Kysymyksiä ja vastauksia droonitapauksista 

Viimeaikaiset tapahtumat ovat muuttaneet tilannetta, mutta Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa. Harhautuneet droonit liittyvät Ukrainan puolustustaisteluun Venäjää vastaan.

Puolustusvoimat seuraa tilannetta ympäri vuorokauden ja on tehostanut ilmapuolustuksen valmiutta.

Puolustusvoimat seuraa tilannetta ympäri vuorokauden ja on tehostanut ilmapuolustuksen valmiutta ottamalla käyttöön Ilmavoimien päivystyshävittäjien rinnalle myös Merivoimien ja Maavoimien kalustoa sekä henkilöstöä.

Ilmatilaa valvotaan jatkuvasti kiinteällä tutkaverkolla. Kiinteää tutkavalvontaa täydennetään muilla sensoreilla, kuten nyt tehostetussa valvonnassa liikkuvilla lähivalvontatutkilla.

Jos Suomen ilmatilaa lähestyy tunnistamaton ilma-alus, esimerkiksi drooni, Ilmavoimat tehostaa valmiutta käskemällä päivystyshävittäjän lentotehtävälle. Päivystyshävittäjien määrää lisätään tarvittaessa tilanteen edellyttämälle tasolle.

Rauhan aikana hävittäjät ovat ensisijainen torjuntakeino lennokkeja vastaan. Suomen ilmapuolustus kattaa noin 1 300 kilometriä maarajaa sekä laajat merialueet. Ilmatorjuntajärjestelmiä voidaan siirtää, mutta niitä ei voida sijoittaa jokaiseen mahdolliseen paikkaan. Tämän vuoksi liikkuvat hävittäjät ovat keskeinen osa torjuntakykyä.

Rauhan aikana valmiudelliset toimet toteutetaan kantahenkilökunnan voimin, ja valmiutta säädellään vallitsevan tilanteen mukaan. 

Kyllä. Ukrainan kyky pitkän kantaman vaikuttamiseen on lisääntynyt. Ei ole näköpiirissä, että iskut olisivat loppumassa. 

Alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen on Puolustusvoimien lakisääteinen tehtävä. Alueellisen koskemattomuuden valvontaa suoritetaan eri puolille maata sijoitetuilla liikkuvilla ja kiinteillä ilmavalvontatutkilla ja muilla sensoreilla.

Lisää alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja turvaamisesta oheisesta linkistä: https://ilmavoimat.fi/akv/akt-toiminta.

Kyllä. Ilma-, Meri- ja Maavoimien toiminta näkyy kansalaisille vallitsevassa tilanteessa eri tavoin.

Päätös mahdollisesta torjunnasta perustuu harkintaan, jossa arvioidaan aiheuttaako tilanne välittömän ja vakavan valtakunnan turvallisuutta vaarantavan uhkan. Tilanteessa on huomioitava droonin aiheuttama uhka suhteessa sivullisille aiheutettuun vaaraan. 

Puolustusvoimat on varautunut lennokkien torjuntaan osana monikerroksista ilmapuolustusjärjestelmää. Droonien havaitsemiseen ja torjuntaan käytetään muun muassa tutkavalvontaa, elektronisia sensoreita, hävittäjiä, helikoptereita ja ilmatorjuntajärjestelmiä. Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos voivat käyttää Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi tarvittavaa asevoimaa.

Torjunta tapahtuisi Suomen alueella sen jälkeen, kun lennokit ovat ylittäneet rajan. Rauhan aikana lennokkeja ei voida torjua toisen valtion ilmatilassa tai suoraan rajalle. Rauhan aikana torjuntapäätös perustuu aluevalvontalakiin, ja mahdollisen torjuntatulen yhteydessä huomioidaan aina sivullisten turvallisuus ja riski oheisvahingoista.

Voimakeinojen käytöstä päättää pääsääntöisesti rauhan aikana puolustusministeriö. Kuitenkin Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen tehtävänä on ryhtyä viivytyksettä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin valtakunnan turvallisuutta välittömästi ja vakavasti vaarantavan vihamielisen toiminnan torjumiseksi.

Droonit voivat lentää matalalla ja hitaasti, mikä vaikeuttaa niiden havaitsemista. Millään maalla ei ole sataprosenttista kykyä varmistaa, ettei sen alueelle pääse yhtään droonia. 

Tutkilla ja sensoreilla pyritään havaitsemaan drooneja. Maan päälle sijoitettujen ilmavalvontatutkien kuvaa täydennetään ilmasta käsin.

Ilmavoimilla on vastuu tiedottaa pelastusviranomaisia ilmauhkasta. Ilmavoimat arvioi uhkan kriteerien perusteella.

Varsinaisesta väestön varoittamisesta vastaavat pelastusviranomaiset.

Operaatioturvallisuussyistä tutkia ei tulisi kuvata tai niiden sijaintitietoja jakaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Ne on hyvä pitää omana tietona. Muutoin liikuteltavien tutkien läheisyydessä voi toimia kuten ennenkin. Mahdollisia liikkumisrajoitteita tai aitauksia ja henkilökuntamme ohjeita tulee noudattaa. Tutkakalusto ja -henkilöstö ovat varmistamassa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta.

Jos löydät maasta epäilyttävän droonin tai sen osia, siirry turvallisen välimatkan päähän ja soita hätänumeroon 112. 

Jos teet havainnon droonista kriittisen infrastruktuurin läheisyydessä tai lentokieltoalueella, arvioi tilanne ja noudata varovaisuutta. Soita tarvittaessa hätänumeroon 112 ja ilmoita havainnostasi. 

Lue toimintaohjeista lisää sisäministeriön tiedotteesta: intermin.fi/-/viranomaisten-ohjeita-droonihavaintojen-varalle.

Lue droonien lennättämisestä ja muusta miehittämättömästä ilmailusta lisää Traficomin sivuilta: traficom.fi/fi/liikenne/ilmailu/miehittamaton-ilmailu.

Tässä tilanteessa kannattaa suhtautua kaikkiin maahan pudonneisiin drooneihin varauksella ja tehdä niistä ilmoitus poliisille. Sotilaskäyttöön ja siviilikäyttöön suunniteltujen droonien erottaminen nykyään tavalliselle kansalaiselle on haastavaa, sillä molemmat voivat näyttää hyvin samanlaisille.

Nyrkkisääntönä: Jos näet droonin, jonka koko on suurehko tai pienen lentokoneen luokkaa, väriltään harmaa tai musta, eikä siinä ole valoja, on kyseessä todennäköisesti viranomaiskäyttöön tai sotilaslentokäyttöön suunniteltu laite. Huomiona kuitenkin, että viranomaisilla on myös pienempiä neliroottorisia drooneja valvontatehtävissä. 
 

Sisäministeriö on julkaissut kattavat ohjeet: intermin.fi/-/viranomaisten-ohjeita-droonihavaintojen-varalle. Tiedot ja taidot ovat tärkeä osa varautumista. Olosi on turvallisempi, kun tiedät, miten toimia eri tilanteissa.