Johanna varmistaa hankintojen laadun

Insinööri (YAMK) Johanna Lehmusoksa, laadunvarmistusinsinööri, Logistiikkalaitoksen esikunta, Tampere

Valmistuin alun perin ympäristöinsinööriksi, mutta kiinnostus laatuasioihin heräsi jo opintojen aikana. Työni onkin liittynyt aina jollain tavalla laadunhallintaan ja laadunvarmistukseen. Aloitin vuonna 2009 laatupäällikkönä Länsi-Suomen huoltorykmentissä. Puolustusvoimauudistuksen myötä vuonna 2015 siirryin nykyiseen tehtävääni laadunvarmistusinsinööriksi.

Ei kahta samanlaista työpäivää

Se mitä työpäivien aikana tapahtuu, vaihtelee hyvin paljon eikä kahta samanlaista päivää ole ollut. Työni perustuu riskinarviointiin. Siten olen mukana projekteissa, joissa on esimerkiksi merkittäviä taloudellisia panostuksia tai vaikutuksia Puolustusvoimien suorituskykyyn. Puolustusvoimien strategiset kumppanit ovat myös laadunvarmistustoimien kohteena. 
Lisäksi olen mukana tekemässä delegoituja laadunvarmistustehtäviä, joissa ulkomaiset puolustushallinnot ovat pyytäneet Puolustusvoimia suorittamaan laadunvarmistuksen heidän puolestaan Suomesta ostetuille puolustusmateriaaleille.

Yhteistyötä kollegojen ja toimittajien kanssa

Työni toimittajien kanssa on pääasiassa palavereita, katselmuksia ja auditointeja. Yhteistyö ja mutkaton vuorovaikutus osapuolten välillä on avainasemassa.  Työni on hyvin itsenäistä, sillä toimin usein hankinnassa alani ainoana asiantuntijana. Onneksi kollegat tarjoavat vertaistukea ja auttavat, jos eteeni tulee hankalampi tehtävä. Tässä tehtävässä on oltava hyvä kuuntelija ja kiinnostunut uusista asioista, havainnoida ympäristöä laajasti, tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa sekä sietää välillä ”paperin makuista” arkea. 
Työssäni parasta on, että saan olla mukana mielenkiintoisissa hankintaprojekteissa ja edesauttaa hankintojen onnistumista. On palkitsevaa nähdä, kuinka alustavat suunnitelmat kehittyvät monimutkaisiksi hankittavaksi kokonaisuuksiksi.  Lisäksi saan työskennellä mukavassa työyhteisössä, mikä on myös iso plussa!

Heli huoltaa tekstiilit

Heli Haavisto, tekstiilihuoltaja, 2. Logistiikkarykmentti, Säkylä

Työskentelen tekstiilihuoltajana Säkylän tuotantolaitoksen pesulassa. Koulutukseltani olen tekstiili- ja vaatetusteknikko sekä pukuompelija. Työviikkoni sisältö vaihtelee riippuen millä työpisteellä työskentelen. Saapaspesuriviikolla aloitan työni koneen pesukuntoon laitolla, jonka jälkeen tarkastan saappaiden kunnon: rikkinäiset ja parittomat hylätään ja ehjät "varrastetaan" pesurullakoihin odottamaan pesua. Pesurullakot työnnetään yksitellen koneeseen, jossa saappaat pestään, huuhdellaan ja desinfioidaan. Sitten rullakko on valmiina siirtymään kuivaamoon. Päivässä pestään yleensä 240 paria saappaita. Kuivaamovaiheen jälkeen alkaa radan purku sekä pestyjen ja kuivattujen saappaiden pakkaaminen lavakauluksiin. Viikkausviikollani tarkistan ja viikkaan mm. maastotakkeja ja -housuja, pakkasvaatteita ja peittoja. Mankeliviikollani mankeloin pussilakanoita, lakanoita ja päiväpeittoja sekä huolehdin niiden pakkaamisesta lavakauluksiin.

Mielenkiintoisin työhöni liittyvä projekti on ollut kesäkuun 2019 vankimessut Porissa. Päivä oli täysin erilainen kuin yleensä työpäiväni. Esittelimme Puolustusvoimien ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyökuvioita vangeille suunnatuilla messuilla.

Hyvästä kunnosta, kuuntelutaidosta ja naurulihaksista hyötyä

Fyysisesti hyvästä kunnosta on apua työssäni, koska varsinkin saapaspesurityö on aika raskasta. Lisäksi työssäni tarvitaan hurttia huumoria, yhteistyötaitoja sekä kykyä soveltaa. Välillä pitää osata harjoittaa "pesuritelepatiaa" eli lukea työkaveria ja kuulla se, mitä ääneen ei sanota ja auttaa pyytämättä, kun apua tarvitaan. Koneiden kanssa tarvitaan kärsivällisyyttä ja välillä naurulihakset ovat kovalla koetuksella.

Parasta työssäni on vakaa työpaikka, joustava ja ymmärtäväinen esimies sekä mukavat työkaverit. 
Tekstiilihuoltajan tehtävä on ehdottomasti tutustumisen arvoinen, jos vaan tilaisuus tulee eteen!

Emilia huoltaa Hornetit

Emilia Hietanen, lentokonehuoltoaliupseeri, Karjalan lennosto, Siilinjärvi

Työskentelen hornettien parissa lentokonehuoltoaliupseerina lentotekniikkalaivueessa korjaamolentueessa. Olen suorittanut lentokoneasennuksen perustutkinnon ja aliupseerikurssin.

