Kysyttävää asevelvollisuudesta?

Kutsunnoissa:

• tarkistetaan henkilötietosi,
• tarkastetaan terveydentilasi,
• kuullaan varusmiespalveluksen suorittamista koskevat toivomuksesi,
• päätetään palveluskelpoisuudestasi ja varusmiespalveluksesi aloittamisen ajasta ja paikasta ja
• saat lisäksi tietoa maanpuolustusvelvollisuudesta.

Ennen kutsuntoja saat kotiisi postitse Varusmies-kirjasen, kyselylomakkeet ja kutsuntakuulutuksen. Syvenny ja vastaa kyselyyn mahdollisimman tarkasti. Ennen kutsuntatilaisuutta sinun tulee osallistua ennakkoterveystarkastukseen.

Sinun kannattaa valmistautua kutsuntoihin miettimällä etukäteen, mitä varusmiespalvelukselta haluat: miten voit hyödyntää palveluksessa omaa siviiliosaamistasi ja miten palveluksesta olisi sinulle mahdollisimman paljon hyötyä. Lue lisää eri palvelusvaihtoehdoista tästä: intti.fi/palvelustehtavat-ja-paikat. Ilmoita toiveesi kutsunnoissa kutsuntalautakunnalle.

Kutsuntakuulutukset löytyvät osoitteesta intti.fi/kutsunnat.

Ota viipymättä yhteys omaan aluetoimistoosi ja sovi uusi kutsuntapäivä.

Asevelvollisuuslain 1438/2007 16 §:n mukaan sinun tulee osallistua kutsuntaan henkilökohtaisesti. Voit kuitenkin tarvittaessa vaihtaa kutsuntapäivää sopimalla tästä oman aluetoimistosi kanssa.

Ota yhteys omaan aluetoimistoosi ja opiskelupaikkasi aluetoimistoon – kutsuntapaikan vaihtaminen on mahdollista. Voit tarkistaa kotipaikkasi ja opiskelupaikkasi aluetoimiston tästä. Tarkista kutsuntatilaisuudet eri paikkakunnilla tutustumalla aluetoimistojen kutsuntakuulutuksiin.

1. Toimittakaa lääkärinlausunto terveydentilasta omaan aluetoimistoonne.
2. Laatikaa vapaamuotoinen pyyntö kutsuntojen läsnäolovelvollisuudesta vapauttamisesta ja toimittakaa myös se aluetoimistoonne.

Ei tarvitse, asiasi käsitellään kutsunnoissa aluetoimistolle etukäteen toimittamiesi kutsunta-asiakirjojen perusteella.

1. Täytä Kyselylomake palvelusta ja terveydentilan tutkimista varten (lomake nro 428-0335) ja mahdollinen opiskelutodistuksesi. Lomakkeemme löytyvät osoitteesta puolustusvoimat.fi/asiointi/lomakkeet.
2. Mikäli sinulla on jokin sairaus tai vamma, joka voi vaikuttaa palveluksen suorittamiseen, hanki lisäksi Lääkärinlausunto terveydentilasta (lomake nro 7550-441-2221). Huom! Lääkärinlausunnossa tulee käyttää Puolustusvoimien lomaketta.
3. Toimita asiakirjat omaan aluetoimistoosi ennen kutsuntoja.

Lisätietoa ulkomailla asuvien asevelvollisuusasioista löytyy tästä.

Ota viipymättä yhteys omaan aluetoimistoosi asian selvittämiseksi. Valmistaudu käymään aluetoimiston asiakaspalvelupisteessä. Sinulla tulee olla mukana henkilöllisyystodistus.

1. Hanki Lääkärinlausunto terveydentilasta (lomake nro 7550-441-2221). Lausunnossa lääkärin on otettava kantaa palveluskelpoisuusluokkaan sekä palveluksesta selviytymiseesi. Lomakkeemme löytyvät osoitteesta puolustusvoimat.fi/asiointi/lomakkeet.
2. Toimita lääkärinlausunto omaan aluetoimistoosi. Kun lausunto saapuu aluetoimistolle, saat määräyksen aluetoimiston järjestämään tarkastukseen palveluskelpoisuudesta päättämistä varten.

