Talvisodan päivien 21-40 sähkeet
Sähkeet Talvisodan tapahtumista aikaväliltä 20.12.1939-8.1.1940 pääset katsomaan kyseisen päivän alasvetolaatikosta.
Aloite Sallassa siirtyy suomalaisille
Kannaksella Summassa neuvosto-joukot jatkavat hyökkäystään. Neuvostojoukkojen ensimmäinen hyökkäys Kannaksella tyrehtyy. Iltaan mennessä pääasema on täydellisesti suomalaisten hallussa.
Suomalaisen II Armeijakunnan joukot johtajanaan kenraalimajuri Öhquist, saavat vastahyökkäyskäskyn.
Sallan suunnalla Joutsijärvellä soluttautuu venäläispataljoona suomalaisselustaan Mäntyvaarassa. Lopulta pataljoona tuhoutuu tässä käsikähmäottelussa.
Neuvostoarmeijan 122. Divisioonan yksi pataljoona yllättää reserviksisiirretyt Erillis-Pataljoona 17:n kaksi komppaniaa. Neljä tuntia kestäneen taistelun jälkeen vihollinen vetäytyy menetettyään 300 miestä kaatuneina. Suomalaisten tappiot ovat 17 kaatunutta, joiden joukossa on kaksi komppanianpäällikköä.
Aloite Sallassa siirtyy suomalaisille.
Eversti Paavo Talvela ylennetään kenraalimajuriksi ja everstiluutnantti A. O. Pajari everstiksi.
Jänisjärven asemalla Harlun pitäjässä Laatokan Karjalassa vihollinen pommittaa ja tulittaa konekivääreillä evakuointijunaa, jolloin 16 siviilihenkilöä saa surmansa.
Vihollinen pommittaa Kontiomäkeä. Yksi henkilö saa surmansa.
Vihollinen pommittaa Sortavalaa. Kaksi henkilöä kuolee ja kolme haavoittuu.
Neuvostokoneet pommittavat myös Matkaselkää. Viisi henkilöä saa surmansa ja kolme haavoittuu vaikeasti.
Ulkomailta: Ruotsin ja Tanskan lahjoitusambulanssit lähtevät kohti Suomea.
Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin täyttää tänään 60 vuotta
Edellisen johdosta pidetään Terijoella Otto Wille Kuusisen hallituksen toimesta Suomen kansanarmeijan kokous ja paraati. Kokous lähettää onnittelusähkeen Stalinille. Samaan aikaan viholliskoneet pommittavat kahta matkustajajunaa Etelä- Suomessa.
Viidentoista minuutin ajan vihollisen hävittäjät tulittavat konekivääreillään metsän laitaan pysähtynyttä junaa, joka on matkalla Helsingistä Turkuun. Kolme siviiliä saa surmansa.
Tolvajärven suunnassa Ägläjärven kylän valtaamiseen johtava hyökkäys käynnistyy iltayöllä. Viiden suomalaispataljoonan iskuporras lyö sitkeällä hyökkäyksellään venäläisdivisioonan päävoimat.
Väestönsuojeluviranomaiset huomauttavat, että valaistuksen säännöstely koskee myös jouluvaloja. Täten mm. kynttilöitä ei saa asettaa haudoille eikä ulos saa laittaa valaistuja joulukuusia. Lisäksi viranomaiset muistuttavat, että kaduilla ei saa liikkua ilmahälytyksen aikana.
Vihollinen menetti yli 2 000 miestä Tolvajärven-Ägläjärven taisteluissa
Päämaja hyväksyy kenraaliluutnantti Öhquistin ehdotuksen vastahyökkäyksestä Kannaksen länsiosassa.
Suomalaiset joukot etenevät: Ägläjärven kylä vallataan ja se on suomalaisten hallussa klo 15.30.
Aittojoen suuntaan vetäytyviä neuvostojoukkoja ajetaan takaa kahden pataljoonan voimin.
Tolvajärven-Ägläjärven taisteluissa vihollinen menettää yli 2 000 miestä.
Ulkoministeriö sähköttää Lontoon ja Pariisin lähettiläille, että Suomi tarvitsee välttämättä sotilaallista apua.
Ruotsin Punaisen Ristin ensimmäinen 150 hoitopaikan ambulanssi henkilökuntineen saapuu ylilääkärinsä prof. G. Nyströmin johdolla maahan. Tämän ambulanssin henkilökunta on 5 kirurgia, 2 erikoislääkäriä ja 10 sairaanhoitajaa.