Työviikkoni koostuu pääosin Hornet-hävittäjäkaluston määräaikaishuoltotöistä, jotka toteutetaan nimensä mukaisesti määräajoin lentotunteihin perustuen. Työpiste tulee pitää siistinä, joten huolto alkaa huollettavan Hornetin pesemisellä. Ennen varsinaisen huollon alkua Hornet tehdään turvalliseksi työntekijöille asettamalla huoltovarmistimet. Samalla varmistetaan, ettei koneeseen tule huollon yhteydessä vaurioita.

Huoltoon kuuluu luukkujen avaamisia ja laitevaihtoja kuten: moottori, tykki, työsylinterit, laskutelineet ja ohjainpinnat. Lisäksi tehdään järjestelmätestejä, joiden kohteina voivat olla esim. tutkavaroitusjärjestelmät. Huoltoihin kuuluu myös hydraulisia ajoja, joilla liikutellaan ohjainpintoja sekä laskutelineitä. Huollot kestävät viikosta pariin kuukauteen ja lopussa Hornetille tehdään vielä koekäyttö sekä mahdollisesti koelento järjestelmien toimivuuden varmistamiseksi. Työviikot ovat monipuolisia eikä yksikään päivä ole samanlainen.

Hornetin testauksia ja huoltoja

Erityisen mielenkiintoisia työvaiheita ovat ohjaamossa tehtävät testit. Silloin testataan eri järjestelmien toimintaa, kuten esim. laskutelinejärjestelmiä. Testejä tehdessä oppii ymmärtämään, mitä mistäkin ohjaamon nappulasta tapahtuu ja kuinka järjestelmiä ohjataan.

Mielenkiintoisia tehtäviä ovat myös F-huollot (laajimmat määräaikaishuollot) niiden monipuolisuuden ja monivaiheisuuden vuoksi. Hornetin koekäytössä puolestaan pääsee itse käynnistämään moottorit ja tekemään testejä Hornetin käydessä. Se on opettavaista ja jännittävää!

Tiimityötä, ammattitaitoa ja asennetta!

Vahvasta yksilöllisestä ammattitaidosta huolimatta asioita tehdään harvemmin täysin yksin, sillä työ on pääsääntöisesti tiimityöskentelyä. Tiimissä oppii eri tekniikoita ja työtapoja toisilta, etenkin kokeneemmilta mekaanikoilta.

Työ kysyy malttia, loogista ajattelukykyä, englannin kielen taitoa (manuaalit englanniksi), huumorintajua, yhteistyökykyä, ryhmähenkeä sekä oikeaa ASENNETTA! On oltava myös riittävä fyysinen kunto, sillä työasennot ovat toisinaan hankalia. Lisäksi tarvitaan sorminäppäryyttä - pienistä sormista ja käsistä on hyötyä ahtaissa paikoissa työskenneltäessä.

Parasta tässä tehtävässä on työ itsessään sekä loistava työyhteisö. Urakehitys on nousujohteista ja uralla on mahdollista erikoistua eri tehtäviin. Työnantaja mahdollistaa liikkumisen työajalla kaksi tuntia viikossa ja lisäksi voin hyödyntää liikuntaseteleitä. Puhumattakaan mahdollisuudesta päästä Hornetin tai Hawkin kyytiin lennoille. Koskaan ei ole ollut sellaista päivää etteikö haluaisi lähteä töihin.

Vilma vastaa polttoainekalustosta

Ylikersantti Vilma Niiranen, kunnossapitoaliupseeri, Karjalan lennosto

Toimin kunnossapitoaliupseerin tehtävässä polttoaineajoneuvoryhmänjohtajana Tukeutumislentueessa. Koulutukseltani olen yhdistelmäajoneuvonkuljettaja.

Normaaliin työviikkooni kuuluu raskaankaluston (polttoainekaluston) ja työkoneiden parissa toimiminen erilaisissa huolto- ja työtehtävissä sekä lentopolttoainehuollon valvominen ja kouluttaminen varusmiehille. Lisäksi harjoituksissa harjoitellaan sotilaallisen toiminnan johtamista ja toteuttamista isommassa mittakaavassa ja erilaisissa toimintaympäristöissä.

Tehtävässä vaaditaan sotilasammatillisen koulutuksen, kokemuksen ja osaamisen lisäksi perehtyneisyyttä Ilmavoimien, lennoston ja yhteistyökumppaneiden lentopolttoainelogistiikkaan sekä lentopolttoainehuollon toteuttamista sääteleviin määräyksiin ja ohjeisiin. Lisäksi tarvitaan BECE-luokan ajokortti ja vaarallisten kemikaalien kuljettamiseen oikeuttava lupa (ADR).

