Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen historia ja perinteet
Puolustusvoimien joukko-osastorakenteen muutosten ja logistiikkajärjestelmän uudistusten yhteydessä lakkautettiin 31.12.2014 Maavoimien, Merivoimien ja Ilmavoimien materiaalilaitokset. Niiden toiminnot organisoitiin 1.1.2015 toimintansa aloittaneeseen Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen (PVLOGL). Logistiikkalaitos on yksi Pääesikunnan alaisena toimivista laitoksista.
Logistiikkalaitokseen organisoitiin lisäksi Maavoimien materiaalilaitokseen kuulunut Räjähdekeskus, Hämeen rykmenttiin kuuluneen Huoltokoulun toiminnot sekä Pääesikunnan alaisena laitoksena toiminut Sotilaslääketieteen keskus. Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen Tampereelle siirrettiin toimintoja myös Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen hankeyksiköstä Espoosta ja esikunnasta Jyväskylästä. Merivoimien esikunnasta Turusta siirrettiin toimintoja Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen Turkuun ja Tampereelle.
Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen kuuluvat seuraavat organisaatiot:
- Esikunta (Tampere)
- Logistiikkakoulu (Riihimäki)
- Järjestelmäkeskus (hallinto Tampereella)
- 1. Logistiikkarykmentti (esikunta Kouvolassa)
- 2. Logistiikkarykmentti (esikunta Turussa)
- 3. Logistiikkarykmentti (esikunta Jyväskylässä)
- Räjähdekeskus (hallinto Ähtärissä)
- Sotilaslääketieteen keskus (esikunta Riihimäellä)
Perinteet
Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä Maavoimien materiaalilaitoksen, Ilmavoimien materiaalilaitoksen ja Merivoimien materiaalilaitoksen perinteet lakkautettiin. Räjähdekeskuksen ja Sotilaslääketieteen keskuksen perinteet säilytettiin ennallaan, ja Huoltokoulun perinteet siirtyivät sellaisenaan Logistiikkakoululle.
Logistiikkalaitos vaalii jatkosodan aikaisen sotatalousesikunnan alaisen Päämaja II:n perinteitä. Järjestelmäkeskus vaalii lakkautettujen maa-, meri- ja ilmavoimien Materiaalilaitosten perinteitä. 1. Logistiikkarykmentti vaalii lakkautettujen Etelä-Suomen ja Itä-Suomen huoltorykmenttien perinteitä, 2. Logistiikkarykmentti lakkautetun Länsi-Suomen huoltorykmentin perinteitä ja 3. Logistiikkarykmentti lakkautetun Pohjois-Suomen huoltorykmentin perinteitä.
Vuosipäivä | Perinnejoukko | Joukko-osastotunnus | |
Puolustusvoimien |
17.6. | Sodanaikainen Päämaja II, joka oli 1.1.1993 perustetun Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen sekä Maavoimien materiaalilaitoksen esikunnan perinnejoukkona |
|
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta |
17.6. | Sodanaikainen Päämaja II | |
Logistiikkakoulu | 1.3. | Huoltokoulu ja sen edeltäjäjoukot | Joukkoyksikkötunnus |
Järjestelmäkeskus | 30.11. | Puolustusvoimien materiaalilaitos Maavoimien materiaalilaitos Merivoimien materiaalilaitos Ilmavoimien materiaalilaitos |
|
1. Logistiikkarykmentti | 16.12. | Etelä-Suomen huoltorykmentti Itä-Suomen huoltorykmentti sekä niiden edeltäjäjoukot |
|
2. Logistiikkarykmentti | 16.12. | Länsi-Suomen huoltorykmentti ja sen edeltäjäjoukot |
|
3. Logistiikkarykmentti | 16.12. | Pohjois-Suomen huoltorykmentti ja sen edeltäjäjoukot |
|
Räjähdekeskus | 13.12. | Räjähdelaitos Koeampumalaitos |
|
Sotilaslääketieteen keskus | 19.6. | Keskussotilassairaala, Sotilasapteekki, Lääkintäkoulu, Lääkintävarikko sekä niiden edeltäjäjoukot |
Kunniamarssi
Vapaa kansa
Vuoden 1978 kunniamarssiuudistuksen yhteydessä koko huoltoala joukkoineen, laitoksineen ja varikkoineen sai yhteiseksi kunniamarssikseen ”Vapaa kansa” -marssin. Sen on säveltänyt Toivo Kuula vuonna 1913, sanoittanut Eino Leino ja sovittanut Arvo Kuikka. Marssi on sävelletty Eino Leinon runoon ”Maa hädässä”, jonka nimisenä se esiintyy mm. koululaulukirjoissa. Kunniamarssiksi vahvistettuna vuonna 1978 muodostui marssille uusi nimi sen tekstin alkusanojen ”Vapaa syntyi Suomen kansa” mukaan lyhennettynä muotoon ”Vapaa kansa”.
Lippu
Joukko-osastolippuna on kielekkeinen valtiolippu voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti.
Logistiikkakoulun joukkoyksikkölippu on entinen Huoltokoulun lippu.
Pöytästandaari
Kolmikielekkeisessä sinisessä pöytästandaarissa on Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan joukko-osastotunnus.
Johtajat
1.7.2022 lähtien kenraali Jari Mikkonen
1.1.2020-30.6.2022 kenraali Kari Renko
1.1.2018-31.12.2019 kenraali Timo Kakkola
1.1.2015-31.12.2017 kenraali Timo Rotonen