Ulkomailta: Oslossa esitetään Norjan kansallisteatterissa Suomi-ohjelma, jossa on mukana myös 14-vuotias viulutaiteilija Heimo Haitto.
Argentiina vastaa ensimmäisenä myöntävästi Kansainliiton tiedusteluun Suomelle myönnettävästä avusta.
Unkarin Pen-klubi päättää antaa vuoden 1939 mitalinsa suomalaiselle runoilijalle Otto Manniselle.
Suomessa reippaasti alle tuhat työtöntä
Kannaksella alkaa suomalaisen II Armeijakunnan hajanainen vastahyökkäys aamulla klo 6.30. II Armeijakunnan komentaja keskeyttää hyökkäyksen klo 14.30. Epäonnistuneen vastahyökkäyksen kokonaistappiot ovat 1 328 miestä,361 kaatunutta, 777 haavoittunutta ja 190 kadonnutta.
Kollaanjoella suomalaisjoukot suorittavat vastaiskun, joka keskeytetään illan kuluessa.
Tolvajärven suunnalla Osasto Pennasen pataljoonat ottavat haltuunsa Aittojoen tasan. Tolvajärven-Ägläjärven kaksoistaistelu päättyy.
Neuvostojoukkojen 44. Divisioonan kärki saa kosketuksen suomalaisiin Raatteen tiellä.
Perkjärven suunnasta pitkälle ampuva kaukotykki, ns "aavetykki" tulittaa Viipuria aiheuttaen hämmennystä ja tuhoa vaurioittaen lukuisia rakennuksia.
Panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen siirtyvät Kihdin selälle suojaamaan elintärkeitä laivakuljetuksia Virosta käsin uhkaavien neuvostokoneiden vuoksi.
Työttömyystilaston mukaan Suomessa on reippaasti alle tuhat työtöntä.
Ulkomailta: Kansainliiton vetoomukseen koskien Suomelle annettavaa apua, on vastannut myönteisesti Argentiinan lisäksi Ecuador, Haiti, Peru, Etelä-Amerikan Unioni, Bolivia, Venezuela ja Meksiko.
Yhdysvalloissa asuva suomalainen raskaan sarjan nyrkkeilijä GeeBee eli Gunnar Bärlund voittaa Italo Golonellon kehätuomarin keskeytyksellä seitsemännessä erässä. Bärlund luovuttaa osan ottelupalkkiostaan Suomen keräykseen.
Paavi Pius XII tuomitsee Neuvostoliiton hyökkäyksen
Venäläinen taistelulaiva Marat tulittaa Koiviston linnaketta.
Tolvajärvellä vihollinen työnnetään Aittojoen taakse, jonne rintama vakiintuu sodan loppuajaksi.
Kollaalla alkaa vihollisen hyökkäys.
Lieksan-Inarin suunnalla vihollinen työnnetään rajan taakse.
Suomi miinoittaa neuvostotukikohdat Baltiassa.
Ryhmä Ilomäki hyökkää Jyrkänkoskelta Rastin tienhaaraan Kuhmossa, mutta joutuu vetäytymään takaisin lähtö-asemiinsa menetettyään kaatuneina 16 miestä ja 37 haavoittuneina.
Vihollinen aloittaa ankaran vastahyökkäyksen Suomussalmen kirkonkylässä ja Hulkonniemessä sekä Raatteen tien suunnalla.
Presidentti Kyösti Kallio käy tervehtimässä rintamalla haavoittuneita sotilaita sotasairaaloissa.
Ensimmäinen amerikansuomalaisten vapaaehtoisten ryhmä saapuu Tornioon.
Ulkomailta: Vatikaanissa pitämässään puheessa Paavi Pius XII tuomitsee Neuvostoliiton hyökkäyksen Suomeen.
Neuvostoilmavoimat pommittavat 11 paikkakuntaa
Aamulla tuore neuvostodivisioona ryhtyy kolmanteen hyökkäykseen Taipaleessa ylittäen Suvannon kolmessa kohdassa eli Sakkolassa, Keljassa ja Volossulassa. Vihollisen hyökkäysyritykset torjutaan muualla paitsi Keljassa.
Neuvostoilmavoimat pommittavat Suomessa 11 paikkakuntaa mm. Hankoa, Turkua, Tamperetta, Porvoota, Viipuria ja Ilomantsia. Pommituksissa saa surmansa kolme siviiliä.