Kansainvälisistä harjoituksista uutta näkökulmaa työhön

Mielenkiintoisia työtehtäviätyöajan varrella on ollut useampia, mutta erityisesti mieleen on jäänyt vuosi 2016. Tuolloin USA:n Oregon kansalliskaarti saapui harjoittelemaan Suomeen F-15 hävittäjien ja ilmatankkerin kanssa. Tein heidän kanssaan tiivistä yhteistyötä lentopolttoainehuollon tehtävissä ja pääsin ilmatankkerin kyydissä tankkaamaan koneita ilmasta käsin. Eräs toinen mielenkiintoinen työtehtävä oli, kun ajettiin rekalla harjoitusmateriaalia Ruoitsin Gotlannissa järjestettävään harjoitukseen. Tänä vuonna pidetty Bold Quest -harjoitus oli myös hyvin mielenkiintoinen ja monipuolinen harjoitus, jossa pääsin toteuttamaan eri maiden lentokoneiden lentopolttoainehuollon tehtäviä.

Työssäni pääsen kehittämään vastuullani olevien säiliöautojen ja polttoainekaluston soveltuvuutta nykypäivän olosuhteisiin ja tehtäviin, sisältäen myös sotilaskuljettajien palvelusturvallisuuden. Työtehtävät ja projektit ovat hyvin mielenkiintoisia, haastavia sekä opettavaisia. Varsinkin kansainväliset harjoitukset poikkeavat normaalista arjesta ja antavat uutta näkökulmaa työhön.

Tiimityötä ja itsensä haastamista

Pääsääntöisesti työni on hyvin itsenäistä. Jaoksemme on pieni ja tiivis, ja töitä on paljon. Tämän vuoksi jokaisen työpanos on erityisen tärkeä, jotta työt tulevat hoidetuksi ajallaan. Asiat eivät hoituisi ilman loistavaa tiimityötä ja luottoa siihen, että jokainen osaa hoitaa osansa ja tukee toista.

Työssäni parasta on monipuolisuus sekä itsensä haastaminen ja kehittäminen. Työssä pääsee tekemään ja kokemaan paljon sellaista mitä siviilipuolella ei pääse.

Tuomas - pelastaja ilmailun toimintaympäristössä

Tuomas, pelastusaliupseeri, Karjalan lennosto, Siilinjärvi

Olen pohjakoulutukseltani lähihoitaja ja valmistuin pelastusopistosta vuonna 2007. Urani alussa olin töissä ambulanssissa ja tein sijaisuuksia pelastuslaitokselle. Karjalan Lennostossa aloitin vuonna 2009.

Lentotoimintaa ja pelastusharjoituksia

Työviikon sisältö vaihtelee riippuen siitä, olenko kiinni päivittäisessä lentotoiminnassa, lentotoimintaharjoituksissa vai pelastustoimen omissa harjoituksissa. Lentotoiminnan päivystys tehdään pelastusohjeen mukaisella pelastusryhmällä, jota pelastusryhmänjohtaja johtaa. Kaluston ylläpito ja päivittäiset huollot sekä pysäytysjärjestelmien eli verkojen ja vaijereiden tarkastukset tehdään tiimityönä. Lentotoiminnan aikana valvotaan puolestaan kuumatankkauksia, vaijerilaskutoimintaa ja lento-onnettomuusvaarahälytyksiä. Lisäksi pelastustoimen harjoituksissa harjoittelemme mm. maastoetsintää sekä savusukellusta ja korkeanpaikan pelastuksia. Toimimme sopimuspalokuntana aluepelastuslaitokselle ja avustamme heitä mm. palohälytyksissä ja liikenneonnettomuuksissa.

Onnettomuustilanteissa johdan pelastusryhmänjohtajana lennoston pelastusyksiköitä ja teen yhteistyötä mm. muiden viranomaisten kanssa. Isommissa lentotoimintaharjoituksissa tehtävät vaihtelevat pelastusryhmässä ns. rivimiehestä ryhmänjohtajaan.  Olen toiminut myös ensiauttajana pelastushelikopterissa sekä moottorikelkkapartioissa. Talvipelastautumisharjoituksissa harjoitellaan etsintää, joissa etsitään samalla selviytymistä harjoittelevia lentäjiä moottorikelkoilla. Omalla porukalla järjestään myös maastoetsintäharjoituksia, jolloin maalina käytetään maalimiestä ja laskuvarjoa.

Erityisen mielenkiintoisia tehtäviä ovat olleet ulkomaan komennukset, joissa olen toiminut pelastustoimen yhteyshenkilönä. Komennuksilla pääsee näkemään, miten paikallinen pelastustoimi toimii ja hoitaa pelastustehtäviä. Mielenkiintoisia projekteja ovat olleet esimerkiksi pelastusryhmänjohtajana toimiminen Naton nopean toiminnan joukon koulutuksessa sekä pelastusupseerina toimiminen (Force protection), eli suojauksen johtopaikalla, josta johdettiin tukikohdan suojaukseen liittyvät tapahtumat.

Monipuolisuudessa työn imu

Parasta on työtehtävien monipuolisuus, mikä pitää osaltaan yllä vireyttä ja ammattitaitoa. Tilanteet ovat nopeasti muuttuvia, joten ajatus pitää olla kasassa ja tilanne hallinnassa koko ajan. Nautin pelastustehtävistä ja harjoituksista, joissa pääsen monipuolisesti käyttämään erilaista kalustoa mielenkiintoisessa lentokoneympäristössä. Työn myötä päättyi pelastusalalle tyypillinen sijaisuuskierre ja arvostan eritoten työn tuomaa vakautta elämääni.

 

Simo pitää ajoneuvot liikkeessä

Simo Vauhkonen, kuljetusaliupseeri, Karjalan lennosto, Kuopio

Työskentelen kevytajoneuvojoukkueenjohtajana Karjalan lennoston kuljetuskeskuksessa. Siviilissä minulla on talotekniikan perustutkinto ja varusmiehenä olen saanut sotilaskuljettajan koulutuksen.