Sinun tulee osallistua kutsuntoihin henkilökohtaisesti, mikäli aluetoimisto ei ole vapauttanut sinua läsnäolovelvollisuudesta kutsunnoissa. Osallistumisvelvollisuus perustuu asevelvollisuuslakiin 1438/2007: 16 §.

Voit hakea palvelukseen aikaisintaan sinä vuonna, kun täytät 18 vuotta. Voit hakea kuluvan vuoden heinäkuun saapumiserään ja seuraavien kolmen vuoden molempiin tammikuun tai heinäkuun eriin. Varusmiespalveluksessa on monia eri palvelustehtäviä eri Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen joukko-osastoissa.

Lisätietoja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta löydät tästä.

Sinun tulee hakea palveluksen aloittamisajankohdan muutosta (entiseltä nimeltään lykkäys) aluetoimistosta.

1. Täytä huolellisesti ja perustellen Palveluksenaloittamisajan/palveluspaikan muutoshakemus (lomake nro 7550-448-8728). Lomakkeemme löytyvät osoitteesta puolustusvoimat.fi/asiointi/lomakkeet.
2. Liitä hakemukseen alle kolme kuukautta vanha opiskelutodistus. Mikäli olet vasta aloittamassa opintojasi, liitä hakemukseen oppilaitokseen hyväksymisilmoitus ja todistus opiskelupaikan vastaanottamisesta.
3. Lähetä hakemus liitteineen omaan aluetoimistoosi.

Palveluksenaloittamisajan/palveluspaikan muutoshakemus (lomake nro 7550-448-8728) löytyy osoitteesta puolustusvoimat.fi/asiointi/lomakkeet. (Lomakkeen nimitys oli aiemmin lykkäyshakemus.)

Ennen palvelusta saat vastattavaksesi alokaskyselyn, jossa voit esittää toiveen palvelustehtävästäsi ja kiinnostavasta koulutuksesta. Joihinkin tehtäviin, kuten kuljettajakoulutukseen valitaan alokaskauden loppupuolella. Myös erityistehtäviin esimerkiksi viestintäalalle haetaan peruskoulutuskauden päätteeksi. Tutustu palvelustehtäviin osoitteessa intti.fi/palvelustehtavat-ja-paikat.

Toimita alle kolme kuukautta vanha lääkärinlausunto aluetoimistoosi. Lausunnosta tulee ilmetä lääkärin kannanotto varusmiespalveluksen aloittamiseen ja diagnoosi. Vastaat itse lääkärinlausunnon hankkimisesta aiheutuneista kuluista.

Ei ole rajoitetta. Voit rauhassa reissata!

1. Täytä Palveluksenaloittamisajan/palveluspaikan muutoshakemus (lomake nro 7550-448-8728). Lomakkeemme löytyvät osoitteesta puolustusvoimat.fi/asiointi/lomakkeet. Täytä hakemus huolellisesti ja perustele omin sanoin muutoksen tarve.
2. Toimita palveluksen aloittamisajan tai palveluspaikan muutoshakemus perusteluineen omaan aluetoimistoosi.

Ota yhteyttä omaan aluetoimistoosi ja pyydä uusi palveluksenaloittamismääräys.

Ennen palveluksen aloittamista sinun kannattaa aloittaa oman kuntosi kohentaminen. MarsMars.fi-palvelussa voit testata lähtökuntosi. Ohjelma tarjoaa sinulle nousujohteisen kunto-ohjelman. Varusmieheksi tuleville tarjolla on räätälöity kolmen kuukauden kuntokuuri ennen kasarmille saapumista.

Hyväksymme ensisijaisesti Puolustusvoimien lomakkeelle Lääkärinlausunto terveydentilasta (lomake nro 7550-441-2221) tehdyt tuoreet lääkärinlausunnot. Lomakkeemme löytyvät osoitteesta puolustusvoimat.fi/asiointi/lomakkeet. Puolustusvoimien lomakkeelle lausunto vaaditaan kutsuntoja ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta koskevissa terveystarkastuksissa.

