Hyppää sisältöön

Merivoimien historia ja perinteet

Merivoimien historia

Itsenäisen Suomen merivoimat perustettiin venäläisiltä Suomeen jääneen rannikkotykistön ja laivaston kaluston varaan. Vuonna 1918 nimitettiin ensimmäinen merivoimien komentaja laivaston päällikön nimikkeellä ja perustettiin Amiraaliesikunta hoitamaan ja kehittämään laivasto- ja rannikkotykistöasioita.

Ennen sotia saatiin käyttöön muun muassa uusia torpedoveneitä, sukellusveneet, panssarilaivat ja koululaiva Suomen Joutsen sekä kehitettiin rannikkotykistön tykkikaluston käytettävyyttä, ampumamenetelmiä ja tykkipattereiden hajaryhmitystä. Merellinen suorituskyky oli luotu.

Sotien aikana rannikkotykistö ja laivasto suojasivat Suomen merialueita ja rannikkoa, estivät olemassa olollaan maihinnousut sekä osallistuivat lukuisiin taisteluihin merialueella ja rantamaalla.

Sotaa käyvät valtiot laskivat Pohjois-Itämerelle ja Suomenlahdelle yli 60 000 merimiinaa ja raivausestettä. Sodan päätyttyä Rannikkolaivastosta ja rannikkotykistöjoukoista muodostettiin Raivaajalaivasto, jolla Suomen meriväylät raivattiin jälleen merenkululle turvallisiksi.

Sukellusvene ottaa torpedoja

Meripuolustus oli osoittanut suorituskykynsä sekä sotatoimissa että sodanjälkeisessä raivaustoiminnassa.

Sotien jälkeen merivoimissa oli hiljaiselon aika. Kalusto oli kulunutta, ja kehitystä rajoittivat rauhan ehdot. Rannikkotykistö eriytettiin merivoimista ja liitettiin maavoimiin.

Merivoimat ja rannikkotykistö olivat korkeassa valmiudessa kylmän sodan ajan. Merimiinoitus, tulenkäyttö ja maihinnousun torjunta olivat keskeisessä roolissa.

Saattue kulkee avomerellä

Heinäkuussa 1998 rannikkotykistö, merivoimat ja rannikkojääkärit liitettiin yhteen uusiksi merivoimiksi. Ympyrä oli sulkeutunut. Merelliset toimijat palasivat yhteen johtoon.

´