Anika huoltaa laskuvarjoja

Anika Kumpulainen, laskuvarjohuoltaja, Utin jääkärirykmentti, Kouvola.

Aloitin työni Utin jääkärirykmentissä 2008. Toimin laskuvarjohuoltajana Huoltokeskuksen laskuvarjopakkaamolla. Pakkaustyön lisäksi tehtäviini kuuluu työpisteen työaikakirjaukset.

Laskuvarjohuoltajan työ on asiakaspalvelua. Tuemme hyppäävän henkilökunnan ja varusmiesten toimintaa hyppyharjoituksissa. Huollamme ja pakkaamme varjoja, luovutamme varjot käyttäjille ja otamme ne vastaan harjoituksen jälkeen. Laskuvarjohuoltajat toimivat tiiminä ja työtä tehdään aina parin kanssa. Siten takaamme laskuvarjoille parhaan mahdollisen toimintavarmuuden.

Monipuolisia tehtäviä varjojen parissa

Kuluneen kuukauden aikana työni on pitänyt sisällään tavanomaista pakkaus- ja huoltotyötä, uuden työntekijän kouluttamista sekä hyppäävän henkilökunnan liitovarjon pakkauskoulutusta. Lisäksi olen luovuttanut ja vastaanottanut varjokalustoa hyppyharjoituksissa, kirjannut työaikoja SAP -järjestelmään sekä saanut tietojärjestelmäkoulutusta varastointiin liittyen. Olen myös pitänyt huolta kunnostani hyödyntämällä liikuntaetua.

Lisäksi koulutin uudelle työntekijällemme varjotyypin T - 11 R pakkaamisen. Avustin pakkaamiseen liittyvän näyttötyön tekemisessä, jonka jälkeen hänelle myönnettiin pakkauskelpoisuus kyseiselle varjotyypille. T - 11 R on yksi n. 15:sta varjotyypistä, joita pakkaamme. Pääkalustomme on T - 11 joukkojenpudotusvarjot, joilla suoritetaan varusmiesten hyppyperuskoulutus. Lisäksi pakkaamme ja huollamme liitovarjoja ja niiden varavarjoja, pelastautumisvarjoja sekä materiaalinpudotusvarjoja. Huollamme myös mm. vesistökoulutuksessa käytettäviä pelastusliivejä.

Työtä jolla on merkitys

Kiinnostavin ja mieleenpainuvin projekti kymmenvuotisella urallani on ollut ulkomailla järjestetty henkilökunnan hyppyharjoitus, jossa pääsimme tutustumaan hyppytoimintaan osana harjoitusjoukkoa. Huolsimme työparini kanssa harjoituksessa käytettäviä liitovarjoja ja saimme seurata pimeähyppyjä sekä tuulitunnelissa tapahtuvaa harjoittelua. Parasta työssäni ovat selkeät työtehtävät ja tunne että työni on merkityksellistä - tämä osaltaan nostattaa maanpuolustustahtoa. Erityismaininnan ansaitsee työnantajan tarjoama työterveydenhuolto sekä mahdollisuus monipuoliseen työkykyä ylläpitävään työaikaliikuntaan. Harjoittelua varten on järjestetty erinomaiset tilat ja välineet. Liikuntaa voi harrastaa työajalla fysioterapeutin ja muiden ammattilaisten ohjauksessa.

Tiina toimii rakettiruutitutkijana

Tiina Runsas, tutkija, FM (kemia), Puolustusvoimien tutkimuslaitos, Räjähde- ja suojelutekniikkaosasto, Ylöjärvi

Työskentelen Tutkimuslaitoksessa energeettiset teknologiat -tutkimusalalla. Rakettiruutitutkijana osaamisaluettani ovat erityisesti komposiittiruutipohjaiset ase- ja rakettiruudit sekä niihin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö.

Tällä viikolla työhöni on kuulunut energeettisten materiaalien testausta, tutkimusmenetelmien kehitystyötä, tutkimustodistuksen laatimista ja tutkimusten suunnittelua. Pidin myös esitelmän rakettiruudeista puolustusvoimien henkilöstölle. Tein yhteistyötä muiden tutkijoiden ja teknisen henkilöstön kanssa sekä työsuojeluasioita laitoksen työsuojeluorganisaatiossa olevien henkilöiden kanssa.

Toimin räjähdeteknologian asiantuntijana erilaisissa työryhmissä. Kiinnostavia projekteja työssäni ovat sellaiset, jossa on mukana asiantuntijoita monelta eri taholta. Viimeisimmässä projektissa oli mukana asiantuntijoita puolustusvoimien eri yksiköistä ja teollisuudesta.

