Ukrainan operaatiot Pietarin alueella jatkuivat myös tiistain vastaisena yönä. Ilma-, maa- ja merivoimien toiminta näkyy kansalaisille. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä välitöntä sotilaallista uhkaa.

Ukraina käynnisti aikaisempaa laajemmat operaatiot Suomenlahden itäosassa olevia venäläisiä kohteita vastaan 22.3. sunnuntain ja 23.3. maanantain välisenä yönä. Iskut ja venäläisten torjuntatoimet ovat jatkuneet siitä lähtien. Puolustusvoimat on ollut koko tämä ajan droonien harhautumisen varalta tehostetussa valmiudessa.

Sunnuntaina 29.3. lennokkeja harhautui ensimmäistä kertaa Suomen ilmatilaan. Kello 8.13 Suomen aluevesirajaa lähestyi Kotkan kaakkoispuolella hitaita drooneiksi oletettuja kohteita. Ilmavoimien hävittäjät sekä Merivoimien valmiusalus olivat paikalla valvomassa ja vartioimassa ilmatilaa.

Ilmavoimat tunnisti ensimmäisen Suomen ilmatilaan tulleen droonin näköhavainnoin ja seurasi sitä näköetäisyydellä. Torjuntamahdollisuutta arvioitiin suhteessa sivullisille aiheutuvaan riskiin. Drooni törmäsi maahan Kouvolan pohjoispuolella. Poliisi eristi alueen. Kouvolan pohjoispuolelle pudonneessa droonissa oli alustavan viranomaisarvion mukaan kiinni räjähtämätön taistelukärki, minkä vuoksi drooni tehtiin turvalliseksi räjäyttämällä se hallitusti sunnuntai-iltana.

Puolustusvoimat seurasi myös toista Kouvolan itäpuolelle pudonnutta droonia ilmavalvontatutkilla. Käynnissä oleva voimakas ja droonien kanssa samalla alueella sekä korkeudella ilmenevä lintujen muuttoliike vaikeuttaa tarkkaa hitaiden droonien seurantaa. Tästä droonista ei saatu näköhavaintoa. Drooni putosi Kouvolan itäpuolella alueelle, jossa tutkaseuranta katosi. Poliisi tiedotti sunnuntaina, että drooni on pudonnut Luumäen alueelle. Putoamispaikan ympäristöstä on löytynyt maahan levinneitä droonin osia, ja osien etsinnät ovat jatkuneet viranomaisten yhteistyönä.

Toimintamalli rauhan aikana havaittaessa ilmatilaan tuleva drooni

Ilmatilaa valvotaan jatkuvasti kiinteällä tutkaverkolla. Kiinteää tutkavalvontaa täydennetään muilla sensoreilla, kuten nyt tehostetussa valvonnassa liikkuvilla lähivalvontatutkilla.

Jos Suomen ilmatilaa lähestyy tunnistamaton ilma-alus, esimerkiksi drooni, Ilmavoimat tehostaa valmiutta käskemällä päivystyshävittäjän lentotehtävälle. Päivystyshävittäjien määrää lisätään tarvittaessa tilanteen edellyttämälle tasolle.

Rauhan aikana hävittäjät ovat ensisijainen torjuntakeino lennokkeja vastaan. Suomen ilmapuolustus kattaa noin 1 300 kilometriä maarajaa sekä laajat merialueet. Ilmatorjuntajärjestelmiä voidaan siirtää, mutta niitä ei voida sijoittaa jokaiseen mahdolliseen paikkaan. Tämän vuoksi liikkuvat hävittäjät ovat keskeinen osa torjuntakykyä.

Puolustusvoimat tehosti ilmapuolustuksen valmiutta ottamalla käyttöön päivystyshävittäjien rinnalle myös Merivoimien valvonta- ja ilmatorjuntakyvyillä varustettuja aluksia sekä Maavoimien helikoptereita.