Käkisalmea vihollinen tulittaa peräti 50 koneen voimalla.
Kirjailija Hella Wuolijoki tarjoaa apuaan hallitukselle neuvotteluyhteyden saamiseksi Neuvostoliittoon
Uruguay ilmoittaa antavansa Suomelle apua
Taipaleen Keljaan tunkeutuneet venäläiset torjuvat suomalaisten vastahyökkäykset.
Pielisjärven suunnalla Pohjois-Karjalan Ryhmä päättää kaksipäiväisen hyökkäyksen. Se lyö venäläisrykmentin rajan taakse.
Vihollinen pommittaa Kotkaa – neljä henkilöä saa surmansa.
Kurkijoen kunnassa sijaitseva Elisenvaaran rautatieristeys joutuu ankaran pommituksen kohteeksi. Eräs pommeista surmaa 29 kaivannosta turvaa etsinyttä siviiliä.
Ulkomailta: Uruguay ilmoittaa antavansa Suomelle apua materiaalin muodossa.
Myös Meksiko lupaa avustaa Suomea sen mukaan mitä maan varat sallivat.
Taipaleessa suomalaisten vastahyökkäys lyö venäläiset
Taipaleessa suomalaisten vastahyökkäys lyö venäläiset Keljasta puolen päivän aikaan.
Suvannon taisteluissa venäläiset kärsivät 2 000 miehen tappiot. Suomalaistappiot ovat kaatuneina 516 miestä.
9. Divisioonan joukot käynnistävät ratkaisevan hyökkäyksen Suomussalmen Hulkonniemellä tuhotakseen vihollisen 163. Divisioonan. Hyökkäys pakottaa venäläiset irtautumaan Suomussalmelta.
Eversti Siilasvuo saa tiedon koko venäläisen 44. Divisioonan keskittämisestä Raatteen tielle.
Laatokan-Karjalassa alkaa kenraalimajuri Hägglundin johdolla IV Armeijakunnan taisteluosastojen laaja vastahyökkäys, joka luo pohjan tammikuun mottitaisteluille. Lieksassa Kivivaaran suunnalla hyökänneet suomalaisjoukot saavuttavat valtakunnanrajan ja ryhmittäytyvät puolustukseen.
Väestönsuojelupäällikkö kehottaa tehostamaan suojaväritystä ja muuta suojautumista: autot on maalattava valkoisiksi ja kansalaisten on pidettävä mukanaan valkoisia suojavaatteita.
Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin kiittää saamistaan 60-vuotisonnitteluista ja toivottaa voittoa Otto Wille Kuusiselle ja Suomen kansanhallitukselle.
Professori V.A.Koskenniemi vertaa radioesitelmässään Suomen taistelua antiikin kreikkalaisten taisteluun silloisia suurvaltoja vastaan.
Lontoolaiset päivälehdet ylistävät suomalaisten vastarintaa
Suomussalmen kirkonkylä suomalaisille: Suomussalmen kirkonkylän vallanneet venäläisdivisioonan päävoimat aloittavat aamuyöllä irtautumisen Kiantajärven yli Juntusrantaan.
Kuhmossa osasto Kekkonen karkottaa kolmipäiväisen taistelun jälkeen noin komppanian neuvosto-osaston rajan taakse Kiekinkoskella.
Vihollisen hyökkäysvaunut pääsevät suomalaisten asemiin Hatjalahdenjärven pohjoispäässä. Vihollisen jalkaväki ei seuraa vaunuja, joista tuhotaan kaksi ja vallataan kaksi.
Ulkomailta: Tukholmassa ilmestyvä kommunistinen Ny Dag-lehden vastaava toimittaja Fritjof Lager tuomitaan kahdeksi kuukaudeksi vankeuteen painovapauden väärinkäyttämisestä. Artikkeli, josta syyte tuli on otsikoitu "Vapaa, riippumaton Suomen kansantasavalta.
Lontoolaiset The Times ja Daily Telegraph -päivälehdet ylistävät suomalaisten vastarintaa taistelussa ylivoimaista vihollista vastaan.
Vihollisen uhka Raatteen suunnalla kasvaa
Kannaksella torjutaan venäläisten tiedusteluhyökkäykset Summassa ja Taipaleen Keljassa. Hulkonniemen taistelu päättyy neuvostodivisioonan tuhoon.