Tyypilliseen työviikkooni kuuluu ajoneuvojen tarkastus ja katsastus, rengastilaukset ja rengastyöt sekä varusmiesten viikko-ohjelmien laatiminen ja työtehtävien jako. Toimin myös moottorityökonekurssin apukouluttajana, laadin ajomääräykset. Työskentelen itsenäisesti että tiimissä, molempia yhtä paljon.

Mieleenpainuvia harjoituksia ja roppakaupalla oppia

Eräs mieleenpainuvimmista työtehtävistäni on ollut kansainvälisen harjoitukset maakuljetukset Alankomaihin. Toimin harjoituksessa yhdistelmäajoneuvonkuljettana, ja kyseessä oli ensimmäinen ulkomaan virkamatka sotilasurallani. Toinen mielenkiintoinen tehtävä on ollut moottorikelkkakouluttajien kertauskurssi Rovajärvellä kuljetusjaoksen omalla porukalla. Viikko haastavassa maatossa moottorikelkalla oli opettavainen kokemus, joka toi ilmi kelkkailun parhaimmat ja vaativimmat puolet.

Mieleen on jäänyt myös toinen vaikuttava harjoitus, jossa toimin henkilökunnasta ja reserviläisistä koostuvan huollon tukena. Vastuullani olivat kaluston siirrot sekä ajoneuvon polttoainetäydennykset. Harjoitus oli iso kokonaisuus, josta kertynyttä tietoa ja taitoa olen pystynyt hyödyntämään työssäni jälkeenpäin.

Aliupseerikurssin täydennyskoulutuksen jälkeen kävin kahdeksan viikon harjoitusjaksolla suojauskomppaniassa ottamassa oppia varusmiesten kouluttamisesta. Päädyin 2. alokasjoukkueen joukkueenjohtajaksi ja sain roimasti kokemusta isompien joukkojen käsittelystä. Kiinnostavaa oli myös seurata omaa kehittymistä johtajana ennen ja jälkeen harjoitusjakson.

Parasta työssäni on vaihtelevuus. Vuodet menevät hyvin pitkälti samalla rungolla, mutta täysin samanlaista päivää ei koskaan ole. Tämä pitää työni mielenkiintoisena sekä sopivan haastavana.

Ville varmistaa lentotoimintaa

Ville Ojell, sotilaslennonjohtaja, Satakunnan lennosto, Pirkkala.

Työskentelen sotilaslennonjohtajana Satakunnan lennoston tukilentolaivueessa. Koulutukseltani olen lennonjohtaja. Sotilaslennonjohtajia toimii kaikilla ilmavoimien tulenkäytön tasoilla ja toimimme lennonjohdoissa, suojatiloissa ja tarvittaessa maantien varressa maantietukikohdan ollessa aktiivinen.    

Viime viikkooni kuului poikkeuksellisen paljon, jopa kolme vuoroa, lennonjohdossa. Johdimme Tampere-Pirkkalan vilkasta lentoliikennettä kauniina kevätpäivinä, niin tornista kuin tutkaltakin. Viikkooni kuului myös tukilentolaivueen ulkomaan lentojen valmistelua. Suunnittelemme lennon reitit sekä teemme ilmoitukset tai haemme luvat maihin, joihin lennot suuntautuvat. Lisäksi tilaamme mm. tankkaukset ja esimerkiksi jäänpoiston kohteesta. Viikkooni mahtui myös ilmatilanhallinnan verkkokokous, reserviläisten sijoituksien päivittämistä sekä useamman lentotoimintaharjoituksen suunnittelua, esimerkiksi ilmatilavarausten osalta. Työviikkoni oli hyvin monipuolinen, mikä kuvastaa hyvin työtäni.

Yhteistyötä monen eri toimijan kanssa

Työstäni on vaikea erotella yksittäisiä mielenkiintoisia tehtäviä. Kaikissa tehtävissä on puolensa. Toiminnan mahdollistaminen ja kehittäminen yhteistyössä ammattilaisten kanssa on aina mielenkiintoista ja innostavaa. Maantietukikohtaharjoitukset ja reserviläisten kanssa toimiminen on aina omanlaisensa projekti, jossa joutuu haastamaan itseään. Usein saan myös käyttää luovuutta poikkeavien olosuhteiden ja toiminnan sovittamiseksi.

Vaikka teen useat ratkaisut itsenäisesti, lopputulos on suurimmaksi osaksi yhteistyön tulos. Kaikki toiminta vaikuttaa moniin muihin, joten koordinaatiota ja yhteistyötä tehdään jatkuvasti. Yhteistyökumppaneinani puolustusvoimien sisältä ovat muut sotilaslennonjohtajat, ohjaajat, taistelunjohtajat, lentokone- ja viestitekniikka sekä pelastustoimi ja lukuisat muut tukitoimijat. Teemme aktiivista yhteistyötä myös siviilipuolen kanssa, kuten lennonjohtojen, lentokoulujen, lentoasemien ja -paikkojen ylläpitäjien kanssa sekä tietenkin ilmailuviranomaisen kanssa. Lennonsuunnittelussa yhteistyötä ja viestintää käydään mm. lupaviranomaisten sekä kenttien maahuolintapalveluiden kanssa. Tässä kohtaa voisikin näin julkisesti esittää suuret kiitokset kaikille vanhoille ja tuleville yhteistyötahoille!

