Tekniikka
Puolustusvoimissa työskentelee teknisen alan osaajia ympäri Suomen. Tarjoamme haasteellisia tehtäviä muun muassa eri alan insinööreille ja diplomi-insinööreille.
Tarjoamme teknisen alan tehtäviä sekä siviileille että sotilaille. Siviilinä voit työskennellä esimerkiksi asentajana, tutkijana, sähköpäällikkönä tai huollon ja kunnossapidon tehtävissä. Erikoisupseerin virka taas tarjoaa työmahdollisuuksia esimerkiksi järjestelmä-, kuljetus- tai sähköinsinöörinä. Aliupseerina voit työskennellä tilanne- ja merivalvonnan tai erilaisten johtamis-, sähkö- ja viestijärjestelmien parissa.
Lue mitä teknisen alan osaajamme kertovat työstään Puolustusvoimissa.
Petteri päivittää helikoptereita
Petteri Väänänen, insinöörikapteeni, projekti-insinööri, Järjestelmäkeskus, ilmajärjestelmäosasto
"Tulin Puolustusvoimille töihin lokakuussa 2003. Koulutukseltani olen sähkötekniikan insinööri ja olen opiskellut ylemmän korkeakoulututkinnon teknologiaosaamisen johtamisessa. Jo opiskeluaikoina puolustusvoimat oli mielessä yhtenä vaihtoehtona työpaikaksi. Isäni on ollut ilmavoimissa, joten sitä kautta hyvinkin tuttu työpaikkana. Halusin työskennellä ilma-alusten kanssa ja sitä puolustusvoimat pystyy tarjoamaan.
Tällä hetkellä vastuullani on NH90-helikoptereiden retrofit-ohjelman läpivieminen, eli koneiden päivittäminen sopimusten mukaisesti. Työssä tarvitaan pitkäjänteisyyttä, kokonaisuuden hahmottamistaitoja ja hyviä neuvottelutaitoja. Helikopterivalmistajan ja heidän alihankkijan kanssa käydään jatkuvasti neuvotteluja.
Yleensä aloitan työpäivän lukemalla sähköpostit. Päivään saattaa kuulua tiedonhankintaa kuten laitteiden saatavuuksien selvittämistä ja muuta selvitystyötä. Virkamatkoja tulee viikoittain, kun käyn seuraamassa projektien etenemistä. Ulkomaan virkamatkoja on muutamia vuodessa.
Osaavat työkaverit
Vaikka olen ollut pitkään projekti-insinööri, olen saanut tehdä monenlaisia asioita ilma-alusten kanssa. Minulla on hyvät työkaverit, ja saan tehdä töitä ammattitaitoisten ihmisten kanssa. Työilmapiiri on hyvä. On tosi mahtavaa, kun henkilöstö on osaavaa ja oman vastuualueensa asiantuntijoita.
Haastavaa on se, että usein asiat pitää pystyä ratkaisemaan nopeasti, vaikka niihin ei olisi selkeää vastausta tarjolla. Tai pitää esimerkiksi saada oikeat resurssit oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.
Puolustusvoimat tukee hyvin työssä oppimista. Olen päässyt melkein joka vuosi jonnekin koulutukseen . Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suoritin myös työn ohessa. Nyt reilun kymmenen vuoden aikana tämä on neljäs työtehtäväni, joten hyvin olen pystynyt vaihtamaan töitä. Kun itse on aktiivinen ja hakee uusia haasteita, kyllä niitä saa."
Tommi pitää alukset toimintakykyisinä
Tommi Holma, kunnossapitopäällikkö, erikoisupseeri, Merivoimien esikunta, Turku
Olen valmistunut insinööriksi Turun ammattikorkeakoulusta vuonna 2001. Puolustusvoimiin hakeuduin varusmiespalveluksen loppupuolella. Suoritin aliupseerikurssin tietotekniikka-aliupseerina vuonna 2002, ja seuraavana vuonna aloitin erikoisupseerina Merivoimissa 4. Miinalaivueessa Saaristomeren meripuolustusalueella. Miinantorjunta-alushankkeessa tuli avoimeksi erikoisupseerin virka, johon siirryin vuonna 2005.
