Usein kysyttyjä kysymyksiä
Alle on koottu meiltä usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen. Rauhanturvaajaksi haluavan kannattaa lukea vastaukset ennen hakemista.
Hakemuksen voi jättää milloin tahansa, kunhan varusmiespalvelus tai naisten vapaaehtoinen asepalvelus on suoritettu.
Hyväksytty toimintavalmiussitoumuspäätös tarkoittaa sitä, että olet kaikissa kriisinhallintatehtävä valinnoissa mukana toimintavalmiutesi voimassa oloajan. Sinun ei tarvitse lähteä mihinkään valmiutesi ensimmäisenä päivänä vaan voit jatkaa normaalia elämää, riittää, että olet tavoitettavissa sähköpostitse/puhelimitse ilmoitetulla aika välillä.
Valitettavasti emme pysty etukäteen kertomaan mahdollisuuksistasi tulla valituksi kriisinhallintatehtäviin. Valinnat tehdään hakemusten perusteella operaation tarpeiden mukaisesti.
Voit hakeutua ennen kielitutkinnon suorittamista, ilmoita silloin hakemuksessasi, että olet menossa suorittamaan englannin kielen yleisen kielitutkinnon ja toimitat todistuksen myöhemmin, tällöin voimme käsitellä muilta osin hakemuksesi ja jäämme odottamaan kielitutkintotodistusta.
Vaikka saisit hyväksytyn toimintavalmiussitoumuspäätöksen ennen kuin olet toimittanut meille kielitutkintotodistuksen, todennäköisesti sinulle ei tarjota mahdollista kriisinhallintatehtävää ennen kuin kielitutkintotodistus on saapunut meille.
Voit lähettää liitteitä hakemukseesi sähköpostilla pdf-liitteenä osoitteeseen [email protected]
Periaatteessa reserviupseeri ei voi hakea alipäällystö- tai miehistötehtäviin. Upseerit hakevat päällystön tehtäviin, joihin heidät myös sijoitetaan. Aliupseerit hakevat ja sijoittuvat alipäällystötehtäviin ja miehistö miehistötehtäviin.
Palvelussitoumus voidaan tehdä enintään vuodeksi kerrallaan. Kriisinhallintasotilaat tekevät kuuden kuukauden palvelussitoumuksia, mutta voivat halutessaan anoa toimialueella vielä kuuden kuukauden lisäpalvelusaikaa. Sotilastarkkailijoiden palvelussitoumuksen pituus on 12 kuukautta.
Palvelussitoumuksen pituudesta riippumatta se voidaan katkaista milloin tahansa, jos palveluksessa oleva henkilö ei täytä palvelusvelvollisuuksiaan tai toimii muuten sääntöjä vastaan.
Koulutuksessa sairastuneet käyvät lääkärillä, jossa arvioidaan toipumisajan pituus. Vastaanotolla käynnin jälkeen tehdään päätös siitä, jatkaako henkilö koulutuksessa vai kotiutetaanko hänet. Yleensä pitkän toipumisajan loukkaantumiset johtavat koulutuksen keskeyttämiseen ja kotiuttamiseen.
Jos sairastuminen tai loukkaantuminen sattuu juuri ennen koulutukseen tuloa, täytyy asiasta ilmoittaa välittömästi Porin prikaatiin tai koulutusvastaavalle. Yhteystiedot löytää koulutuskäskystä. Sairaana ei pidä tulla koulutukseen.
Valinnat tehdään pääasiallisesti hakemuksen perusteella. Valintaan vaikuttavia seikkoja ovat henkilön ammatti, koulutus ja hänen soveltuvuutensa haluamaansa tehtävään.
Suurimmissa operaatioissa toimialueilla on yleensä pappi, psykiatrian sairaanhoitajia tai sosiaalikuraattori, joita voi tavata ympäri vuorokauden. Alueilla on lisäksi debriefing-ryhmiä eli tukiryhmiä, joiden tehtävänä on antaa tukea raskaissa tilanteissa.
Porin prikaatin kv-sosiaalikuraattori tukee kaikkia operaatioissa palvelevia rauhanturvaajia.
Mikään yllä mainittu tekijä ei vaikuta palkkaan.
Jokaiseen tehtävään on erikseen määritetty sen mukainen vaativuusluokka, joka perustuu konkreettiseen tehtävänkuvaukseen. Puolustusministeriö määrää jokaisen vaativuusluokan palkan euromäärän, ja Pääesikunnan henkilöstöosasto hyväksyy tehtävän vaativuusluokan kriisinhallintaoperaation ja Porin prikaatin esitysten perusteella.
- Voit hakeutua uudelleen milloin vain. Hylätynkin päätöksen jälkeen uudelleen hakeminen on mahdollista. Hakukertojen määrää ei ole rajattu.
Lihaskuntotesteihin ei ole alarajoja. Testit ovat aina koulutuksen alussa, jotta kertaluontoisessa 12 minuutin juoksutestissä karsiutuneiden koulutettavien tilalle ehditään saada uusia henkilöitä.
On tärkeää, että hakija valmistautuu koulutukseen niin, että hän läpäisee juoksutestin.