Tekniikka
Puolustusvoimissa työskentelee teknisen alan osaajia ympäri Suomen. Tarjoamme haasteellisia tehtäviä muun muassa eri alan insinööreille ja diplomi-insinööreille.
Tarjoamme teknisen alan tehtäviä sekä siviileille että sotilaille. Siviilinä voit työskennellä esimerkiksi asentajana, tutkijana, sähköpäällikkönä tai huollon ja kunnossapidon tehtävissä. Erikoisupseerin virka taas tarjoaa työmahdollisuuksia esimerkiksi järjestelmä-, kuljetus- tai sähköinsinöörinä. Aliupseerina voit työskennellä tilanne- ja merivalvonnan tai erilaisten johtamis-, sähkö- ja viestijärjestelmien parissa.
Lue mitä teknisen alan osaajamme kertovat työstään Puolustusvoimissa.
Petri valvoo merialueitamme
Petri Horto, merivalvonta-aliupseeri, Rannikkoprikaati, Upinniemi
Toimin merivalvonta-aliupseerina Upinniemen Merivalvontakeskuksessa. Siviilikoulutukseltani olen datanomi. Varusmiespalveluksen olen suorittanut Suomen Kansainvälisissä Valmiusjoukoissa. Tehtävääni liittyen olen suorittanut yleistason merivoimaopinnot (Merivalvontalinja), yhteensä neljä pitkää virkaurakurssia.
Olen aiemmin toiminut Upinniemen Merivalvontakeskuksessa noin kuuden vuoden ajan tilannevalvojana. Viimeiset kolme vuotta olen toiminut valvontajohtajana samalla vastaten vuoron toimivuudesta.
Tavallinen työpäiväni pyörii pitkälti merivalvonnan ympärillä. Muodostamme meritilannekuvaa tekemällä pinta- sekä vedenalaista valvontaa. Hyvin tavanomaisena työtehtävänä on merellä kulkevien alusten tunnistaminen eri menetelmin. Olen ollut myös osallisena työpajassa missä on kehitetty oman toimialan toimintatapoja sekä osallistunut työnantajan järjestämään koulutukseen.
Uran kohokohtia
Yksittäisiä mielenkiintoisia työtehtäviä on useita, mutta sanoisin että kokonaisuuksina parhaita ovat olleet seuraavat:
- Merialueen valvonta Lohtajalla eri ilmapuolustusharjoituksien aikaan. Olen päässyt tuolloin tutustumaan myös Maavoimien ilmatorjuntaan.
- Merisotakoululla järjestettyjen virkaurakurssien kautta tutustuminen mm. Maavoimien panssaroituun kalustoon sekä lennokkitoimintaan, Merivoimien aluksiin, Rajavartiolaitoksen vartiolaivoihin sekä lentokalustoon.
- Olin myös mukana mm. Välimerellä käynnissä olevassa EUNAVFOR MED Sophia -operaatiossa ja pääsin tuolloin vierailemaan italialaisella sukellusveneellä.
- Vedenalaiseen valvontaan liittyvät eri työtehtävät.
Kiinnostavin projekti on ollut vedenalaiseen toimintaan liittyvät työtehtävät. Se on erittäin mielenkiintoinen ja täysin oma maailmansa. Vedenalaiseen ympäristöön voi hiukan samaistua menemällä metsään, laittamalla silmät kiinni sekä pyrkimällä tunnistamaan kaikki kuullut äänet.
Työni sisältää paljon yhteistyötä aluevalvontaa suorittavien eri viranomaisten kanssa. Rajavartiolaitoksen kanssa olen päivittäin yhteydessä. Työ on muuten hyvin itsenäistä ja siihen sitoutuminen vaatii omatoimista tiedon etsimistä.
Työssäni parasta on hyvä yhdessä tekemisen meininki ja onnistumisen tunteet. Onnistumisen tunne tuo lisää tarmoa työntekoon ja työntää minua vielä parempiin suorituksiin.
Unto testaa olosuhteita
Unto Pennanen, Suunnitteluinsinööri, Räjähdekeskus, Niinisalo, Insinööri (AMK)
Toimin suunnitteluinsinöörin tehtävässä kokeenjohtajana ja toteutan Räjähdekeskus Niinisalon toimipisteen toista päätehtävää; olosuhdetestausta. Työtehtäviini kuuluu olosuhdetestien suunnittelua, johtamista ja kehittämistä.