Urani aikana olen työskennellyt muun muassa täydennys- ja kunnossapitoalan toimialapäällikkönä sekä merijärjestelmäosaston järjestelmäinsinöörinä. Olen suorittanut työn ohella myös insinöörin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.
Tällä hetkellä työskentelen Merivoimien esikunnassa. Toimin Merivoimien kunnossapitopäällikkönä ja vastaan kunnossapitojärjestelmästä ja sen kehittämisestä. Suunnittelen, miten alusten käyttäjien tarpeet sekä kunnossapito- ja huoltoasiat tehdään järkevästi sekä kustannustehokkaasti. Lisäksi teen tiivistä yhteistyötä Millogin ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kanssa.
Viihdyn työssäni, koska tehtäväni ovat vaihtelevia, haastavia ja kansainvälisiä. Esimerkiksi Italia, Saksa ja Norja tulivat tutuiksi miinantorjunta-alushankkeen aikana. Työympäristössäni saan myös ideoida vapaasti, kun haemme uusia toimintatapoja.
Minulle puolustusvoimat on ollut luotettava ja vakaa työnantaja, joka tukee työntekijöiden osaamisen kehittämistä ja kannustaa heitä pitämään itsestään huolta esimerkiksi monipuolisilla liikuntamahdollisuuksilla. Pelaamme työporukalla sulkapalloa, rantalentopalloa ja teemme pyöräilylenkkejä. Osallistuimme joukkueellamme hiljattain jopa rantalentopallon viranomaisturnaukseen.
Puolustusvoimissa asiantuntijana saan paljon vastuuta. Työpaikan ilmapiiri ja hyvä me-henki ovat minulle tärkeitä. Hyvä meininki näkyy meillä vaikkapa rentona jutusteluna kahvitauoilla. Muutenkin koen työpaikkani ilmapiirin avoimeksi sotilasarvoista riippumatta.
Sotilasviran myötä olen vuosien varrella osallistunut maanpuolustukseen liittyville kursseille. Puolustusvoimat tarjoaa hyvät koulutusmahdollisuudet, joiden avulla voin kehittyä myös esimiehenä.
Hyödynnän liukuvaa työaikaa, mikä helpottaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Meillä voi tehdä töitä myös etänä tai hajautettuna puolustusvoimien muissa työpisteissä.
Jori toimii aluksen päällikkönä Saaristomerellä
Jori Rannikko, aluksen päällikkö, pursimies, Rannikkolaivasto
Jori Rannikko työskentelee aluksen päällikkönä Kiiski-luokan miinanraivaajalla. Jori opiskeli siviilissä ajoneuvoasentajaksi, mutta varusmiesaika Merivoimissa toi muutoksen urasuunnitelmiin. Jori suoritti varusmiespalveluksensa Turun ulkosaaristossa, Örön linnakkeella. Siellä hänen tehtävänään oli toimia sotilasveneen kuljettajana.
– Aliupseeriksi päädyin nimenomaan mielenkiintoisen varusmiespalveluksen ansiosta. Olen ollut merihenkinen jo pienestä saakka, mutta ennen inttiä kokemukseni mereltä olivat rajoittuneet mökkiveneellä ajeluun, Jori taustoittaa.
Jorin on helppo sanoa, mikä työssä erityisesti kiehtoo.
– Merellä oleminen on tässä hommassa ehdottomasti parasta. Sinne kun pääsee, on heti hyvällä tuulella. Kärjistettynä voisi sanoa, että tavoitteena on hoitaa pakolliset rutiinityöt nopeasti alta pois, jotta päästään lähtemään merelle. Toiminnassa pitää silti olla aina rauhallinen ja määrätietoinen.
Talvi- ja kevätkaudella miinalaivueessa keskitytään alusten huoltoon. Tämä tapahtuu Turun Pansiossa, jossa Saaristomeren Meripuolustusalueen päätukikohta sijaitsee.
– Kesällä ja syksyllä eli silloin kun purjehduskausi on kiivaimmillaan, ovat työpäivät harvemmin samanlaisia, tuumaa VPK-toimintaa vapaa-aikanaan harrastava Jori.
