Panssariprikaatin historia ja perinteet

Prikaatin perinteisiin liittyvän historian voidaan katsoa ulottuvan Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:een.

Prikaatin toiminnan voidaan katsoa alkaneen 15.7.1919 perustetusta Hyökkäysvaunurykmentistä. Nimeksi muutettiin 3.12.1937 Erillinen Panssarikomppania. Talvisodan aikana 5.12.1939 perustettiin Panssaripataljoona ja siitä jatkosodan aikana 9.3.1942 Panssariprikaati. Jääkäriprikaati ja Panssariprikaati yhdistettiin 28.6.1942 Panssaridivisioonaksi. Lapin sodassa divisioona lakkautettiin ja siitä muodostettiin 5.12.1944 Kevyt Prikaati. Panssariprikaatiksi nimi muutettiin 1.12.1952 ja muutos yhtymäkokoonpanosta joukko-osastoksi tapahtui vuonna 1985.

Joukko-osastoristi

Joukko-osastoristi, Panssariristi, muodostuu mustasta Mantovanrististä, jonka erikoistunnuksena on Ruben Laguksen johtaman sodanaikaisen panssariyhtymän nuolitunnus. Mustapohjainen risti viittaa Panssaridivisioonan perinteisiin. Nuolikolmio ristin keskusaiheena kuvaa panssarijoukon iskuvoimaa ja yhteistyötä sen eri elementtien välillä. Hopeanharmaa väri keskusvaiheessa ja reunuksessa edustaa panssarijoukkojen toista tunnusväriä. Risti on vahvistettu 30.5.1979.

Lippu

Panssariprikaati sai oikeuden omaan lippuun muututtuaan yhtymästä joukko-osastoksi vuonna1985, ja uusi lippu hyväksyttiin 27.5.1988. Panssariprikaatin lipun mustalla, vaalean hopeanharmaalla reunuksella varustetulla lippuvaatteella on keskikuviona vaalean hopeanharmaa kattilakypärä, joka on peräisin Hyökkäysvaunupataljoonan lipusta. Tangonpuoleisessa yläkulmassa on vaalean hopeanharmaa Panssariprikaatin joukko-osastotunnus. Lipun koko on 120 x 142cm ja tangonkärkenä leijonakärki. Lipun ovat suunnitelleet Jussi Hautamäki ja Uolevi Kuusisto.

Joukko-osastotunnus

Joukko-osastotunnus muodostuu lehväseppeleestä, jonka erikoistunnuksena on entinen vuodelta 1920 oleva Hyökkäysvaunurykmentin tunnus: telapyörää ympyröivät haarniskoidut käsivarret.

Joukko-osastotunnuksen ohella käytössä on sodanaikaisen Panssaridivisioonan tunnus. Laguksen nuolet. Tunnuksessa on kolmionmuotoisella vihreällä pohjalla kolme mustalla varjostettua keltaista nuolta. Merkkiä reunustaa keltavihreä punos ja sen on suunnitellut professori Carolus Lindberg vuonna 1942. C. G. E. Mannerheim hyväksyi merkin käyttöön 17.11.1942. Puolustusvoimain komentaja hyväksyi merkin uudelleen käyttöön 28.6.2002 Panssariprikaatin palkattu sotilashenkilöstö kantaa merkkiä maastopuvun m/05 sekä m/91 ja varusmiehet loma- ja paraatipuvun m/05 ja m/91 oikeassa hihassa.

Sijaintipaikat

  • Hyökkäysvaunurykmentti/Tankkirykmentti 1919-1921 Helsinki (Santahamina)
  • Hyökkäysvaunurykmentti 1921-1924 Hämeenlinna (Poltinaho)
  • Hyökkäysvaunupataljoona 1925-1927 Hämeenlinna (Poltinaho)
  • Hyökkäysvaunukomppania 1927 Hämeenlinna (Poltinaho)
  • Erillinen Hyökkäysvaunukomppania 1927-1937 Hämeenlinna (Poltinaho)
  • Erillinen Panssarikomppania 1937-1939 Hämeenlinna (Poltinaho)
  • Panssaripataljoona 1939-1942 Hämeenlinna talvi- ja jatkosota
  • Panssariprikaati 1942 jatkosota
  • Panssaridivisioona 1942-1944 jatkosota
  • Kevyt Prikaati 1944-1952 Hämeenlinna, Hattula (Parolannummi), Lappeenranta, Lahti ja Riihimäki
  • Panssariprikaati 1952- Hattula (Parolannummi) ja Hämeenlinna sekä useita muita paikkakuntia

Kunniamarssi

Parolan marssi

Säveltäjä: tuntematon

Sanat: Reino Hirviseppä

Sovitus: Arthur Rope

Vahvistettu kunniamarssiksi 3.5.1985.

Parolan marssin teema esiintyy jo Savon Jääkärirykmentin nuottiluetteloissa vuosilta 1806-1807. Marssi tunnetaan myös vanhastaan pohjalaisena kansanmusiikkiversiona nimellä Lappo-marsch eli Lapualainen marssi. Se tunnetaan kansanmusiikkiversiona myös Ruotsissa. Venäjällä marssi on ollut Libavskin venäläisarmeijan 6. Jalkaväkirykmentin marssina. Parolan marssi vahvistettiin 6. Mikkelin Suomen Tarkk’ampujapataljoonan kunniamarssiksi. Itsenäisyyden alussa se määrättiin lyhytaikaisesti Savon jääkärirykmentin N:o 3:n kunniamarssiksi 11.11.1918. Parolan marssista tuli pitkäaikainen lahtelainen marssi 30.5.1919 alkaen, kun Tampereen rykmentti sai sen kunniamarssikseen 30.5.1919. Marssi sanoitettiin 6.4.1922. Sanat laati Tampereen Rykmentissä palvellut luutnantti Reino Hirviseppä. Kun puolustusvoimien uudet perinteet kunniamarsseineen vuonna 1957 astuivat voimaan, määrättiin Parolan marssi Panssarirykmentin kunniamarssiksi. Panssariprikaatille marssi on viimeksi vahvistettu tasavallan presidentin esittelyssä 3.5.1985.

Vuosipäivä

Vuosipäivää vietetään 28. kesäkuuta ja se pohjautuu Panssaridivisioonan perustamiseen 28.6.1942.