Vihollisen uhka Raatteen suunnalla kasvaa.
Osasto Pajarin joukot valtaavat Aittojoen Viitavaaran, vihollinen aloittaa vastaiskut.
Neuvostovoimat pommittavat Käkisalmea, Jyväskylää ja Vaasaa. Kuusi henkilöä saa surmansa.
Ulkomailta: Ruotsissa suoritettu Kansalliskeräys on tuottanut lahjoituksina Suomen hyväksi 800 000 kruunua. Yhteensä keräyksen tuotto on lähes 6 miljoonaa kruunua.
Tukholman veturimiehet lahjoittavat yhden päivän palkan joulukuulta uuden vuoden lahjana Suomelle.
Tanskalainen Berlingske Tidende julkaisee suomalaista naista ylistävän artikkelin.
Vihollisen 163. Divisioona menettää 6 500 miestä
Eversti Siilasvuo saa käskyn lyödä Raatteen tielle ryhmittynyt venäläinen 44. Divisioona. Pakenevien vihollisjoukkojen takaa-ajo Kiantajärvellä jatkuu.
Vihollisen 163. Divisioona menettää noin 35% vahvuudestaan eli noin 6 500 miestä.
Hulkonniemessä saadaan valtava sotasaalis, mm. 25 tykkiä, 11 panssarivaunua, 150 kuorma-autoa, 250 hevosta ym.
Suomalaisten tappiot ovat 350 kaatunutta ja 600 haavoittunutta.
Suomalaiset torjuvat vihollisen tunnusteluhyökkäyksen vastajäätyneeltä Laatokalta.
Suomussalmella taistelu jatkuu
Vihollinen työnnetään rajan taakse Kuhmon suunnalla.
Suomussalmella taistelu jatkuu.
Suomalaiset pysäyttävät venäläisten hyökkäykset kaikilla rintamalohkoilla.
Vihollisen rajun ilmapommituksen kohteena ovat Jyväskylä ja Vaasa. Jyväskylässä saa surmansa 21 ja Vaasassa neljä siviiliä. Aineelliset tappiot ovat huomattavat.
Tasavallan presidentti Kyösti Kallio järjestää uudenvuoden vastaanotto-tilaisuuden. Tilaisuudessa ovat läsnä mm. eduskunnan puhemies Hakkila, pääministeri Ryti sekä kansanedustajat.
Ulkoministeri Tanner antaa haastattelun Ruotsin sanomalehtien sähkösanomatoimistolle TT:lle toivottaen ruotsalaiset vapaaehtoiset tervetulleiksi Suomeen.
Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto SAK julkaisee uuden vuoden tervehdyksensä Suomen työväestölle. SAK korostaa ammattiyhdistysliikkeen halua puolustaa maan riippumattomuutta ja demokratiaa.
Ulkomailta: Tuntemattomiksi jääneet henkilöt nostavat Amsterdamissa Suomen lipun neuvostoliittolaisen höyrylaiva Josef Stalinin mastoon.
Neuvostojoukot valtaavat Viitavaaran
Eversti Siilasvuo tekee päätöksen lyödä Raatteen tietä edennyt venäläinen 44. Divisioona.
Laatokan-Karjalassa käynnistyy 13. Divisioonan kahden pataljoonan hyökkäys Ruhtinaanmäen pohjoispuolelle.
Neuvostojoukot valtaavat ensimmäisen kerran Viitavaaran Aittojoella.
Muutamien suomalaisdivisioonien numerot vaihdetaan neuvosto-tiedustelun harhauttamiseksi.
Vihollinen pommittaa Oulua, neljä ihmistä saa surmansa ja 16 rakennusta tuhoutuu. 30 vihollisen lentokonetta pommittaa Turkua.
Ulkomailta: Ruotsalainen urheilutoimittaja Torsten Tegnér ehdottaa jääpallomaaottelua, jonka tuotto käytettäisiin Suomen hyväksi.
10 tunnettua venäläistä emigrantti-kirjailijaa, mukana mm. Nobel-kirjailija Ivan Bunin, antavat Pariisissa julkilausuman, jossa tuomitaan Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen.
Suomalaiset suurvoittoon Suomussalmella
9. Divisioonan hyökkäys käynnistyy. Suomalaiset saavat suurvoiton Suomussalmella.
Voimakas vihollisen jalkaväen hyökkäys Kirvesmäkeä vastaan alkaa viiden ja puolen tunnin tykistötulen jälkeen. Suomalaiset torjuvat hyökkäyksen.