Meri kasvattaa – myös tilipussia
Merellä ollaan yleensä työviikon mittainen jakso kerrallaan ja toiminta-alueena on useimmiten Saaristomeri. Valtaosa ajasta kuluu siirtymisiin sekä varsinaiseen miinanraivaukseen harjoitusalueella. Purjehduskauden aikana meripalveluspäiviä kertyy 60–80 vuorokautta. Merivoimissa – kuten muissakin puolustusvoimien puolustushaaroissa – aliupseerit saavat harjoituspäiviltä tuntuvan lisäkorvauksen.
Miinalaivueen aluskalustoon kuuluu mm. Hämeenmaa-luokan miinalaivoja, Kuha-luokan heräteraivaajia sekä Kiiski-luokan raivausveneitä, joista yhden päällikkö Jori on.
– Kuusitoistametrisellä aluksella tehtäviään on suorittamassa neljän hengen miehistö: aluksen päällikkö, konepäällikkö, konemies sekä raivausmies. Näistä konemies ja raivausmies ovat molemmat varusmiehiä, sanoo Jori. Merivoimien aliupseerit koulutetaan puolestaan Merisotakoulussa Suomenlinnassa ja Santahaminassa.
Miinalaivueen toiminta-alue on haastava laajan ja rikkonaisen saariston vuoksi. Maallemme elintärkeä meriliikenne kulkee sen kautta ja meriyhteyksien turvaaminen on yksi Saaristomeren Meripuolustusalueen keskeisistä tehtävistä.
Mitä terveisiä lähettäisit aliupseerin työtä harkitseville?
– Tervetuloa tekemään haastavaa työtä! Aliupseereille löytyy merivoimista monipuolisia urapolkuja.
Mari-Ella tutkii räjähteitä
Mari-Ella Sairiala, erikoistutkija, tutkimusalajohtaja, Puolustusvoimien tutkimuslaitos, räjähde- ja suojelutekniikkaosasto
"Olen ollut Puolustusvoimilla töissä kesäkuusta 2000, jolloin tulin tekemään diplomityötäni tänne. Onnellisten sattumien summana jäin ja olen ollut Puolustusvoimilla siitä asti. Kaikki alkoi siitä, kun hain opiskeluaikoina kesäharjoituspaikkoja ja näin koulun ilmoitustaululla valtionhallinnon paikkoja. Tutkimuslaitoksessa oli ilmoitettu yksi kesätyöpaikka. Hain sinne, mutta ehdin tehdä sopimuksen paperitehtaaseen, kun minulle soitettiin, että tulisinko tutkimuslaitokselle. En tietenkään päässyt enää, mutta kesän jälkeen otin yhteyttä ja kysyin, löytyisikö diplomityön tekemiseen paikka. Sitä kautta tulin töihin.
Pääsin diplomityön jälkeen tekemään erään työntekijän osa-aikaeläkkeen toista puolta. Sen jälkeen minusta tuli äitiysvapaan sijainen ja lopulta tutkijan virka aukesi vuonna 2003. Olin ehtinyt olla aseruutitutkijana, ja viran myötä siirryin ohjuspropulsiopuolelle rakettiruutitutkijaksi. Siinä tuli kansainvälisiä tehtäviäkin kuten EDA R&T alatyöryhmien koordinaatiohommia. Vuonna 2010 tarkistettiin työnkuvaani ja minusta tuli vanhempi tutkija. Lopulta 2013 siirryin nykyiseen tutkimusalajohtajan tehtävään ja erikoistutkijan virkaan.
Toimin tutkimusalajohtajana energeettiset teknologiat tutkimusalalla, jossa tutkimus painottuu räjähdealan tutkimuksiin. Työtäni ovat tutkimusalan johtaminen, hallinnointi ja markkinointi puolustusvoimissa, koska vieläkään kaikki eivät tiedä meidän olemassaolosta. Yritän selvittää yhteistyössä asiakkaiden kanssa, miten tutkimusalamme voisi auttaa puolustushaaroja ja muita Puolustusvoimien yksiköitä. Tutkimusalalla minulla on johdettavana kymmenen tutkijaa. Toimin myös siviiliräjähteiden tarkastuslaitoksen johtajana. Laitos on istutettu meidän tutkimusalan sisälle ja sen tarkoituksena on toteuttaa siviiliräjähteiden CE tyyppihyväksyntöjä.