Jos olet siviilipalvelusvelvollinen ja haluat ennen siviilipalveluksen aloittamistaan siirtyä asevelvollisuuslain mukaiseen palvelukseen, sinun tulee ilmoittaa tästä kirjallisesti siviilipalveluskeskukselle. Siviilipalveluskeskus ilmoittaa hyväksymisestä omalle aluetoimistollesi, joka päättää palvelukseen määräämisestä.

Jos sinut on jo yhden kerran määrätty siviilipalvelusvelvolliseksi mutta et ole vielä aloittanut siviilipalvelusta, niin sinut voidaan määrätä asevelvollisuuslain mukaiseen palvelukseen (asepalvelukseen) yhden kerran. Toista kertaa siviilipalvelusvelvolliseksi et enää voi siirtyä, vaikka et olisikaan aloittanut varusmiespalvelusta. 

Lakiperusta: Siviilipalveluslaki (1446/2007 14 luku 100§): Siviilipalvelusvelvollisen, joka haluaa siirtyä suorittamaan asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelusta, on haettava tätä kirjallisesti siviilipalveluskeskukselta. Siviilipalveluskeskuksen on viipymättä hyväksyttävä hakemus, jos siinä ilmoitetaan, etteivät 1 §:ssä tarkoitetut vakaumukseen perustuvat syyt enää estä asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palveluksen suorittamista ja jos siviilipalvelusvelvollista ei ole aikaisemmin vastaavan hakemuksen perusteella hyväksytty näiden lakien mukaiseen palvelukseen. Hakemusta ei voida hyväksyä enää siviilipalveluksen aloittamisen jälkeen eikä sen vuoden päätyttyä, jona siviilipalvelusvelvollinen on täyttänyt 28 vuotta.

Linkki siviilipalveluslakiin

Varusmiespalvelus kestää koulutuksesta riippuen 165, 255 tai 347 päivää.

Miehistön tehtäviin koulutettavilla palvelusaika on 165 päivää ja miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin koulutettavilla sekä aseetonta palvelusta suorittavilla 255 päivää. Upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavat palvelevat 347 päivää.

Lisätietoja varusmiespalveluksesta ja -koulutuksesta löydät tästä.

Asiasanat: varusmiespalvelus, varusmiespalveluksen kesto, varusmiespalvelusaika, varusmiespalvelus kesto

Erikoisjoukkoihin haetaan erillisellä haulla ennen palveluksen alkua.  Erikoisjoukoissa pääset haastamaan itsesi vaativassa koulutuksessa. Erikoisjoukkoihin kuuluvat laskuvarjojääkärit, sukeltajat, erikoisrajajääkärit, Suomen kansainväliset valmiusjoukot, sotilassoittajat, elektronisen sodankäynnin joukot, iso osa Ilmavoimien kursseista ja Urheilukoulussa palvelevat urheilijat.

Erityistehtäviin haetaan varusmiespalveluksen alussa, yleensä peruskoulutuskauden aikana. Hakuohjeet ja lisätiedot löytyvät osoitteesta intti.fi/erityistehtavat. Erityistehtävissä pääsee hyödyntämään siviilissä hankittua erityisosaamista ja -koulutusta. Erityistehtäviä on tarjolla mm. viestinnän, tekniikan, tietotekniikan, teologian, lääketieteen ja oikeudellisen alan parissa.

Koulutusvalinnat tuleviin palvelustehtäviin tehdään peruskoulutuskaudella. Sinun kannattaakin heti alusta alkaen tehdä parhaasi ja osoittaa motivaatiosi. Hyvällä asenteella pärjää pitkälle. Joukko-osastosi palvelusmahdollisuuksista löydät lisätietoa osoitteesta intti.fi/palvelustehtavat-ja-paikat. Tutustu myös erityistehtäviin ja erikoisjoukkoihin kyseisten joukkojen verkkosivuilla.

Mieti ennen kutsuntoja ja palveluksen aloittamista, miten palveluksessa voisit hyödyntää siviilitietojasi ja -taitojasi. Kannattaa myös pohtia, millaisesta koulutuksesta olisi sinulle hyötyä varusmiespalveluksen jälkeen.