Pikaluistelun maailmanmestari, 28-vuotias reservin vänrikki Birger Wasenius, kaatuu yhdeksän muun suomalaissotilaan kanssa Laatokan saarilla käydyssä taistelussa.
Reserviupseerikoulun 44. kurssi alkaa poikkeuksellisissa olosuhteissa ja poikkeuksellisen suurena.
Ulkomailta: Yli 10 000 ruotsalaiskotia on ilmoittautunut valmiiksi vastaan-ottamaan suomalaisia lapsia ja äitejä. Ruotsiin on siirtynyt tähän mennessä lapsia 400 ja äitejä 50.
Neuvostoliittolainen sukellusvene ajaa miinaan
13. Divisioonan hyökkäys Ruhtinaanmäen alueella keskeytetään.
Kuhmon suunnalla neuvostojoukot hyökkäävät tykistön ja hyökkäys-vaunujen tukemana.
Sanginlammelle linnoittautunut vihollistukikohta saarretaan.
Sallan suunnassa Joutsijärvellä alkaa neljän suomalaispataljoonan vastahyökkäys lähes 40 asteen pakkasessa vihollisdivisioonan puolustuksen murtamiseksi.
Neuvostoliittolainen sukellusvene S-2 ajaa suomalaisten miinaan Märketin kapeikossa.
Kansanhuoltoministeriön työvoimatoimisto ilmoittaa maaseudulla tärkeimmäksi työksi polttopuiden hankinnan.
Ulkomailta: Saksan radion mukaan Neuvostoliitto on kutsunut erikoisesti teknisen koulutuksen saaneita reserviläisiä palvelukseen.
Norjassa Suomen hyväksi suoritettu selkäreppukeräys on tuottanut jo 25 000 vaatteilla ja elintarvikkeilla pakattua reppua.
Vihollisen hyökkäys Taipaleessa torjutaan
Eversti Siilasvuo antaa joukoilleen lopullisen hyökkäyskäskyn.
Sallan Joutsijärvellä Osasto Roinisen hyökkäys keskeytetään.
Vihollisen hyökkäys Taipaleen Kirvesmäessä torjutaan.
Opetusministeriö kehottaa seurakuntien papistoa ja viranomaisia kiireellisesti varaamaan alueita sankarihautausmaiden perustamista varten.
Ikäväntorjuntapatteriksi ristitty Maan Turvan rintamakiertue kiertelee etulinjoja. Vetonaulana ovat Lapatossu eli Aku Korhonen sekä kapellimestari George de Godzinsky. Kiertueella ovat mukana myös Siiri Rantanen, Uuno Laakso sekä hanuristi Onni Laihanen ja näyttelijätär Tuire Orri.
Veroilmoitusten jättöaikaa sekä tulo- ja omaisuusveron maksuaikaa jatketaan huhtikuun 1. päivään.
Yksityisiä henkilöitä kielletään ottamasta valokuvia vihollisen ilmapommituksen aiheuttamista vaurioista sekä maanpuolustukseen ja väestönsuojeluun liittyvistä laitteista.
Ulkomailta: Ruotsi torjuu liittoutuneiden avuntarjouksen paitsi aseiden myös joukkojen osalta.
Tuntemattomana pysyvä tanskalainen liikemies ilmoittaa lahjoittavansa Suomelle 50 kuorma-autoa.
Mikkeliä pommitetaan ankarasti
9. Divisioonan joukkojen viimeisen hyökkäysvaiheen H-hetki Raatteentien suunnassa vihollisen 44. ns. "Sinisen divisioonan" tuhoamiseksi on klo 8.30.Vihollinen joutuu ahtaalle, mutta sitä ei kyetä murtamaan.
Päämajakaupunki Mikkeli joutuu ankaran pommituksen kohteeksi. Kovan pakkasen vuoksi puhelinlinjat ovat poikki ja ilmatorjunta-aseet jäässä. Mikkeliä pommittaa 40 viholliskonetta. Pommituksessa saa surmansa 29 henkilöä ja vammautuu 36.
Neuvostosukellusvene Sts 311 ampuu upoksiin ruotsalaisalus Fenrisin Uumajan edustalla klo 13.
Joukkojen vaihto pääpuolustusasemassa Summassa saadaan päätökseen.
