Ilmasotakoulun historia ja perinteet

Ilmasotakoulu juontaa juurensa Suomen Lentopataljoonan perustamiseen 1. lokakuuta 1918 Turussa, josta katsotaan alkaneen organisoidun sotilaslentokoulutuksen Suomessa. Tämä on nykyisin myös Ilmasotakoulun vuosipäivä. 

Suomen lentopataljoonan Turun vaihe jäi lyhyeksi, koska se siirtyi jo 15.10.1918 Santahaminaan, jossa annettiin sekä maa- että vesilentokoulutusta. Lentopataljoonan nimi muutettiin Ilmailupataljoonaksi 19.3.1919 ja edelleen Ilmailukouluksi 19.3.1924.

1920-luvulla lentokoulutus haki vielä linjojaan ja koulutettavien määrät olivat melko pieniä. 1930-luvun aikana lentokoulutusjärjestelmä ja koulun organisaatio saivat muodon, joista nykyisinkin voimassa olevat on kehitetty.

Santahaminan sijainti ja olosuhteet eivät olleet parhaat mahdolliset lentokoulutuksen kannalta, joten koulutukselle etsittiin uusi sijaintipaikka Kauhavalta vuonna 1929. Ilmailukoulu nimettiin Ilmasotakouluksi vuoden 1938 alusta, mikä on ensimmäinen kerta, kun tämä nimi otettiin käyttöön.

Sotiemme aikana vuosina 1939 - 1944 Ilmasotakoulussa koulutettiin 900 ohjaajaa, 100 lennonopettajaa, 240 tähystäjää ja 100 konekivääriampujaa ja radistia. 

Uusi aikakausi Ilmasotakoulun historiassa alkoi vuonna 1960, kun Kauhavan lentokenttä sai kestopäällysteisen kiitoradan ja siirryttiin suihkukonekauteen. Seuraava askel kehityksessä oli 1980-luvulla, kun Vinka ja Hawk otettiin käyttöön koulutuskoneina.

Vinkat poistuivat käytöstä vasta vuonna 2022 ja niiden tehtävää jatkoivat Grob-alkeiskoulukoneet. 
 

Ilmasotakoulu Tikkakoskella

Vaikka Ilmasotakoulun historian painopiste on lentokoulutuksessa, on sen historia myös lentoteknillisen koulutuksen, viestikoulutuksen ja soittokunnan historiaa. Näistä yhdessä on muodostunut nykyinen korkeakoulutasoinen oppilaitos ja haluttu palveluspaikka varusmiehille erikoiskurssitarjonnan vuoksi. 

Tikkakoski ja Luonetjärven varuskunta oli alun perin Ilmavoimien Viestikoulun sijaintipaikka jo 1960-luvulta lähtien. Vuonna 1971 se hyväksyttiin sotilasopetuslaitokseksi. Viestikouluun liitettiin 1989 myös Luonetjärven soittokunta, joka edelleen toimii osana Ilmasotakoulua uudella 'Ilmavoimien soittokunta' -nimellä .

Tikkakoskella sijainneen Ilmavoimien Viestikoulun nimi muutettiin 1.1.2005 Ilmasotakouluksi kuvaamaan koulun asemaa ilmavoimien koulutuksen ja kehittämisen valtakunnallisena keskuksena. Samalla Kauhavalla edelleen sijainneen Ilmasotakoulun nimi muutettiin Lentosotakouluksi.

Viestikoulusta oli tullut puolustushaarakoulu vuonna 2004 ja vuonna 2005 siihen liitettiin tukilentolaivue. Vuonna 2008 voidaan sanoa alkaneen ajan, jolloin Ilmasotakoulu vastasi kokonaisuudessaan ilmapuolustuksen kantahenkilökunnan koulutuksesta. 

Nykyisen muotonsa Ilmasotakoulu sai, kun vuonna 2015 osana puolustusvoimauudistusta siihen liitettiin lakkautettava Kauhavan Lentosotakoulu ja osia Ilmavoimien teknillisestä koulusta Hallista. Näin myös sotilasilmailun perusopetus siirtyi kokonaisuudessaan Jyväskylän Tikkakoskelle, jossa oli sijainnut 1970-luvulta alkaen myös Ilmavoimien esikunta. 

Sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 on Ilmasotakoulussakin nähty yhä enemmän kansainvälisiä vieraita lentotoimintaharjoituksissa. Myös ensimmäiset kumppanimaiden ohjaajaoppilaat tulivat 2023 Norjasta ja valmistuivat vuonna 2025 Hawk-ohjaajiksi. 

Ilmasotakoulu on nykyisin osa Jyväskylän varuskuntaa.
 

Ilmasotakoulun perinteet

Ilmasotakoulu jatkaa suoraan Kauhavan Lentosotakoulun ja sitä edeltäneiden joukkojen perinteitä. Kauhavan Lentosotakoulu toimi Ilmasotakoulu -nimisenä sotilasopetuslaitoksena vuosina 1938 - 1941 sekä 1952 - 2004.

Ilmasotakoulun osana toimiva Lentotekniikkalaivue 41 vaalii Ilmavoimien teknillisen koulun perinteitä ja Ilmasotakoulun Koulutuspataljoona jatkaa Ilmavoimien Viestikoulun ja Viestipataljoonan perinteitä. Koulutuskeskuksen perinnejoukko on Ilmatorjuntakoulu ja sen edeltäjät. Ilmavoimien soittokunnan perinnesoittokunta on Pohjanmaan sotilassoittokunta.

Ilmasotakoulun vuosipäivä on 1. lokakuuta

Kunniamarssi: 

Sotamarssi (sävellys Robert Kajanus, sanat August Oksanen)

Joukko-osastolippu: 

Ilmasotakoulu käyttää 8.11.1957 vahvistettua lippua. Lipun koboltinsinisessä lippukankaassa on musta valkoreunainen hakaristi kuuden renkaan tapaan asetetun valkoisen siiven ympäröimänä. Tankoa lähinnä olevassa yläkulmassa on kullankeltainen ilmavoimien erikoismerkki. Lipun koko on 120 x 142 cm ja sen taiteellisesta toteuttamisesta vastasi Olof Eriksson Olavi Seeven ehdotuksen pohjalta.

Ilmasotakoulun yksiköiden perinteet, jos ne poikkeavat yllämainitusta:

Lentotekniikkalaivue 41:

Perinnepäivä: 1. marraskuuta
Perinnejoukko: Ilmavoimien teknillinen koulu ja edeltäjäjoukot
Joukkoyksikkölippu: entinen Ilmavoimien teknillisen koulun lippu

Ilmasotakoulun Koulutuspataljoona:

Perinnepäivä: 2. marraskuuta.
Perinnejoukko: Ilmavoimien Viestikoulu ja Ilmavoimien Viestipataljoona
Joukkoyksikkölippu: entinen Ilmavoimien Viestikoulun lippu

Ilmasotakoulun koulutuskeskus:

Perinnejoukko: Ilmatorjuntakoulu ja sen edeltäjäjoukot

Ilmavoimien soittokunta:

Perinnepäivä: 24. marraskuuta
Perinnemarssi: Marssi N:o 9 (Kenthorn)
Perinnesoittokunta: Pohjanmaan sotilassoittokunta.