Varusmiespalveluksen voi suorittaa myös muun muassa palvelemalla Puolustusvoimien erikoisjoukoissa tai erityistehtävissä. Erikoisjoukoissa pääset haastamaan itsesi vaativassa koulutuksessa, erikoisjoukkoon sinun tulee hakea erikseen. Erityistehtävissä voit hyödyntää aiemmin siviilissä hankkimaasi osaamista ja koulutusta.

Jos vakaumuksesi estää sinua suorittamasta asevelvollisuuttasi aseellisessa palveluksessa, voit hakea aseettomaan palvelukseen. Aseetonta palvelusta suorittavana et osallistu asekoulutukseen, muuten palveluksesi on samanlainen kuin aseellisessa palveluksessa olevalla. Lisätietoa aseettomasta palveluksesta löytyy tästä.

1. Täytä Siviilipalvelushakemus. Hakemus löytyy suomi.fi-palvelusta tästä.
2. Lähetä hakemuksesi omaan aluetoimistoosi.

Kyllä voi, mikäli palveluspaikka myöntää lomaa.

Perustuslain 9 pykälä sanoo, että jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi tai maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi. 

Ota nämä asiat huomioon, kun matkustat ulkomaille varusmiespalveluksen aikana:

• Varusmies ei saa käyttää sotilaspukua lomaillessaan ulkomailla. Jos varusmies on palveluksessa tai komennuksella ulkomailla, sotilaspuvun käyttö on sallittua ainoastaan asianomaisen joukko-osaston päätöksellä. 
• Varusmiehen ei tarvitse laatia erillistä lupa-anomusta matkustaakseen ulkomaille lomansa aikana. Valmistaudu kuitenkin täyttämään maastapoistumisilmoitus yksikkösi vääpelille. 
• Ulkomaille lähdettäessä loma-anomuksen kohdassa ”osoite loman aikana” mainitaan esimerkiksi hotellin tai muun asunnon osoite ulkomailla. Seuraa ja noudata ulkoministeriön yleisiä matkustussuosituksia matkakohteeseesi.
   

Mikäli este on lyhytaikainen, sinun kannattaa ensisijaisesti hakea lomaa harjoituksesta. Mikäli este on pidempikestoinen, sinun tulee hakea harjoituksesta vapauttamista.

Toimita aluetoimistoosi Lääkärinlausunto terveydentilasta (lomake nro 7550-441-222). Huom! Lääkärinlausunnossa tulee käyttää Puolustusvoimien lomaketta. Lomakkeemme löytyvät osoitteesta puolustusvoimat.fi/asiointi/lomakkeet. Lausunnosta tulee ilmetä lääkärin kannanotto palveluskelpoisuuteesi ja diagnoosi. Vastaat itse lääkärinlausunnon kuluista.

Ole yhteydessä omaan aluetoimistoosi tai käy aluetoimiston asiakaspalvelupisteessä.

Puolustusvoimat järjestää kertausharjoituksia sodan ajan joukkojen valmiuden ja suorituskyvyn lisäämiseksi. Mahdollisuuteen osallistua kertausharjoituksiin ei voi siis itse vaikuttaa. Mikäli olet kiinnostunut kehittämään sotilaallisia taitojasi, tutustu Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutuskalenteriin osoitteessa mpk.fi.

Saat tiedon käymällä aluetoimiston asiakaspalvelussa ja esittämällä henkilötodistuksesi. Henkilötodistuksella tarkoitetaan passia tai poliisin myöntämää kuvallista henkilökorttia.

Puolustusvoimille on tärkeää, että tuot esiin oman erityisosaamisesi, jonka olet hankkinut opintojen tai ammatin kautta.

Monessa sodan ajan tehtävässä on tarvetta siviilissä hankitulle erityisosaamiselle. Joukkotuotannon eli varusmieskoulutuksen kautta syntyviin reserviläisten ensimmäisiin sodan ajan tehtäviin ammatti ei vaikuta, mutta reserviläisen jatkosijoituksella seuraavaan sodan ajan tehtävään sillä voi olla jo merkitystä. Reserviläisten tulisikin tarkistaa ja päivittää yhteystietonsa ja ammattinsa Suomi.fi-verkkopalvelussa Digi- ja väestötietovirastolle. Sieltä tiedot päivittyvät Puolustusvoimien tietojärjestelmiin, joissa muun muassa sodan ajan sijoitukset muodostetaan reserviläisille.