Työtehtävät ainutlaatuisia
Työpäiväni alkaa yleensä käynnistämällä tietokoneen. Työpäivät voivat olla todella erilaisia, mutta paljon istun työpöytäni ääressä hyväksymässä työohjeita, hankintoja, virkamatkoja ja vastaavia. Käyn asiakastapaamisissa ja neuvotteluissa. Toisinaan olen saappaat syvällä savessa, kuten äskettäin koetoiminnan yhteydessä Lapin tunturissa. Työssä parasta on vaihtelevat ja sisällöltään varsin monipuoliset työpäivät, voin tosiaan nousta suon mudista seuraavaksi päiväksi kenraalien illallispöytään. Nämä työtehtävät ovat myös varsin ainutlaatuisia, joten koen tekeväni jotain erilaista.
Teen paljon paperitöitä ja itsestäni tuntuu että se vie paljon aikaa lopputuloksen kannalta oleellisemmilta töiltä. Puolustusvoimien rakenne on varsin hierarkkinen ja johtoportaita on paljon, mikä hidastaa tehtävien saapumista alas asti, jolloin niihin reagoimiseen ja vastaamiseen jäävä aika voi jäädä lyhyeksi.
Työporukassa meillä on aivan mahtava henki ja olemme hyvä porukka. Meillä ei ole hierarkiakynnyksiä vaan kaikkien kanssa puhutaan ja voidaan nauraa toisten kömmähdyksille. Tämä on avoin ja helppo ympäristö, jossa on mukava tehdä töitä."
Teemu huoltaa Horneteja
Teemu Oinonen, lentokonemekaanikko, Lentokonekorjaamo/Karjalan Lennosto
"Koulutukseltani olen ajoneuvoasentaja. Suoritin varusmiespalveluksen Ilmavoimien teknillisessä koulussa Kuorevedellä, jossa sain koulutuksen lentokoneapumekaanikoksi. Lentoteknisen sotilasammattihenkilöperuskurssin suoritin vuonna 2005.
Tässä työssä tarvitaan tarkkuutta, huolellisuutta, osaamista ja itsenäistä järjen käyttöä. Korjaamolla huoltoryhmään kuuluu itse huoltoryhmän vetäjä, 2-5 henkilön huoltoryhmä sekä asiantuntija, joka vastaa työn oikeasta suorittamisesta. Meillä huolletaan ainoastaan F-18 Hornet-hävittäjiä. Huoltokirjat ovat englanniksi, joten kielitaitokin on tarpeen.
Viikko alkaa maanantaipalaverilla, jossa jaetaan huoltokoneet ja huoltoryhmät. Sitten mennään koneelle, tutustutaan työlistoihin ja aloitetaan päivän hommat.
Mekaanikot erikoistuvat aina tiettyyn järjestelmään. Itse olen erikoistunut moottori- ja polttoainejärjestelmiin ja teen töitä sekä sotilaiden että siviilimekaanikkojen kanssa."
Nato-standardin saavuttaminen oli tähtihetki
"Ennen Lentokonekorjaamolle siirtymistä työskentelin Laivueessa samassa lennostossa. Työ siellä oli hektistä ja antoi hyvät perustiedot ja -taidot operatiivisesta toiminnasta. Laivueessa oli usein kotimaisia ja kansainvälisiä sotaharjoituksia. Täällä Lentokonekorjaamolla työ painottuu huoltoihin ja laajoihin vikakorjauksiin.
Ilmavoimien kansainvälinen valmiusyksikkö läpäisi Naton evaluoinnin syksyllä 2009. Tämä merkitsee sitä, että valmiusyksikkö on virallisesti käytettävissä kriisinhallintaoperaatioihin. Olin mukana suorittamassa saavutettua standardia ja se on ollut tähänastisen urani hienoimpia hetkiä.
Tulevaisuudessa haluaisin vikaryhmän johtajaksi. Vikaryhmän johtajan työ sisältää koordinoimista ja samalla vastuuta huolto- ja vikakorjausten oikeista työtavoista. Juuri nyt jatko-opiskelen SAMOK1:llä. Se on sotilasammatillinen opintokokonaisuus, joka sisältää yleistä sotilasjohtamista, liikunnan perusteita ja mm. taktiikkaa. Sen jälkeen on mahdollisuus hakeutua SAMOK2:lle, ja siitä edelleen esimiestehtäviin."