Tutkimus- ja testaustoiminta on tiimityötä, jossa saattaa olla mukana useita henkilöitä eri ammattiryhmistä (tutkijoita, laborantteja, teknikoita ja asentajia). Tulkitsen ja ratkaisen työssäni myös asiakkaiden tutkimustarpeita ja -ongelmia. Raporttien ja tutkimustodistusten kirjoittaminen taas on vastaavasti itsenäistä puurtamista tietokoneen ääressä. Minun täytyy myös hallita lainsäädännön (mm. REACH -ja CLP -asetus) asettamat vaatimukset räjähdeteknologian osalta.

Parasta työssäni on mukavat työkaverit ja vaihteleva työnkuva. Puolustusvoimat on hyvä ja luotettava työnantaja, joka on tukenut oman ammattitaitoni ja osaamiseni kehittämistä sekä mahdollistanut etenemiseni työurallani uusiin haasteellisempiin tehtäviin.

Petteri päivittää helikoptereita

Petteri Väänänen, insinöörikapteeni, projekti-insinööri, Järjestelmäkeskus, ilmajärjestelmäosasto

Tulin Puolustusvoimille töihin lokakuussa 2003. Koulutukseltani olen sähkötekniikan insinööri ja olen opiskellut ylemmän korkeakoulututkinnon teknologiaosaamisen johtamisessa. Jo opiskeluaikoina puolustusvoimat oli mielessä yhtenä vaihtoehtona työpaikaksi. Isäni on ollut ilmavoimissa, joten sitä kautta hyvinkin tuttu työpaikkana. Halusin työskennellä ilma-alusten kanssa ja sitä puolustusvoimat pystyy tarjoamaan.

Tällä hetkellä vastuullani on NH90-helikoptereiden retrofit-ohjelman läpivieminen, eli koneiden päivittäminen sopimusten mukaisesti. Työssä tarvitaan pitkäjänteisyyttä, kokonaisuuden hahmottamistaitoja ja hyviä neuvottelutaitoja. Helikopterivalmistajan ja heidän alihankkijan kanssa käydään jatkuvasti neuvotteluja.

Yleensä aloitan työpäivän lukemalla sähköpostit. Päivään saattaa kuulua tiedonhankintaa kuten laitteiden saatavuuksien selvittämistä ja muuta selvitystyötä. Virkamatkoja tulee viikoittain, kun käyn seuraamassa projektien etenemistä. Ulkomaan virkamatkoja on muutamia vuodessa.

Osaavat työkaverit

Vaikka olen ollut pitkään projekti-insinööri, olen saanut tehdä monenlaisia asioita ilma-alusten kanssa. Minulla on hyvät työkaverit, ja saan tehdä töitä ammattitaitoisten ihmisten kanssa. Työilmapiiri on hyvä. On tosi mahtavaa, kun henkilöstö on osaavaa ja oman vastuualueensa asiantuntijoita.

Haastavaa on se, että usein asiat pitää pystyä ratkaisemaan nopeasti, vaikka niihin ei olisi selkeää vastausta tarjolla. Tai pitää esimerkiksi saada oikeat resurssit oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.

Puolustusvoimat tukee hyvin työssä oppimista. Olen päässyt melkein joka vuosi jonnekin koulutukseen . Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suoritin myös työn ohessa. Nyt reilun kymmenen vuoden aikana tämä on neljäs työtehtäväni, joten hyvin olen pystynyt vaihtamaan töitä. Kun itse on aktiivinen ja hakee uusia haasteita, kyllä niitä saa.

Tommi pitää alukset toimintakykyisinä

Tommi Holma, kunnossapitopäällikkö, erikoisupseeri, Merivoimien esikunta, Turku

Olen valmistunut insinööriksi Turun ammattikorkeakoulusta vuonna 2001. Puolustusvoimiin hakeuduin varusmiespalveluksen loppupuolella. Suoritin aliupseerikurssin tietotekniikka-aliupseerina vuonna 2002, ja seuraavana vuonna aloitin erikoisupseerina Merivoimissa 4. Miinalaivueessa Saaristomeren meripuolustusalueella. Miinantorjunta-alushankkeessa tuli avoimeksi erikoisupseerin virka, johon siirryin vuonna 2005.

Urani aikana olen työskennellyt muun muassa täydennys- ja kunnossapitoalan toimialapäällikkönä sekä merijärjestelmäosaston järjestelmäinsinöörinä. Olen suorittanut työn ohella myös insinöörin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

Tällä hetkellä työskentelen Merivoimien esikunnassa. Toimin Merivoimien kunnossapitopäällikkönä ja vastaan kunnossapitojärjestelmästä ja sen kehittämisestä. Suunnittelen, miten alusten käyttäjien tarpeet sekä kunnossapito- ja huoltoasiat tehdään järkevästi sekä kustannustehokkaasti. Lisäksi teen tiivistä yhteistyötä Millogin ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kanssa.

