 1950-luvulla alkaneella rauhanturvayhteistyöllä. Jo tuolloin yhteistyön perimmäisenä tarkoituksena oli löytää toiminnallista ja operatiivista hyötyä erityisesti rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioissa sekä tunnistaa mahdolliset yhteiset puolustusmateriaalihankkeet.

1960-luvulta lähtien pohjoismaista rauhanturvakoulutusta koordinoitiin NORSAMFN-rakenteen kautta (Nordiska Samverkansgruppen för militära FN-frågor, NordSamFN). Kansainvälisten rauhanturvaoperaatioiden lisääntyessä, niissä tarvittavaa koordinaatiota ja yhteistyötä parannettiin perustamalla Pohjoismainen koordinaatiojärjestely sotilaallisessa rauhanturvaamisessa (Nordic Coordinated Arrangement for Military Peace Support, NORDCAPS) vuonna 1997. NORDCAPS keskittyi pohjoismaiseen rauhanturvakoulutukseen.

Kylmän sodan päättymisen jälkeen 1990-luvulla yhteistyö sotavarustemateriaalin hankinnoissa tiivistyi, kun Suomi ja Ruotsi perustivat Pohjoismaisen puolustusmateriaaliyhteistyön (Nordic Armaments Co-operation, NORDAC) kehitys- ja hankintaohjelmien koordinoimiseksi. Yhteistyön perustana oli pyrkimys vaihtaa tietoa kansallisista sotavarustehankintasuunnitelmista ja samalla etsiä mahdollisuuksia yhteiseen kehitystyöhön, hankintoihin ja materiaalihuoltoon.

Pohjoismainen yhteistyö laajeni edelleen vuonna 2008 kun, Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusvoimien komentajien aloitteesta perustettiin Pohjoismaiset tukea antavat puolustusrakenteet (Nordic Supportive Defence Structures, NORDSUP). Aiemmin julkaistussa tutkimuksessa oli hahmoteltu yhteistyömuotoja, joilla voitaisiin parantaa kustannustehokkuutta ja joiden avulla asevoimat voisivat säilyttää sotilaallisen puolustuskykynsä. Tutkimuksen perusteella löydettiin 140 sotilaallista yhteistoiminta-aluetta, joilla olisi mahdollista tai tarpeellista tehdä yhteistyötä.

Perusta nykymuotoiselle pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle (Nordic Defence Cooperation, NORDEFCO) luotiin 5.11.2009, kun Pohjoismaiden puolustusministerit allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan (MOU) pohjoismaisen puolustusyhteistyön vahvistamiseksi ja tehostamiseksi. NORDEFCO myös korvaa aiemmat pohjoismaiset NORDCAPS-, NORDAC- ja NORDSUP-sopimukset, jotka päättyivät 4.11.2009. NORDEFCO loi yhteisen puolustusyhteistyörakenteen, joka täydentää niiden muuta puolustusyhteistyötä.