Kokeiden johtaminen on projektityötä, jossa johdetaan pääasiallisesti räjähteille tehtäviä olosuhdetestauskokeita. Ohjaan kokeiden suorittamista sekä valvon ohjeiden ja määräysten noudattamista kiinnittäen erityistä huomiota turvallisuuteen. Testaustyö itsessään voi pitää sisällään monia erilaisia testausvaiheita esimerkiksi tärinä-, pudotus- ja sääsyklitestejä tai muita tuotteen elinkaaresta johdettuja testejä.
Tuotannonsuunnittelu on osa olosuhdetestausta ja jokapäiväistä arkea, missä toimitaan linkkinä tuotannon ja asiakkaan välillä sekä vastataan tuotannon sujuvuudesta ja aikataulutuksesta. Työpäivääni voi sisältyä esimerkiksi tuotannon ja testauspuolen kehittämistä, aikatauluneuvotteluja asiakkaiden kanssa sekä yhteydenpitoa muihin toimijoihin, esimerkiksi logistiikkapalveluihin. Yksi tärkeimmistä toiminnoista tuotannonsuunnittelun ja toteutuksen kannalta on sopimuskatselmus. Siinä käydään läpi testattava tuote, määrät ja suoritettavat testit asiakkaan kanssa, jotta kokeenjohtajalla on riittävästi tietoa toteuttaa koe turvallisesti.
Erittäin monipuolinen ja vastuullinen tehtävä edellyttää testaustekniikan ja muiden osa-alueiden tuntemisen lisäksi hyviä ihmissuhdetaitoja. Tehtävässä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa testien asianhoitajien ja tilaajien kanssa – toisinaan tehdään myös kansainvälistä yhteistyötä. Teemme paljon tiimityötä, niin asiakkaiden kuin myös tuotannon operaattoreiden kanssa. Tehtävään sisältyy paljon itsenäisiäkin osa-alueita, esimerkiksi dokumentoinnin ja ohjauksen osalta.
Kehittämisessä työn suola
Mielenkiintoisimmat työtehtävät löytyvät kehittämisen puolelta, jossa testaustoimintaa parannetaan kokonaisuutena ja pyritään tehokkaampaan työskentelyyn ja laadukkaampaan lopputulokseen. Selkeästi dokumentoidut menetelmät ja toimintatavat helpottavat uusien työntekijöiden perehdytystä ja koulutusta. Toinen mielenkiintoinen tehtäväkenttä on jatkuvasti muuttuvat tuotteet ja testit, jotka tuovat mukanaan uusia mielenkiintoisia haasteita.
Kiinnostavia projekteja ovat erityisesti uusien testauslaitteiden kehittäminen tai uuden testausmenetelmän käyttöönotto. Esimerkkinä mainittakoon epäherkkien räjähteiden testaukseen (Insensitive munitions) liittyvien laitteiden kehitystyö. Haasteita projektiin toi se, että testauslaitteistoa ei ollut suoraan saatavilla, vaan kaikki siihen liittyvä täytyi hyvin pitkälle suunnitella ja rakentaa oman organisaation voimin.
Itselleni työssä on tärkeää se, että saan haastaa itseäni. Olennaista on myös, että koen työlläni olevan merkitystä. Minulla on loistavat työkaverit ja saan tehdä töitä todella ammattitaitoisten ihmisten kanssa. Pienessä työyksikössä myös työilmapiiri on hyvä. On tosi mahtavaa, kun henkilöstö on osaavaa ja oman alueensa asiantuntijoita.
Anika huoltaa laskuvarjoja
Anika Kumpulainen, laskuvarjohuoltaja, Utin jääkärirykmentti, Kouvola.
Aloitin työni Utin jääkärirykmentissä 2008. Toimin laskuvarjohuoltajana Huoltokeskuksen laskuvarjopakkaamolla. Pakkaustyön lisäksi tehtäviini kuuluu työpisteen työaikakirjaukset.
Laskuvarjohuoltajan työ on asiakaspalvelua. Tuemme hyppäävän henkilökunnan ja varusmiesten toimintaa hyppyharjoituksissa. Huollamme ja pakkaamme varjoja, luovutamme varjot käyttäjille ja otamme ne vastaan harjoituksen jälkeen. Laskuvarjohuoltajat toimivat tiiminä ja työtä tehdään aina parin kanssa. Siten takaamme laskuvarjoille parhaan mahdollisen toimintavarmuuden.
