Porin prikaatin historia ja perinteet

Porin prikaatin kunniakkaat perinteet ulottuvat aina kolmekymmenvuotisen sodan aikoihin saakka. Prikaatin perinnejoukko-osasto, Kuninkaallinen Porin Rykmentti perustettiin Kustaa II Adolfin käskystä 16.2.1626.

Helmikuun 16. päivää vietetään edelleen Porin prikaatin vuosipäivänä. Kuninkaallinen Porin Rykmentti kuului Ruotsi-Suomen armeijaan lähes 200 vuotta ja osallistui taisteluihin kolmekymmentävuotisesta sodasta Suomen Sotaan 1808−1809.

Itsenäistymisen jälkeen perustetussa Porin Rykmentissä koulutuksen saaneet sotilaat täyttivät viime sodissa tinkimättä velvollisuutensa isänmaan puolustamisessa muun muassa talvisodan ankarissa torjuntataisteluissa Summassa helmikuussa 1940 ja jatkosodan ratkaisutaisteluissa Karjalan Kannaksella kesällä 1944.

Rauhan tultua rykmentti palasi silloiseen kotikaupunkiinsa Turkuun, jossa se sai nykyisen nimensä Porin Prikaati vuonna 1957. Samalla se velvoitettiin vaalimaan Porin Rykmentin kunniakkaita perinteitä.

Turun kaupungin laajenemisen seurauksena Porin prikaatin oli siirryttävä Säkylän Huovinrinteelle, jonne kohosi uusi ajanmukainen varuskunta vuosina 1959−1966.

Porin prikaati sai nykymuotonsa vuoden 2015 alusta, kun Niinisalossa sijainnut Tykistöprikaati liitettiin osaksi Porin prikaatia. Nykyinen Porin prikaati antaa koulutusta kahdella paikkakunnalla, Säkylässä ja Niinisalossa.

Perinteet

Prikaatin kaksipuolisen lipun toisella puolella on Varsinais-Suomen vaakuna ja toisella puolella Satakunnan vaakuna. Lipun värit ovat rehellisyyden sini ja viljan kulta. Lipputangon kärjen kaulaan on kiinnitetty vapaudenristin nauha, jossa on teksti "Satakunta, Pori". Porin prikaatin kunniamarssina on Uudenmaan Tarkk'ampujapataljoonan kunniamarssi.

Kunnianpolun varrella, prikaatin esikunnan vieressä, on varsin mittava joukko suomalaisten joukko-osastojen teoista kertovia muistomerkkejä. Niistä kertova esite on myynnissä asiakaspalvelupisteessä, sotilaskodissa sekä varuskuntakerhoilla.

Joukko-osaston perinteitä vaalii Porin prikaatin kilta. Kiltatoiminta yhdistää eri aikoina joukko-osastossa palvelleita varusmiehiä ja reserviläisiä, jotka ovat sotilastaitojen lisäksi omaksuneet kaikkia porilaisia yhdistävät sanat:

KUNNIA - VELVOLLISUUS - TAHTO

Porin Prikaatin kilta ry

Porin Prikaatin kilta on vapaaehtoinen maanpuolustustyötä tekevä yhteistö, joka vaalii Porin prikaatin ja sen edeltäjä joukko-osastojen kunniakkaita historiallisia perinteitä.

Kilta tarjoaa Porin prikaatissa ja sen edeltäjäjoukko-osastoissa palvelleille elävän ja toimivan yhteyden joukko-osastoonsa palvelusajan jälkeen.

Lähes 1300 jäsenen kilta on Suomen vanhimpia ja suurimpia joukko-osastokiltoja. Se on perustettu vuonna 1959.

Lue lisää: http://www.porinprikaatinkilta.fi

Porilaismuseo

Porilaismuseo on suljettu toistaiseksi varuskunnan uudisrakentamisen vuoksi.

Porilaismuseo on perustettu vuonna 1990 ja se toimii siviiliryhmien ja varusmiesten sekä muun muassa valapäivinä varusmiesten läheisten suosittuna vierailukohteena. Porin prikaati on ylpeä kunniakkaista perinteistään ja Porilaismuseo onkin Suomen mittavin joukko-osastomuseo. Porilaismuseon tehtävänä on välittää jälkipolville tietoa Porin prikaatin historiasta, vaalia joukko-osaston perinteitä sekä omalta osaltaan lujittaa maanpuolustahtoa. Porilaismuseo toimii tiiviissä yhteistyössä Porin prikaatin killan kanssa.

Esineiden näytteillepanossa näkyy vahvasti ensimmäisen museonhoitajan Olli Lindenin kädenjälki, jota on seuraavien museonhoitajien toimesta jatkuvasti täydennetty. Yksi arvokkaimmista lahjoituksista on vuonna 1938 Suomen marsalkka Mannerheimin lahjoittamat von Döbelnin hopeoidut kannukset. Museon näyttelytila on jaettu perinne- ja asepuoleen. Porilaismuseo kartuttaa esineistöään pääosin lahjoituksin. Näytteillä on vain osa museon noin 6000 esineestä. Lisäksi museolla on valokuva-arkisto sekä kirjasto.

Lisää Porin prikaatin perinteistä Porin prikaatin Killan sivuilla.

Porilaismuseo on toistaiseksi suljettu entisen Varuskuntasairaala -rakennuksen purkupäätöksen vuoksi. Museolle ei ole toistaiseksi osoittaa näyttelytiloja ja vielä ei ole tiedossa milloin tai mihin museo tulevaisuudessa avataan.

Museonhoitaja Heikki Saarinen, puhelin 0299 441 865. Museota voi lähestyä myös sähköpostitse osoitteeseen heikki.saarinen@mil.fi