Parasta työssäni on työyhteisö ja kaverit, joiden kanssa yhdessä kehitämme Ilmavoimia ja sitä kautta Puolustusvoimien suorituskykyä.

Kuvat: Taneli Äikäs

Petri valvoo merialueitamme

Petri, merivalvonta-aliupseeri, Rannikkoprikaati, Upinniemi

Toimin merivalvonta-aliupseerina Upinniemen Merivalvontakeskuksessa. Siviilikoulutukseltani olen datanomi. Varusmiespalveluksen olen suorittanut Suomen Kansainvälisissä Valmiusjoukoissa. Tehtävääni liittyen olen suorittanut yleistason merivoimaopinnot (Merivalvontalinja), yhteensä neljä pitkää virkaurakurssia.

Olen aiemmin toiminut Upinniemen Merivalvontakeskuksessa noin kuuden vuoden ajan tilannevalvojana. Viimeiset kolme vuotta olen toiminut valvontajohtajana samalla vastaten vuoron toimivuudesta.

Tavallinen työpäiväni pyörii pitkälti merivalvonnan ympärillä. Muodostamme meritilannekuvaa tekemällä pinta- sekä vedenalaista valvontaa. Hyvin tavanomaisena työtehtävänä on merellä kulkevien alusten tunnistaminen eri menetelmin. Olen ollut myös osallisena työpajassa missä on kehitetty oman toimialan toimintatapoja sekä osallistunut työnantajan järjestämään koulutukseen.

Uran kohokohtia

Yksittäisiä mielenkiintoisia työtehtäviä on useita, mutta sanoisin että kokonaisuuksina parhaita ovat olleet seuraavat:

- Merialueen valvonta Lohtajalla eri ilmapuolustusharjoituksien aikaan. Olen päässyt tuolloin tutustumaan myös Maavoimien ilmatorjuntaan.

- Merisotakoululla järjestettyjen virkaurakurssien kautta tutustuminen mm. Maavoimien panssaroituun kalustoon sekä lennokkitoimintaan, Merivoimien aluksiin, Rajavartiolaitoksen vartiolaivoihin sekä lentokalustoon.

- Olin myös mukana mm. Välimerellä käynnissä olevassa EUNAVFOR MED Sophia -operaatiossa ja pääsin tuolloin vierailemaan italialaisella sukellusveneellä.

- Vedenalaiseen valvontaan liittyvät eri työtehtävät.

Kiinnostavin projekti on ollut vedenalaiseen toimintaan liittyvät työtehtävät. Se on erittäin mielenkiintoinen ja täysin oma maailmansa. Vedenalaiseen ympäristöön voi hiukan samaistua menemällä metsään, laittamalla silmät kiinni sekä pyrkimällä tunnistamaan kaikki kuullut äänet.

Työni sisältää paljon yhteistyötä aluevalvontaa suorittavien eri viranomaisten kanssa. Rajavartiolaitoksen kanssa olen päivittäin yhteydessä. Työ on muuten hyvin itsenäistä ja siihen sitoutuminen vaatii omatoimista tiedon etsimistä.

Työssäni parasta on hyvä yhdessä tekemisen meininki ja onnistumisen tunteet. Onnistumisen tunne tuo lisää tarmoa työntekoon ja työntää minua vielä parempiin suorituksiin.

Unto testaa olosuhteita

Unto Pennanen, Suunnitteluinsinööri, Räjähdekeskus, Niinisalo, Insinööri (AMK)

Toimin suunnitteluinsinöörin tehtävässä kokeenjohtajana ja toteutan Räjähdekeskus Niinisalon toimipisteen toista päätehtävää; olosuhdetestausta. Työtehtäviini kuuluu olosuhdetestien suunnittelua, johtamista ja kehittämistä.

Kokeiden johtaminen on projektityötä, jossa johdetaan pääasiallisesti räjähteille tehtäviä olosuhdetestauskokeita. Ohjaan kokeiden suorittamista sekä valvon ohjeiden ja määräysten noudattamista kiinnittäen erityistä huomiota turvallisuuteen. Testaustyö itsessään voi pitää sisällään monia erilaisia testausvaiheita esimerkiksi tärinä-, pudotus- ja sääsyklitestejä tai muita tuotteen elinkaaresta johdettuja testejä.

Tuotannonsuunnittelu on osa olosuhdetestausta ja jokapäiväistä arkea, missä toimitaan linkkinä tuotannon ja asiakkaan välillä sekä vastataan tuotannon sujuvuudesta ja aikataulutuksesta. Työpäivääni voi sisältyä esimerkiksi tuotannon ja testauspuolen kehittämistä, aikatauluneuvotteluja asiakkaiden kanssa sekä yhteydenpitoa muihin toimijoihin, esimerkiksi logistiikkapalveluihin. Yksi tärkeimmistä toiminnoista tuotannonsuunnittelun ja toteutuksen kannalta on sopimuskatselmus. Siinä käydään läpi testattava tuote, määrät ja suoritettavat testit asiakkaan kanssa, jotta kokeenjohtajalla on riittävästi tietoa toteuttaa koe turvallisesti.

