SUOMEN JA RUOTSIN VÄLINEN PUOLUSTUSYHTEISTYÖ

Mahdollistaa joukkojen yhteistoiminnan rauhan, kriisin ja sodan aikana

Katso video SUOMEN JA RUOTSIN VÄLINEN PUOLUSTUSYHTEISTYÖ

 

Molemminpuoliseen luottamukseen perustuva kyky toimia yhdessä

Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö (FISE) perustuu molemminpuoliseen luottamukseen ja arvioon turvallisuusympäristöstä. Maiden yhteenlaskettu alue kattaa yli miljoona neliökilometriä maa- ja merialuetta Euroopan Unionin koilliskulmassa. Yhteistyötä on kehitetty monin eri tavoin jo vuosikymmeniä. Yhteistyö nauttii laajaa poliittista ja julkista tukea molemmissa maissa ja sen suuri tärkeys Pohjois-Euroopan turvallisuudelle jatkuu myös tulevaisuudessa.  

Suomen ja Ruotsin puolustusministerit allekirjoittivat heinäkuussa 2018 puolustusyhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan (MoU). Yhteisymmärryspöytäkirja syvensi yhteistyötä entisestään, kattamaan yhteistyön rauhan, kriisin ja sodan aikana. Kahdenvälisen puolustusyhteistyön syventämiselle ei aseteta ennaltamäärättyjä rajoja. Yhteisymmärryspöytäkirja ei sisällä molemminpuolisia puolustusvelvoitteita. 

Vaikka suunnittelu, harjoittelu ja koulutus sekä yhteistoimintakyvyn kehittäminen on jo yleistä kaikilla tasoilla Puolustusvoimissa, yhteistoimintakyvyn syventäminen entisestään mahdollistaa molempia maita tukevien toimintojen ja suorituskykyjen parantamisen. Yhteistyön ydin rakentuu yhteiselle ymmärrykselle turvallisuustilanteesta ja kyvylle toimia yhdessä kaikissa tilanteissa. Kahdenvälinen sotilastoiminta ja kahdenväliset operaatiot vaativat aina erillisen kansallisen päätöksen. 

Vuonna 2019 maiden puolustusministerit julkaisivat listan tiiviimmän sotilasyhteistyön painopisteistä. Niihin lukeutuvat mm. tilannetietoisuuden jakamiseen liittyvät järjestelyt, laajempi yhteistyö koskien valvontaa ja alueellisen koskemattomuuden turvaamista, lainsäädännön kehittäminen, isäntämaatukea koskevien järjestelyiden viimeistely ja selvitys koskien tiiviimpää koordinaatiota kansainvälisiin operaatioihin osallistuttaessa. 

Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien komentajat allekirjoittivat joulukuussa 2019 syvempää yhteistyötä koskevan strategisen sotilaallisen konseptin. Konsepti muotoilee poliittiset tavoitteet ja ohjauksen kehykseksi maiden puolustusvoimille. Kehykseen sisältyvät tarpeelliset rakenteet ja organisaatio sekä ne askeleet, joita yhteistoimintakyvyn kehittämiseen eri tasoilla vaaditaan. 

 

Miten se toimii?

Maiden puolustusministeriöt vastaavat yhteistyön poliittisesta ohjauksesta ja seuraavat FISE-yhteistyön kokonaisuuden edistymistä. 

Korkein sotilaallinen päätöksentekoelin on sotilasyhteistyön koordinointiryhmä, FISE Military Coordination Group (MCG). MCG vastaa sotilasstrategisen tason ohjauksesta. MCG koostuu Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien strategia- ja operaatiopäälliköistä. 

Puolustusyhteistyön toteuttaminen, seuraaminen, ja strateginen ja operatiivinen suunnittelu toteutetaan erilaisten työryhmien avulla: työryhmien työskentelyyn osallistuu edustajia molempien maiden pääesikunnista, puolustushaaraesikunnista ja joukko-osastoista.  

FISE-yhteistyötä koulutetaan, kehitetään ja testataan säännöllisesti Suomen ja Ruotsin puolustushaarojen yhteisissä, puolustushaarakohtaisissa ja joukko-osastokohtaisissa yhteisharjoituksissa. Yhteistyön kehittämistä edelleen rauhan, kriisien ja konfliktin aikana selvitetään erilaisten poliittisten ja sotilaallisten keskusteluiden ja työryhmien avulla.

 

Suorituskykyjen kehittäminen

Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön visio on, että suomalaiset ja ruotsalaiset joukot ovat valmiita ja kykeneviä toteuttamaan puolustushaarojen yhteisiä operaatioita sekä molempien maiden alueilla että niiden ulkopuolella, käyttäen molempien maiden kalustoa ja resursseja.

Maavoimien osalta Suomen ja Ruotsin maavoimat tekevät yhteistyötä luodakseen toisiaan tukevia maapuolustuksen suorituskykyjä, joilla parannetaan Itämeren alueen turvallisuutta. Yhteistyöllä on tarkoitus parantaa yksittäisissä ja yhteisissä operaatioissa käytettäviä suorituskykyjä. 

Suomen ja Ruotsin ilmavoimat tekevät yhteistyötä yhteensovittaakseen suorituskykyjään liittyen ilmaoperaatioihin, tukikohtien käyttöön ja johtamisjärjestelmiin. Tavoitteena on kyky suorittaa ilmaoperaatioita yhdessä yhteisellä operaatioalueella käyttäen suomalaisia ja ruotsalaisia koneita ja henkilöstöä, rauhan, kriisin ja sodan aikana.  

Merellisessä ympäristössä Suomen ja Ruotsin merivoimien tavoitteena on suorittaa yhteisiä merioperaatioita, yhteensovittaa suorituskykyjä ja siirtää yksiköitä toistensa alaisuuteen. Merioperaatiot kattavat kaikki tilanteet, mm. merivalvonnan ja alueellisen koskemattomuuden turvaamisen. Yhteinen valmius paranee yhteisten harjoitusten, koulutuksen ja henkilö- ja tiedonvaihdon avulla. 

Logistiikan kehitystä ja toimeenpanoa edistetään käytännön yhteistyöharjoitusten kautta. 

Suomi ja Ruotsi solmivat isäntämaatukisopimuksen vuonna 2021 ja tarvittavat tekniset järjestelyt luodaan tulevina vuosina. Toimiva isäntämaatuki mahdollistaa koordinoidun ja monikansalllisen sotilastoiminnan joko Suomessa tai Ruotsissa. 

Yhteistyö kattaa myös tiedonvaihdon ja harjoitukset kyber- ja informaatioympäristöissä.

´