Sodan ajan sijoituksiin vaikuttavia muita asioita ovat reserviläisen koulutus kertausharjoituksissa, vapaaehtoisissa harjoituksissa, Maanpuolustuskoulutuksen kursseilla, sotilasarvo ja ikä.

Ylentäminen edellyttää pääsääntöisesti asevelvollisen sijoittamista tiettyä sotilasarvoa vastaavaan Puolustusvoimien sodan ajan tehtävään tai että hänet on varattu poikkeusolojen muuhun vaativaan tehtävään (lisätietoja henkilövarauksesta).

Edellisestä ylennyksestä tulee olla kulunut vähintään neljä–viisi vuotta. Upseeriylennyksissä ylennysten välinen aika pitenee – mitä korkeammasta sotilasarvosta on kyse.

Sotilaspasseja ei uusita. Ota yhteys omaan aluetoimistoosi ja pyydä palvelustodistus.

Saat todistuksen (pyytämällä tai) noutamalla sen omasta aluetoimistostasi. Tarvitset mukaasi passin tai poliisin myöntämän henkilöllisyystodistuksen. Sähköpostilla todistuksia ei toimiteta.

1. Tarkasta ensin tietosi valtakunnallisesta Kanta-arkistosta omakanta-palvelussa osoitteesta kanta.fi/omakanta.
2. Sotilaslääketieteen arkistosta voit tiedustella rokotustietojasi täyttämällä asiakirjatilauslomakkeen (lomakkeen löydät verkkosivuilta osoitteesta https://logistiikkalaitos.fi/sotilaslaaketieteen-keskus/sotilaslaaketieteen-arkisto).
3. Lähetä lomake osoitteeseen

Sotilaslääketieteen arkisto
PL 13
44501 VIITASAARI

Huom! Jotta arkistosta voidaan luovuttaa tietoja, tarvitsemme kirjallisen omakätisesti allekirjoitetun asiakirjatilauksen. Lisätietoja löydät Sotilaslääketieteen keskuksen verkkosivuilta https://logistiikkalaitos.fi/sotilaslaaketieteen-keskus/sotilaslaaketieteen-arkisto.

Valitettavasti reserviin siirtyminen ei ole mahdollista, mutta tutustu Maanpuolustuskoulutuksen kurssitarjontaan. Siviilipalvelusvelvollisena siirtymisesi asevelvollisuuslain mukaiseen palvelukseen (aseelliseen palvelukseen) ei ole mahdollista, jos:

• olet aloittanut siviili- tai täydennyspalveluksen
• sinut on aikaisemmin vastaavan hakemuksen perusteella hyväksytty siviilipalveluksestaasevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaiseen palvelukseen.

Et voi myöskään hakea enää sen vuoden päätyttyä, jona siviilipalvelusvelvollinen on täyttänyt 28 vuotta.

Lakiperusta: Siviilipalveluslaki (1446/2007 14 luku 100§): Siviilipalvelusvelvollisen, joka haluaa siirtyä suorittamaan asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelusta, on haettava tätä kirjallisesti siviilipalveluskeskukselta. Siviilipalveluskeskuksen on viipymättä hyväksyttävä hakemus, jos siinä ilmoitetaan, etteivät 1 §:ssä tarkoitetut vakaumukseen perustuvat syyt enää estä asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palveluksen suorittamista ja jos siviilipalvelusvelvollista ei ole aikaisemmin vastaavan hakemuksen perusteella hyväksytty näiden lakien mukaiseen palvelukseen. Hakemusta ei voida hyväksyä enää siviilipalveluksen aloittamisen jälkeen eikä sen vuoden päätyttyä, jona siviilipalvelusvelvollinen on täyttänyt 28 vuotta.