Erittäin monipuolinen ja vastuullinen tehtävä edellyttää testaustekniikan ja muiden osa-alueiden tuntemisen lisäksi hyviä ihmissuhdetaitoja. Tehtävässä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa testien asianhoitajien ja tilaajien kanssa – toisinaan tehdään myös kansainvälistä yhteistyötä. Teemme paljon tiimityötä, niin asiakkaiden kuin myös tuotannon operaattoreiden kanssa. Tehtävään sisältyy paljon itsenäisiäkin osa-alueita, esimerkiksi dokumentoinnin ja ohjauksen osalta.

Kehittämisessä työn suola

Mielenkiintoisimmat työtehtävät löytyvät kehittämisen puolelta, jossa testaustoimintaa parannetaan kokonaisuutena ja pyritään tehokkaampaan työskentelyyn ja laadukkaampaan lopputulokseen. Selkeästi dokumentoidut menetelmät ja toimintatavat helpottavat uusien työntekijöiden perehdytystä ja koulutusta. Toinen mielenkiintoinen tehtäväkenttä on jatkuvasti muuttuvat tuotteet ja testit, jotka tuovat mukanaan uusia mielenkiintoisia haasteita.

Kiinnostavia projekteja ovat erityisesti uusien testauslaitteiden kehittäminen tai uuden testausmenetelmän käyttöönotto. Esimerkkinä mainittakoon epäherkkien räjähteiden testaukseen (Insensitive munitions) liittyvien laitteiden kehitystyö. Haasteita projektiin toi se, että testauslaitteistoa ei ollut suoraan saatavilla, vaan kaikki siihen liittyvä täytyi hyvin pitkälle suunnitella ja rakentaa oman organisaation voimin.

Itselleni työssä on tärkeää se, että saan haastaa itseäni. Olennaista on myös, että koen työlläni olevan merkitystä. Minulla on loistavat työkaverit ja saan tehdä töitä todella ammattitaitoisten ihmisten kanssa. Pienessä työyksikössä myös työilmapiiri on hyvä. On tosi mahtavaa, kun henkilöstö on osaavaa ja oman alueensa asiantuntijoita.

Anika huoltaa laskuvarjoja

Anika Kumpulainen, laskuvarjohuoltaja, Utin jääkärirykmentti, Kouvola.

Aloitin työni Utin jääkärirykmentissä 2008. Toimin laskuvarjohuoltajana Huoltokeskuksen laskuvarjopakkaamolla. Pakkaustyön lisäksi tehtäviini kuuluu työpisteen työaikakirjaukset.

Laskuvarjohuoltajan työ on asiakaspalvelua. Tuemme hyppäävän henkilökunnan ja varusmiesten toimintaa hyppyharjoituksissa. Huollamme ja pakkaamme varjoja, luovutamme varjot käyttäjille ja otamme ne vastaan harjoituksen jälkeen. Laskuvarjohuoltajat toimivat tiiminä ja työtä tehdään aina parin kanssa. Siten takaamme laskuvarjoille parhaan mahdollisen toimintavarmuuden.

Monipuolisia tehtäviä varjojen parissa

Kuluneen kuukauden aikana työni on pitänyt sisällään tavanomaista pakkaus- ja huoltotyötä, uuden työntekijän kouluttamista sekä hyppäävän henkilökunnan liitovarjon pakkauskoulutusta. Lisäksi olen luovuttanut ja vastaanottanut varjokalustoa hyppyharjoituksissa, kirjannut työaikoja SAP -järjestelmään sekä saanut tietojärjestelmäkoulutusta varastointiin liittyen. Olen myös pitänyt huolta kunnostani hyödyntämällä liikuntaetua.

Lisäksi koulutin uudelle työntekijällemme varjotyypin T - 11 R pakkaamisen. Avustin pakkaamiseen liittyvän näyttötyön tekemisessä, jonka jälkeen hänelle myönnettiin pakkauskelpoisuus kyseiselle varjotyypille. T - 11 R on yksi n. 15:sta varjotyypistä, joita pakkaamme. Pääkalustomme on T - 11 joukkojenpudotusvarjot, joilla suoritetaan varusmiesten hyppyperuskoulutus. Lisäksi pakkaamme ja huollamme liitovarjoja ja niiden varavarjoja, pelastautumisvarjoja sekä materiaalinpudotusvarjoja. Huollamme myös mm. vesistökoulutuksessa käytettäviä pelastusliivejä.

Työtä jolla on merkitys

Kiinnostavin ja mieleenpainuvin projekti kymmenvuotisella urallani on ollut ulkomailla järjestetty henkilökunnan hyppyharjoitus, jossa pääsimme tutustumaan hyppytoimintaan osana harjoitusjoukkoa. Huolsimme työparini kanssa harjoituksessa käytettäviä liitovarjoja ja saimme seurata pimeähyppyjä sekä tuulitunnelissa tapahtuvaa harjoittelua. Parasta työssäni ovat selkeät työtehtävät ja tunne että työni on merkityksellistä - tämä osaltaan nostattaa maanpuolustustahtoa. Erityismaininnan ansaitsee työnantajan tarjoama työterveydenhuolto sekä mahdollisuus monipuoliseen työkykyä ylläpitävään työaikaliikuntaan. Harjoittelua varten on järjestetty erinomaiset tilat ja välineet. Liikuntaa voi harrastaa työajalla fysioterapeutin ja muiden ammattilaisten ohjauksessa.