Monipuolisia tehtäviä varjojen parissa
Kuluneen kuukauden aikana työni on pitänyt sisällään tavanomaista pakkaus- ja huoltotyötä, uuden työntekijän kouluttamista sekä hyppäävän henkilökunnan liitovarjon pakkauskoulutusta. Lisäksi olen luovuttanut ja vastaanottanut varjokalustoa hyppyharjoituksissa, kirjannut työaikoja SAP -järjestelmään sekä saanut tietojärjestelmäkoulutusta varastointiin liittyen. Olen myös pitänyt huolta kunnostani hyödyntämällä liikuntaetua.
Lisäksi koulutin uudelle työntekijällemme varjotyypin T - 11 R pakkaamisen. Avustin pakkaamiseen liittyvän näyttötyön tekemisessä, jonka jälkeen hänelle myönnettiin pakkauskelpoisuus kyseiselle varjotyypille. T - 11 R on yksi n. 15:sta varjotyypistä, joita pakkaamme. Pääkalustomme on T - 11 joukkojenpudotusvarjot, joilla suoritetaan varusmiesten hyppyperuskoulutus. Lisäksi pakkaamme ja huollamme liitovarjoja ja niiden varavarjoja, pelastautumisvarjoja sekä materiaalinpudotusvarjoja. Huollamme myös mm. vesistökoulutuksessa käytettäviä pelastusliivejä.
Työtä jolla on merkitys
Kiinnostavin ja mieleenpainuvin projekti kymmenvuotisella urallani on ollut ulkomailla järjestetty henkilökunnan hyppyharjoitus, jossa pääsimme tutustumaan hyppytoimintaan osana harjoitusjoukkoa. Huolsimme työparini kanssa harjoituksessa käytettäviä liitovarjoja ja saimme seurata pimeähyppyjä sekä tuulitunnelissa tapahtuvaa harjoittelua. Parasta työssäni ovat selkeät työtehtävät ja tunne että työni on merkityksellistä - tämä osaltaan nostattaa maanpuolustustahtoa. Erityismaininnan ansaitsee työnantajan tarjoama työterveydenhuolto sekä mahdollisuus monipuoliseen työkykyä ylläpitävään työaikaliikuntaan. Harjoittelua varten on järjestetty erinomaiset tilat ja välineet. Liikuntaa voi harrastaa työajalla fysioterapeutin ja muiden ammattilaisten ohjauksessa.
Tiina toimii rakettiruutitutkijana
Tiina Runsas, tutkija, FM (kemia), Puolustusvoimien tutkimuslaitos, Räjähde- ja suojelutekniikkaosasto, Ylöjärvi
Työskentelen Tutkimuslaitoksessa energeettiset teknologiat -tutkimusalalla. Rakettiruutitutkijana osaamisaluettani ovat erityisesti komposiittiruutipohjaiset ase- ja rakettiruudit sekä niihin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö.
Tällä viikolla työhöni on kuulunut energeettisten materiaalien testausta, tutkimusmenetelmien kehitystyötä, tutkimustodistuksen laatimista ja tutkimusten suunnittelua. Pidin myös esitelmän rakettiruudeista puolustusvoimien henkilöstölle. Tein yhteistyötä muiden tutkijoiden ja teknisen henkilöstön kanssa sekä työsuojeluasioita laitoksen työsuojeluorganisaatiossa olevien henkilöiden kanssa.
Toimin räjähdeteknologian asiantuntijana erilaisissa työryhmissä. Kiinnostavia projekteja työssäni ovat sellaiset, jossa on mukana asiantuntijoita monelta eri taholta. Viimeisimmässä projektissa oli mukana asiantuntijoita puolustusvoimien eri yksiköistä ja teollisuudesta.
Tutkimus- ja testaustoiminta on tiimityötä, jossa saattaa olla mukana useita henkilöitä eri ammattiryhmistä (tutkijoita, laborantteja, teknikoita ja asentajia). Tulkitsen ja ratkaisen työssäni myös asiakkaiden tutkimustarpeita ja -ongelmia. Raporttien ja tutkimustodistusten kirjoittaminen taas on vastaavasti itsenäistä puurtamista tietokoneen ääressä. Minun täytyy myös hallita lainsäädännön (mm. REACH -ja CLP -asetus) asettamat vaatimukset räjähdeteknologian osalta.