Linkki siviilipalveluslakiin

Täydennyspalvelusvelvollisena sinun on mahdollista hakeutua takaisin asevelvollisuuslain mukaiseen palvelukseen myös sen vuoden jälkeen, jona olet täyttänyt 28 vuotta:

• jos et ole vielä ehtinyt aloittaa täydennyspalveluksen suorittamista
•  sinua ei ole aikaisemmin vastaavan hakemuksen perusteella hyväksytty siviilipalveluksesta asevelvollisuuslain mukaiseen palvelukseen.

Mikäli et voi palata reserviin, sinulla on kuitenkin mahdollisuus osallistua Maanpuolustuskoulutuksen koulutuksiin ja kursseille sekä vapaaehtoisuuteen pohjautuvien maanpuolustusjärjestöjen toimintaan.

Asevelvollisuuslain (26§) perusteella voit pyytää palveluskelpoisuutesi tarkastamista. Aluetoimisto tekee päätöksen asevelvollisen palveluksesta.  Asevelvollisuuslaissa määritellään (28§) varusmiespalveluksen aloittamisen ajankohta:  Varusmiespalvelus on aloitettava viimeistään sinä vuonna, jona asevelvollinen täyttää 29 vuotta. (16.12.2021/1128). Voit myös osallistua Maanpuolustuskoulutuksen toimintaan.

Palveluskelpoisuuden tarkastamista voit pyytää koska tahansa esimerkiksi toimittamalla omalle aluetoimistollesi ajantasaisen lääkärinlausunnon.

Linkki asevelvollisuuslakiin

Asevelvollisuuslaissa (28§) määritetään varusmiespalveluksen aloittamisen ajankohta: Varusmiespalvelus on aloitettava viimeistään sinä vuonna, jona asevelvollinen täyttää 29 vuotta. (16.12.2021/1128). MPK toimintaan mukaan.

Sinun on mahdollista osallistua Maanpuolustuskoulutuksen toimintaan. Valitettavasti yli 30-vuotiaana et voi enää suorittaa varusmiespalvelusta tai siviilipalvelusta.

Linkki asevelvollisuuslakiin

Maanpuolustuskoulutus kouluttaa naisia, jotka eivät ole suorittaneet varusmiespalvelusta ja ovat kiinnostuneita maanpuolustuksesta. Tutustu MPK:n toimintaan!

Puolustusvoimat ei kannusta lähtemään vierastaistelijaksi toiseen maahan eikä tue sellaista toimintaa. 

Vierastaistelija ei edusta millään tavoin Suomen valtiota tai Puolustusvoimia, eikä Puolustusvoimilla ole mitään velvoitteita vierastaistelijaa kohtaan hänen taistelleessaan kansainvälisessä aseellisessa selkkauksessa ulkomailla. Vierastaistelija rinnastuu palkkasotilaaseen.  Jos Puolustusvoimat lähettää vierastaistelijana palvelevalle suomalaiselle reserviin kuuluvalle asevelvolliselle esimerkiksi kertausharjoituskäskyn, se velvoittaa reserviläistä normaalisti. Vierastaistelijana palveleminen ei ole kertausharjoituksesta vapauttamisperuste. Perustuslain 9 §:n mukaan jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.

Reserviläiselle voidaan kuitenkin tehdä turvallisuusselvitys esimerkiksi kertausharjoitukseen määräämisen yhteydessä, jossa selvitetään, ettei reserviläisellä ole sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai muuta turvallisuusselvityslain (726/2014) 3 §:n 1 momentin 9 a kohdassa tarkoitettua ulkomaansidonnaisuutta, joka voi vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita taikka palvelusturvallisuutta Puolustusvoimissa. Mahdolliset turvallisuusselvityksessä esille tulleet asiat voivat aiheuttaa sodan ajan sijoituksen purkautumisen.

Täydennyspalvelus ei ole tähän ratkaisu, koska siviilipalvelusvelvollinen voidaan käskeä palvelukseen jo kriisin aikaisessa vaiheessa. 

Asevelvolliset vanhemmat voivat olla omaan aluetoimistoon yhteydessä ja esittää jommankumman vanhemman sodan ajan sijoitusta muutettavan väliaikaisesti myöhempään käskytyserään, henkilötäydennykseen tai reserviin. Tällöin todennäköisyys, että vanhemmat ovat saman aikaisesti poissa, pienenee ennen mahdollista laajamittaista yhteiskunnallista kriisitilannetta. Ylimääräisen palveluksen käskyyn voi hakea vapautusta kuten kertausharjoitukseen – esimerkiksi perhesyistä. 