Tiina toimii rakettiruutitutkijana

Tiina Runsas, tutkija, FM (kemia), Puolustusvoimien tutkimuslaitos, Räjähde- ja suojelutekniikkaosasto, Ylöjärvi

Työskentelen Tutkimuslaitoksessa energeettiset teknologiat -tutkimusalalla. Rakettiruutitutkijana osaamisaluettani ovat erityisesti komposiittiruutipohjaiset ase- ja rakettiruudit sekä niihin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö.

Tällä viikolla työhöni on kuulunut energeettisten materiaalien testausta, tutkimusmenetelmien kehitystyötä, tutkimustodistuksen laatimista ja tutkimusten suunnittelua. Pidin myös esitelmän rakettiruudeista puolustusvoimien henkilöstölle. Tein yhteistyötä muiden tutkijoiden ja teknisen henkilöstön kanssa sekä työsuojeluasioita laitoksen työsuojeluorganisaatiossa olevien henkilöiden kanssa.

Toimin räjähdeteknologian asiantuntijana erilaisissa työryhmissä. Kiinnostavia projekteja työssäni ovat sellaiset, jossa on mukana asiantuntijoita monelta eri taholta. Viimeisimmässä projektissa oli mukana asiantuntijoita puolustusvoimien eri yksiköistä ja teollisuudesta.

Tutkimus- ja testaustoiminta on tiimityötä, jossa saattaa olla mukana useita henkilöitä eri ammattiryhmistä (tutkijoita, laborantteja, teknikoita ja asentajia). Tulkitsen ja ratkaisen työssäni myös asiakkaiden tutkimustarpeita ja -ongelmia. Raporttien ja tutkimustodistusten kirjoittaminen taas on vastaavasti itsenäistä puurtamista tietokoneen ääressä. Minun täytyy myös hallita lainsäädännön (mm. REACH -ja CLP -asetus) asettamat vaatimukset räjähdeteknologian osalta.

Parasta työssäni on mukavat työkaverit ja vaihteleva työnkuva. Puolustusvoimat on hyvä ja luotettava työnantaja, joka on tukenut oman ammattitaitoni ja osaamiseni kehittämistä sekä mahdollistanut etenemiseni työurallani uusiin haasteellisempiin tehtäviin.

Petteri päivittää helikoptereita

Petteri Väänänen, insinöörikapteeni, projekti-insinööri, Järjestelmäkeskus, ilmajärjestelmäosasto

Tulin Puolustusvoimille töihin lokakuussa 2003. Koulutukseltani olen sähkötekniikan insinööri ja olen opiskellut ylemmän korkeakoulututkinnon teknologiaosaamisen johtamisessa. Jo opiskeluaikoina puolustusvoimat oli mielessä yhtenä vaihtoehtona työpaikaksi. Isäni on ollut ilmavoimissa, joten sitä kautta hyvinkin tuttu työpaikkana. Halusin työskennellä ilma-alusten kanssa ja sitä puolustusvoimat pystyy tarjoamaan.

Tällä hetkellä vastuullani on NH90-helikoptereiden retrofit-ohjelman läpivieminen, eli koneiden päivittäminen sopimusten mukaisesti. Työssä tarvitaan pitkäjänteisyyttä, kokonaisuuden hahmottamistaitoja ja hyviä neuvottelutaitoja. Helikopterivalmistajan ja heidän alihankkijan kanssa käydään jatkuvasti neuvotteluja.

Yleensä aloitan työpäivän lukemalla sähköpostit. Päivään saattaa kuulua tiedonhankintaa kuten laitteiden saatavuuksien selvittämistä ja muuta selvitystyötä. Virkamatkoja tulee viikoittain, kun käyn seuraamassa projektien etenemistä. Ulkomaan virkamatkoja on muutamia vuodessa.

Osaavat työkaverit

Vaikka olen ollut pitkään projekti-insinööri, olen saanut tehdä monenlaisia asioita ilma-alusten kanssa. Minulla on hyvät työkaverit, ja saan tehdä töitä ammattitaitoisten ihmisten kanssa. Työilmapiiri on hyvä. On tosi mahtavaa, kun henkilöstö on osaavaa ja oman vastuualueensa asiantuntijoita.

Haastavaa on se, että usein asiat pitää pystyä ratkaisemaan nopeasti, vaikka niihin ei olisi selkeää vastausta tarjolla. Tai pitää esimerkiksi saada oikeat resurssit oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.

Puolustusvoimat tukee hyvin työssä oppimista. Olen päässyt melkein joka vuosi jonnekin koulutukseen . Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suoritin myös työn ohessa. Nyt reilun kymmenen vuoden aikana tämä on neljäs työtehtäväni, joten hyvin olen pystynyt vaihtamaan töitä. Kun itse on aktiivinen ja hakee uusia haasteita, kyllä niitä saa.

Tommi pitää alukset toimintakykyisinä

Tommi Holma, kunnossapitopäällikkö, erikoisupseeri, Merivoimien esikunta, Turku

Olen valmistunut insinööriksi Turun ammattikorkeakoulusta vuonna 2001. Puolustusvoimiin hakeuduin varusmiespalveluksen loppupuolella. Suoritin aliupseerikurssin tietotekniikka-aliupseerina vuonna 2002, ja seuraavana vuonna aloitin erikoisupseerina Merivoimissa 4. Miinalaivueessa Saaristomeren meripuolustusalueella. Miinantorjunta-alushankkeessa tuli avoimeksi erikoisupseerin virka, johon siirryin vuonna 2005.