Droonien torjunnassa huomioitava sivullisten turvallisuus

Puolustusvoimilla olisi ollut valmius torjua Kouvolan pudonnut drooni, mutta mahdollisten sivullisten vahinkojen välttämiseksi tulta ei käytetty. Päätös mahdollisesta torjunnasta perustuu harkintaan, jossa arvioidaan, aiheuttaako tilanne välittömän ja vakavan valtakunnan turvallisuutta vaarantavan uhkan. Tilanteessa on huomioitava lennokin aiheuttama uhka suhteessa sivullisille aiheutettuun vaaraan. Turvallisuusnäkökulmasta on selvää, että tässä tilanteessa ohjus- tai tykkiaseistusta ei käytetä asutuksen päälle.

Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa

Ukraina on jatkanut myös viime yönä drooni-iskuja Venäjälle. Suomeen ei ole toistaiseksi harhautunut enempää toisen maan drooneja.

Operatiivisen toiminnan yksityiskohdista kuten valmiudensäätelystä tai muista varautumistoimenpiteistä ei tiedoteta yksityiskohtaisesti.

Puolustusvoimat valvoo tarkasti ilmatilaa, ja jatkamme valmiuden ylläpitoa. Kaikki sotilaallinen toiminta erityisesti maamme lähialueilla on aina huomion arvoista ja aiheuttaa ymmärrettävästi huolta. Suomeen ei kuitenkaan kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa.

Päivitetty sisältö 1.4.2026

Puolustusvoimien valmius

Ukraina on toteuttanut laajoja droonihyökkäyksiä Suomen lähialueella mm. Venäjän energiainfrastruktuuriin. Näiden yhteydessä on käytetty jopa 2 500 droonia. Venäjän ilmapuolustus on ollut korkeassa valmiudessa, ja Pietarin ilmatila on ollut suljettuna siviililiikenteeltä useita kertoja. Tällä hetkellä Suomen tilanteessa on kyse yksittäisistä harhautuneista drooneista.

Puolustusvoimat seuraa tilannetta ja on valmis edelleen tehostamaan valvonta- ja torjuntakykyä, mikäli tilanne niin edellyttää. Viranomaiset ovat valmiita väestön varoittamiseen mahdollisesta vaarasta. Puolustusvoimat tuottaa pelastusviranomaisille tarvittavat ilmatilannetiedot.

Rauhan aikana valmiudelliset toimet toteutetaan kantahenkilökunnan voimin ja valmiutta säädellään vallitsevan tilanteen mukaan. Valmiuden tehostaminen tarkoittaa lisähenkilöstön käskemistä töihin, jotta valvonta ja torjuntasuorituskykyjä saadaan lisättyä. Toiminnan tehostamiseen on olemassa etukäteen suunnitellut ja valmistellut vaihtoehdot, joita tarkennetaan tilanteen edellyttämällä tavalla. Nyt sellaiseen ei ole tarvetta.

Tutkintavastuut sunnuntain 29.3. tapahtumissa

Tutkintavastuu on poliisilla. Tutkinnasta (ja esim. lennokin tyypin tunnistamisesta) tiedottaa poliisi.

Keskusrikospoliisi vastaa tapausten esitutkinnasta. Keskusrikospoliisi tutkii asiaa törkeänä yleisvaaran tuottamuksena.

Rajavartiolaitos vastaa epäiltyä alueloukkausta koskevasta tutkinnasta.

Naton rooli

Puolustusvoimilla on jatkuva ja tiivis yhteistyö liittolaisten kanssa ja yhdistelemme eri lähteistä saatavaa tietoa. Naton kanssa on valmisteltu myös menettelyt yhteisoperoinnista erilaisissa tilanteissa.

Lopulta tärkein rooli alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa on kuitenkin Suomen viranomaisilla.

Toimintaohjeet kansalaisille

Sisäministeriö julkaisi eilen tiedotteen. Tiedotteen tarkoitus on vastata tilanteen herättämiin kysymyksiin.