Kunnat vastaavat päivähoidon järjestämisestä myös poikkeusoloissa ja kunnan pitää tarjota 24/7 päivähoito. Poikkeusoloissa aluevastuussa oleva paikallispataljoona (aluetoimisto) vastaa yhteistoiminnasta kunnan ja muitten viranomaisten välillä. Päivähoidon järjestämisen suunnitteluvastuu, koordinointi ja valvonta on poikkeusoloissa näiden toimijoiden tehtävää.

Kokonaismaanpuolustuksen näkökulmasta yhteiskunnassa on poikkeusoloissakin useita toimintoja, jotka jatkuvat myös kriisitilanteessa. Muun muassa huollon-, logistiikan, terveydenhuollon, sosiaalitoimen sekä pelastustoimen ja sisäisen turvallisuuden tehtävät. Kaikkien näiden toimintojen järjestämisen merkitys korostuu poikkeusoloissa. Myös näillä aloilla työskentelevien vanhempien tuki on järjestettävä samalla tavoin, kuin Puolustusvoimien palvelukseen käskettyjen.

Pääsääntöisesti saa, ellei samalla riko lakisääteisiä velvoitteitaan, esimerkiksi määräystä tulla palvelukseen tai työvelvollisuusmääräystä vastaan.

Yksittäisiä rajanylityspaikkoja voidaan myös sulkea valtioneuvoston päätöksellä esimerkiksi kansallisen turvallisuuden perusteella, mutta rajanylityspaikan sulkemisella ei saa estää Suomen kansalaiselle kuuluvaa oikeutta saapua maahan tai jokaisen oikeutta lähteä maasta eikä loukata vapaata liikkuvuutta koskevan Euroopan unionin lainsäädännön piiriin kuuluvien henkilöiden oikeuksia eikä kenenkään oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen.

Puolustustilalaissa tarkoitetun puolustustilan, kuten sodan, aikana aluehallintovirasto voi rajoittaa oikeutta poistua tietyltä paikkakunnalta sekä kieltää ulkona liikkumisen määrättyinä aikoina tai määrätyillä paikoilla ilman poliisin lupaa, jos väestön turvallisuus tai sotilaallisen maanpuolustuksen tärkeä etu sitä vaatii.

Linkki perustuslakiin

Asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana terveydellisestä syystä vapautettu asevelvollinen voidaan yleisen liikekannallepanon aikana määrätä kutsuntaan tai aluetoimiston järjestämään tarkastukseen sekä määrätä palvelukseen, jos hänet todetaan palveluskelpoiseksi.

Lähde: asevelvollisuuslaki 87 § (1438/2007).

Asevelvollinen kuuluu varusmiespalveluksen jälkeen reserviin:

• miehistöön kuuluva sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 50 vuotta;
• upseeri, opistoupseeri ja aliupseeri sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta;
• upseeri, jolla on everstin tai kommodorin tai niitä ylempi sotilasarvo, niin kauan kuin hän on palveluskelpoinen.

Reserviin kuuluva voidaan määrätä kertausharjoitukseen, ylimääräiseen palvelukseen ja liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen.

Varareserviin kuuluu asevelvollinen, joka:

• ei ole vielä suorittanut varusmiespalvelusta;
• ei enää kuulu reserviin; tai
• on vapautettu palveluksesta rauhan aikana.

Varareserviin kuuluva voidaan määrätä palvelukseen yleisen liikekannallepanon aikana, 50-60 vuotiaat miehistöön kuuluvat ainoastaan eduskunnan suostumuksella. Asevelvollisuuden suorittamisesta rauhan aikana terveydellisestä syystä vapautettu asevelvollinen voidaan yleisen liikekannallepanon aikana määrätä kutsuntaan tai aluetoimiston järjestämään tarkastukseen sekä määrätä palvelukseen, jos hänet todetaan palveluskelpoiseksi.