Urani aikana olen työskennellyt muun muassa täydennys- ja kunnossapitoalan toimialapäällikkönä sekä merijärjestelmäosaston järjestelmäinsinöörinä. Olen suorittanut työn ohella myös insinöörin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

Tällä hetkellä työskentelen Merivoimien esikunnassa. Toimin Merivoimien kunnossapitopäällikkönä ja vastaan kunnossapitojärjestelmästä ja sen kehittämisestä. Suunnittelen, miten alusten käyttäjien tarpeet sekä kunnossapito- ja huoltoasiat tehdään järkevästi sekä kustannustehokkaasti. Lisäksi teen tiivistä yhteistyötä Millogin ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kanssa.

Viihdyn työssäni, koska tehtäväni ovat vaihtelevia, haastavia ja kansainvälisiä. Esimerkiksi Italia, Saksa ja Norja tulivat tutuiksi miinantorjunta-alushankkeen aikana. Työympäristössäni saan myös ideoida vapaasti, kun haemme uusia toimintatapoja.

Minulle puolustusvoimat on ollut luotettava ja vakaa työnantaja, joka tukee työntekijöiden osaamisen kehittämistä ja kannustaa heitä pitämään itsestään huolta esimerkiksi monipuolisilla liikuntamahdollisuuksilla. Pelaamme työporukalla sulkapalloa, rantalentopalloa ja teemme pyöräilylenkkejä. Osallistuimme joukkueellamme hiljattain jopa rantalentopallon viranomaisturnaukseen. 

Puolustusvoimissa asiantuntijana saan paljon vastuuta. Työpaikan ilmapiiri ja hyvä me-henki ovat minulle tärkeitä. Hyvä meininki näkyy meillä vaikkapa rentona jutusteluna kahvitauoilla. Muutenkin koen työpaikkani ilmapiirin avoimeksi sotilasarvoista riippumatta.

Sotilasviran myötä olen vuosien varrella osallistunut maanpuolustukseen liittyville kursseille. Puolustusvoimat tarjoaa hyvät koulutusmahdollisuudet, joiden avulla voin kehittyä myös esimiehenä.

Hyödynnän liukuvaa työaikaa, mikä helpottaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Meillä voi tehdä töitä myös etänä tai hajautettuna puolustusvoimien muissa työpisteissä.

Teemu huoltaa Horneteja

Teemu Oinonen, lentokonemekaanikko, Lentokonekorjaamo/Karjalan Lennosto

Koulutukseltani olen ajoneuvoasentaja. Suoritin varusmiespalveluksen Ilmavoimien teknillisessä koulussa Kuorevedellä, jossa sain koulutuksen lentokoneapumekaanikoksi. Lentoteknisen sotilasammattihenkilöperuskurssin suoritin vuonna 2005.

Tässä työssä tarvitaan tarkkuutta, huolellisuutta, osaamista ja itsenäistä järjen käyttöä. Korjaamolla huoltoryhmään kuuluu itse huoltoryhmän vetäjä, 2-5 henkilön huoltoryhmä sekä asiantuntija, joka vastaa työn oikeasta suorittamisesta. Meillä huolletaan ainoastaan F-18 Hornet-hävittäjiä. Huoltokirjat ovat englanniksi, joten kielitaitokin on tarpeen.

Viikko alkaa maanantaipalaverilla, jossa jaetaan huoltokoneet ja huoltoryhmät. Sitten mennään koneelle, tutustutaan työlistoihin ja aloitetaan päivän hommat.

Mekaanikot erikoistuvat aina tiettyyn järjestelmään. Itse olen erikoistunut moottori- ja polttoainejärjestelmiin ja teen töitä sekä sotilaiden että siviilimekaanikkojen kanssa."

Nato-standardin saavuttaminen oli tähtihetki

"Ennen Lentokonekorjaamolle siirtymistä työskentelin Laivueessa samassa lennostossa. Työ siellä oli hektistä ja antoi hyvät perustiedot ja -taidot operatiivisesta toiminnasta. Laivueessa oli usein kotimaisia ja kansainvälisiä sotaharjoituksia. Täällä Lentokonekorjaamolla työ painottuu huoltoihin ja laajoihin vikakorjauksiin.

Ilmavoimien kansainvälinen valmiusyksikkö läpäisi Naton evaluoinnin syksyllä 2009. Tämä merkitsee sitä, että valmiusyksikkö on virallisesti käytettävissä kriisinhallintaoperaatioihin. Olin mukana suorittamassa saavutettua standardia ja se on ollut tähänastisen urani hienoimpia hetkiä.

Tulevaisuudessa haluaisin vikaryhmän johtajaksi. Vikaryhmän johtajan työ sisältää koordinoimista ja samalla vastuuta huolto- ja vikakorjausten oikeista työtavoista. Juuri nyt jatko-opiskelen SAMOK1:llä. Se on sotilasammatillinen opintokokonaisuus, joka sisältää yleistä sotilasjohtamista, liikunnan perusteita ja mm. taktiikkaa. Sen jälkeen on mahdollisuus hakeutua SAMOK2:lle, ja siitä edelleen esimiestehtäviin.