Parasta työssäni on mukavat työkaverit ja vaihteleva työnkuva. Puolustusvoimat on hyvä ja luotettava työnantaja, joka on tukenut oman ammattitaitoni ja osaamiseni kehittämistä sekä mahdollistanut etenemiseni työurallani uusiin haasteellisempiin tehtäviin.
Petteri päivittää helikoptereita
Petteri Väänänen, insinöörikapteeni, projekti-insinööri, Järjestelmäkeskus, ilmajärjestelmäosasto
Tulin Puolustusvoimille töihin lokakuussa 2003. Koulutukseltani olen sähkötekniikan insinööri ja olen opiskellut ylemmän korkeakoulututkinnon teknologiaosaamisen johtamisessa. Jo opiskeluaikoina puolustusvoimat oli mielessä yhtenä vaihtoehtona työpaikaksi. Isäni on ollut ilmavoimissa, joten sitä kautta hyvinkin tuttu työpaikkana. Halusin työskennellä ilma-alusten kanssa ja sitä puolustusvoimat pystyy tarjoamaan.
Tällä hetkellä vastuullani on NH90-helikoptereiden retrofit-ohjelman läpivieminen, eli koneiden päivittäminen sopimusten mukaisesti. Työssä tarvitaan pitkäjänteisyyttä, kokonaisuuden hahmottamistaitoja ja hyviä neuvottelutaitoja. Helikopterivalmistajan ja heidän alihankkijan kanssa käydään jatkuvasti neuvotteluja.
Yleensä aloitan työpäivän lukemalla sähköpostit. Päivään saattaa kuulua tiedonhankintaa kuten laitteiden saatavuuksien selvittämistä ja muuta selvitystyötä. Virkamatkoja tulee viikoittain, kun käyn seuraamassa projektien etenemistä. Ulkomaan virkamatkoja on muutamia vuodessa.
Osaavat työkaverit
Vaikka olen ollut pitkään projekti-insinööri, olen saanut tehdä monenlaisia asioita ilma-alusten kanssa. Minulla on hyvät työkaverit, ja saan tehdä töitä ammattitaitoisten ihmisten kanssa. Työilmapiiri on hyvä. On tosi mahtavaa, kun henkilöstö on osaavaa ja oman vastuualueensa asiantuntijoita.
Haastavaa on se, että usein asiat pitää pystyä ratkaisemaan nopeasti, vaikka niihin ei olisi selkeää vastausta tarjolla. Tai pitää esimerkiksi saada oikeat resurssit oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.
Puolustusvoimat tukee hyvin työssä oppimista. Olen päässyt melkein joka vuosi jonnekin koulutukseen . Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suoritin myös työn ohessa. Nyt reilun kymmenen vuoden aikana tämä on neljäs työtehtäväni, joten hyvin olen pystynyt vaihtamaan töitä. Kun itse on aktiivinen ja hakee uusia haasteita, kyllä niitä saa.
Tommi pitää alukset toimintakykyisinä
Tommi Holma, kunnossapitopäällikkö, erikoisupseeri, Merivoimien esikunta, Turku
Olen valmistunut insinööriksi Turun ammattikorkeakoulusta vuonna 2001. Puolustusvoimiin hakeuduin varusmiespalveluksen loppupuolella. Suoritin aliupseerikurssin tietotekniikka-aliupseerina vuonna 2002, ja seuraavana vuonna aloitin erikoisupseerina Merivoimissa 4. Miinalaivueessa Saaristomeren meripuolustusalueella. Miinantorjunta-alushankkeessa tuli avoimeksi erikoisupseerin virka, johon siirryin vuonna 2005.
Urani aikana olen työskennellyt muun muassa täydennys- ja kunnossapitoalan toimialapäällikkönä sekä merijärjestelmäosaston järjestelmäinsinöörinä. Olen suorittanut työn ohella myös insinöörin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.
Tällä hetkellä työskentelen Merivoimien esikunnassa. Toimin Merivoimien kunnossapitopäällikkönä ja vastaan kunnossapitojärjestelmästä ja sen kehittämisestä. Suunnittelen, miten alusten käyttäjien tarpeet sekä kunnossapito- ja huoltoasiat tehdään järkevästi sekä kustannustehokkaasti. Lisäksi teen tiivistä yhteistyötä Millogin ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kanssa.
