Hyppää sisältöön

Kuvassa rynnäkkökivääreitä mallia RK95 asekaapissa.

Asevalvonta

Asevalvontasopimuksilla pyritään lisäämään luottamusta ja turvallisuutta avoimuuden ja läpinäkyvyyden kautta.

Sopimukset mahdollistavat erilaiset tarkastukset ja arvioinnit sekä kahden- tai monenvälisen sotilaallisen yhteistyön. Asevalvontatoimilla ja aserajoitussopimuksilla pyritään rajoittamaan ja valvomaan erilaisin sopimuksin aseita tai sotilaallisia resursseja ja siten vähentämään sotilaallisia jännitteitä.

Asevalvontaan kuuluvat

  • aseiden määrän vähentäminen
  • joukkojen, kaluston sijoittelun ja sotilaallisten toimien rajoittaminen
  • aseiden, sotilaallisen infrastruktuurin ja teknologian siirtojen valvonta
  • tiedonvaihdot ja seurantatoimet
  • tiettyjen aseiden, kuten biologisten ja kemiallisten aseiden, käytön rajoittaminen tai kielto.

Asevalvonta ja Suomi

Suomi on mukana useissa asevalvontasopimuksissa, joista näkyvimmät ovat Wienin asiakirja (Vienna document) ja Avoin taivas (Open Skies) -sopimus. Asevalvontasopimukset panee Suomessa toimeen Puolustusvoimat. Työtä johtaa Puolustusvoimien operaatiopäällikkö. Käytännön toimenpiteet ovat Pääesikunnan operatiivisen osaston vastuulla.

Käytännön toimenpiteitä ovat

  • määräaikaisilmoitusten luominen Puolustusvoimista
  • Wienin asiakirjan mukaisten tarkastusten ja arviointien vastaanottaminen
  • Wienin asiakirjan mukaisten tarkastusten ja arviointien teko ulkomailla
  • muut Wienin asiakirjan mukaiset velvoitteet kuten tukikohtavierailuiden järjestäminen määrättynä ajankohtana
  • Avoin taivas-sopimuksen mukaisten, muiden maiden tekemien tarkkailulentojen järjestäminen Suomessa.

Suomi saa tehdä arviointeja, tarkastuskäyntejä ja -lentoja muihin maihin. Yhtä lailla muut maat saavat tehdä arviointeja ja tarkastuksia Suomeen.

Suomen pysyvä Etyj-valtuuskunta edustaa Suomea järjestön sisällä mm. asevalvontaan liittyvissä asioissa.

 
´