Viihdyn työssäni, koska tehtäväni ovat vaihtelevia, haastavia ja kansainvälisiä. Esimerkiksi Italia, Saksa ja Norja tulivat tutuiksi miinantorjunta-alushankkeen aikana. Työympäristössäni saan myös ideoida vapaasti, kun haemme uusia toimintatapoja.

Minulle puolustusvoimat on ollut luotettava ja vakaa työnantaja, joka tukee työntekijöiden osaamisen kehittämistä ja kannustaa heitä pitämään itsestään huolta esimerkiksi monipuolisilla liikuntamahdollisuuksilla. Pelaamme työporukalla sulkapalloa, rantalentopalloa ja teemme pyöräilylenkkejä. Osallistuimme joukkueellamme hiljattain jopa rantalentopallon viranomaisturnaukseen. 

Puolustusvoimissa asiantuntijana saan paljon vastuuta. Työpaikan ilmapiiri ja hyvä me-henki ovat minulle tärkeitä. Hyvä meininki näkyy meillä vaikkapa rentona jutusteluna kahvitauoilla. Muutenkin koen työpaikkani ilmapiirin avoimeksi sotilasarvoista riippumatta.

Sotilasviran myötä olen vuosien varrella osallistunut maanpuolustukseen liittyville kursseille. Puolustusvoimat tarjoaa hyvät koulutusmahdollisuudet, joiden avulla voin kehittyä myös esimiehenä.

Hyödynnän liukuvaa työaikaa, mikä helpottaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Meillä voi tehdä töitä myös etänä tai hajautettuna puolustusvoimien muissa työpisteissä.

Teemu huoltaa Horneteja

Teemu Oinonen, lentokonemekaanikko, Lentokonekorjaamo/Karjalan Lennosto

Koulutukseltani olen ajoneuvoasentaja. Suoritin varusmiespalveluksen Ilmavoimien teknillisessä koulussa Kuorevedellä, jossa sain koulutuksen lentokoneapumekaanikoksi. Lentoteknisen sotilasammattihenkilöperuskurssin suoritin vuonna 2005.

Tässä työssä tarvitaan tarkkuutta, huolellisuutta, osaamista ja itsenäistä järjen käyttöä. Korjaamolla huoltoryhmään kuuluu itse huoltoryhmän vetäjä, 2-5 henkilön huoltoryhmä sekä asiantuntija, joka vastaa työn oikeasta suorittamisesta. Meillä huolletaan ainoastaan F-18 Hornet-hävittäjiä. Huoltokirjat ovat englanniksi, joten kielitaitokin on tarpeen.

Viikko alkaa maanantaipalaverilla, jossa jaetaan huoltokoneet ja huoltoryhmät. Sitten mennään koneelle, tutustutaan työlistoihin ja aloitetaan päivän hommat.

Mekaanikot erikoistuvat aina tiettyyn järjestelmään. Itse olen erikoistunut moottori- ja polttoainejärjestelmiin ja teen töitä sekä sotilaiden että siviilimekaanikkojen kanssa."

Nato-standardin saavuttaminen oli tähtihetki

"Ennen Lentokonekorjaamolle siirtymistä työskentelin Laivueessa samassa lennostossa. Työ siellä oli hektistä ja antoi hyvät perustiedot ja -taidot operatiivisesta toiminnasta. Laivueessa oli usein kotimaisia ja kansainvälisiä sotaharjoituksia. Täällä Lentokonekorjaamolla työ painottuu huoltoihin ja laajoihin vikakorjauksiin.

Ilmavoimien kansainvälinen valmiusyksikkö läpäisi Naton evaluoinnin syksyllä 2009. Tämä merkitsee sitä, että valmiusyksikkö on virallisesti käytettävissä kriisinhallintaoperaatioihin. Olin mukana suorittamassa saavutettua standardia ja se on ollut tähänastisen urani hienoimpia hetkiä.

Tulevaisuudessa haluaisin vikaryhmän johtajaksi. Vikaryhmän johtajan työ sisältää koordinoimista ja samalla vastuuta huolto- ja vikakorjausten oikeista työtavoista. Juuri nyt jatko-opiskelen SAMOK1:llä. Se on sotilasammatillinen opintokokonaisuus, joka sisältää yleistä sotilasjohtamista, liikunnan perusteita ja mm. taktiikkaa. Sen jälkeen on mahdollisuus hakeutua SAMOK2:lle, ja siitä edelleen esimiestehtäviin.