Viihdyn työssäni, koska tehtäväni ovat vaihtelevia, haastavia ja kansainvälisiä. Esimerkiksi Italia, Saksa ja Norja tulivat tutuiksi miinantorjunta-alushankkeen aikana. Työympäristössäni saan myös ideoida vapaasti, kun haemme uusia toimintatapoja.
Minulle puolustusvoimat on ollut luotettava ja vakaa työnantaja, joka tukee työntekijöiden osaamisen kehittämistä ja kannustaa heitä pitämään itsestään huolta esimerkiksi monipuolisilla liikuntamahdollisuuksilla. Pelaamme työporukalla sulkapalloa, rantalentopalloa ja teemme pyöräilylenkkejä. Osallistuimme joukkueellamme hiljattain jopa rantalentopallon viranomaisturnaukseen.
Puolustusvoimissa asiantuntijana saan paljon vastuuta. Työpaikan ilmapiiri ja hyvä me-henki ovat minulle tärkeitä. Hyvä meininki näkyy meillä vaikkapa rentona jutusteluna kahvitauoilla. Muutenkin koen työpaikkani ilmapiirin avoimeksi sotilasarvoista riippumatta.
Sotilasviran myötä olen vuosien varrella osallistunut maanpuolustukseen liittyville kursseille. Puolustusvoimat tarjoaa hyvät koulutusmahdollisuudet, joiden avulla voin kehittyä myös esimiehenä.
Hyödynnän liukuvaa työaikaa, mikä helpottaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Meillä voi tehdä töitä myös etänä tai hajautettuna puolustusvoimien muissa työpisteissä.
Teemu huoltaa Horneteja
Teemu Oinonen, lentokonemekaanikko, Lentokonekorjaamo/Karjalan Lennosto
Koulutukseltani olen ajoneuvoasentaja. Suoritin varusmiespalveluksen Ilmavoimien teknillisessä koulussa Kuorevedellä, jossa sain koulutuksen lentokoneapumekaanikoksi. Lentoteknisen sotilasammattihenkilöperuskurssin suoritin vuonna 2005.
Tässä työssä tarvitaan tarkkuutta, huolellisuutta, osaamista ja itsenäistä järjen käyttöä. Korjaamolla huoltoryhmään kuuluu itse huoltoryhmän vetäjä, 2-5 henkilön huoltoryhmä sekä asiantuntija, joka vastaa työn oikeasta suorittamisesta. Meillä huolletaan ainoastaan F-18 Hornet-hävittäjiä. Huoltokirjat ovat englanniksi, joten kielitaitokin on tarpeen.
Viikko alkaa maanantaipalaverilla, jossa jaetaan huoltokoneet ja huoltoryhmät. Sitten mennään koneelle, tutustutaan työlistoihin ja aloitetaan päivän hommat.
Mekaanikot erikoistuvat aina tiettyyn järjestelmään. Itse olen erikoistunut moottori- ja polttoainejärjestelmiin ja teen töitä sekä sotilaiden että siviilimekaanikkojen kanssa."
Nato-standardin saavuttaminen oli tähtihetki
"Ennen Lentokonekorjaamolle siirtymistä työskentelin Laivueessa samassa lennostossa. Työ siellä oli hektistä ja antoi hyvät perustiedot ja -taidot operatiivisesta toiminnasta. Laivueessa oli usein kotimaisia ja kansainvälisiä sotaharjoituksia. Täällä Lentokonekorjaamolla työ painottuu huoltoihin ja laajoihin vikakorjauksiin.
Ilmavoimien kansainvälinen valmiusyksikkö läpäisi Naton evaluoinnin syksyllä 2009. Tämä merkitsee sitä, että valmiusyksikkö on virallisesti käytettävissä kriisinhallintaoperaatioihin. Olin mukana suorittamassa saavutettua standardia ja se on ollut tähänastisen urani hienoimpia hetkiä.
Tulevaisuudessa haluaisin vikaryhmän johtajaksi. Vikaryhmän johtajan työ sisältää koordinoimista ja samalla vastuuta huolto- ja vikakorjausten oikeista työtavoista. Juuri nyt jatko-opiskelen SAMOK1:llä. Se on sotilasammatillinen opintokokonaisuus, joka sisältää yleistä sotilasjohtamista, liikunnan perusteita ja mm. taktiikkaa. Sen jälkeen on mahdollisuus hakeutua SAMOK2:lle, ja siitä edelleen esimiestehtäviin.