Suomalaiset torjuvat vihollisen jalkaväen hyökkäykset Summassa, Suokannassa, Työppölänjoella ja Hatjalahdenjärvellä.
Raatteen tiellä yö on hirvittävän kylmä, kun pakkasta on 40 astetta. Suomalaisilla ei ole kuin muutama teltta ja joukkojen on yövyttävä taivasalla.
Tasavallan presidentti Kyösti Kallio lahjoittaa 100 000 markkaa pohjarahaksi rahastoon, jonka varat on jaettava puutetta kärsiville kaatuneiden ja invalidien omaisille.
Ulkomailta: Neuvostoliiton Tukholman lähettiläs Aleksandra Kollontai esittää Ruotsin hallitukselle vastalauseensa vapaaehtoisen värväyksen ja muun Suomen hyväksi tehdyn avustustoiminnan sekä Ruotsin lehdistön neuvostovastaisen kirjoittelun johdosta.
Neuvostoliitto esittää samansisältöisen nootin myös Norjan hallitukselle.
Jälleen suurvoitto Suomalaisille
IV Armeijakunnan vastahyökkäys alkaa Laatokan pohjoispuolella 29 asteen pakkasessa.
Luutnantti Jorma Sarvanto ampuu Fokker-hävitäjällään noin 5 minuutissa Kuopiosta pommitusretkeltä palaavasta yhdeksän koneen muodostelmasta alas kuusi viholliskonetta Utin ja Kotkan välillä.
Vihollisen pommikoneet aiheuttavat suurta tuhoa Viipurissa.
Raatteen tiellä 44. Divisioonan venäläinen komentaja käskee joukkonsa murtautua kalusto mukanaan itään. Ennen keskiyötä on viimeinen venäläisten epäonnistunut ulosmurtautumisyritys. Suomalaiset ovat saaneet suurvoiton.
Raatteen tiellä saatu valtava sotasaalis
Taistelut Raatteen tiellä laantuvat aamun kuluessa, suurtaistelu päättyy.
Raatteen tiellä saatua sotasaalista: 43 hyökkäysvaunua, 71 kenttä- ja ilmatorjuntatykkiä, 29 panssarintorjuntatykkiä, panssariautoja, traktoreita, 260 kuorma-autoa, 1 170 hevosta, jalkaväen aseita, ampuma-tarvikkeita, lääkintä- ja viestimateriaalia.
Vihollisen 44. Divisioona menettää kaatuneina lähes 17 500 miestä eli noin 70% vahvuudestaan. Vangeiksi joutuu 1 200 neuvosto-sotilasta.
Omat tappiomme ovat myös suuret: 900 kaatunutta ja 1 200 haavoittunutta eli noin 15% taisteluvahvuudesta.
Taistelualueelle kuljetetaan ulkomaisia lehtimiehiä heti taisteluiden jälkeen.
1. luokan armeijankomentaja Semjon Timosenko nimitetään Neuvostoliiton Luoteisen Rintaman komentajaksi Karjalan kannakselle.
Neuvostoliiton korkein sotaneuvosto päättää suunnata pääiskun Viipurin suuntaan.
Suomalaiset tekevät sissi-iskuja Pohjois-Suomessa
Aamulla klo 7 Moskovan radio lähettää propagandaohjelman suomeksi, jossa väitetään "Suomessa vallitsevan sanoin kuvaamattoman terrorin". Moskovan radion mukaan "ihmisiä ammutaan joukoittain ja Kuusisen hallituksen kannattajia etsitään kaikkialta."
Osasto Pajari lyö neuvosto-pataljoonan Viitavaarassa.
Tanner antaa kirjailija Hella Wuolijoelle tehtäväksi tunnustella rauhan mahdollisuutta Moskovan Tukholman suurlähettilään rouva Aleksandra Kollontain kanssa.
Suomalaiset tekevät sissi-iskuja Pohjois-Suomessa.
Ulkomaalaisista vapaaehtoisista muodostettu Osasto Sisu perustetaan Lapualla.
Pääministeri Ryti pitää katsauksen ulkomaiselle lehdistölle Suomen taloudellisesta tilasta.
Tanner huomauttaa USA:n lähettiläälle Schoenfeldille, että Suomi on saanut viholliselta sotasaaliina enemmän sotatarvikkeita kuin miltään ystävällismieliseltä valtiolta apua.