Aliupseerit työskentelevät erityisosaamisensa mukaisissa tehtävissä ympäri maan. Suurinosa heistä toimii kouluttamisen parissa.
Aliupseerit työskentelevät monipuolisissa tehtävissä ympäri Suomea sijaitsevissa Puolustusvoimien joukko-osastoissa. Suurin osa aliupseereista työskentelee varusmiesten kouluttamisen parissa, mutta tehtävänkuvat voivat koostua myös erinäköisistä hallintoon, huoltoon ja sotilaalliseen suorituskykyyn liittyvistä tehtävistä. Aliupseerin tehtävät vaativat tehtävän edellyttämää kuntotasoa.
Lue seuraavista uratarinoista, mitä työ voi kouluttamisen lisäksi sisältää. Muita aliupseerien uratarinoita löydät myös tekniikan ja sotilasmusiikin osioista. Pääset katsomaan sivulla olevat videot hyväksymällä evästeasetukset. Voit muokata evästeasetuksiasi alta.
Niina kouluttaa tykki- ja heitinryhmiä
Opetusaliupseeri Niina Nummi toimii aliupseerikurssin kouluttajana.
"Ai sä olet asevarastolla töissä?". Tämä on yleisin kysymys minkä saan, kun esittelen itseni eri tilaisuuksissa taisteluvälinealiupseerina. Nimikkeenä asevoimien slangilla "tvälläri" on suurimmalle osalle tuttu juurikin asepalveluksen muistoista. Se asevaraston tiskin takana lymyilevä sotilashenkilö, jolle mikään kivääri ei ikinä mennyt palautustarkastuksessa läpi. Merivoimien alusympäristössä totuus on kuitenkin toisenlainen. Ei ole varastoa hoidettavana sanan varsinaisessa merkityksessä, eikä sinänsä asiakkaitakaan palveltavana. Sen sijaan oman tehtävän voi raa'asti jakaa kolmeen eri kokonaisuuteen: Asejärjestelmistä huolehtiminen valmiusvelvoitteiden mukaisesti, kansialan kärkiosaajana toimiminen ja tykistöoperaattorin tehtävät.
Mitäkö ovat nämä valmiusvelvoitteet, joista mainitsin? Suurimmalle osalle on varmasti tuttua uutisotsikot ilmatilaloukkauksista ja siitä, kuinka suomalainen tunnistuskone kävi kuvaamassa vieraan valtion lentokoneen, joka ylitti Suomen valtion rajan. Samalla tavalla Merivoimilla on myös vuoden jokaisena päivänä käytössä valmiusalus, jonka tehtävänä on valvoa ja turvata Suomen aluevesirajojen koskemattomuutta.
Hamina-luokan ohjusveneiden taisteluvälinealiupseerit toimivat työpareittain, eli alukselta löytyy ihannetilanteessa nuorempi ja vanhempi. Vanhemman aliupseerin tehtävään kasvaminen vaatii henkilöstä riippuen muutamasta vuodesta jopa kymmeneen. Tähän vaikuttavat niin henkilön osaaminen, mutta myös oma motivaatio itse opiskella ja hakeutua Puolustusvoimien tarjoamiin koulutuksiin. Pohjakoulutuksena ei tehtävään vaadita kuin toisen asteen koulutus. Teknisen puolen ammattikoulusta on hyötyä, mutta se ei ole pakollinen. Itse olen tehtävässä kone- ja metallialan perustutkinnolla.
Tässä siis perustiedot taisteluvälinealiupseerina toimimisesta. Seuraavaksi esimerkkinä minkälainen normaali työpäivä rannassa voi tässä tehtävässä olla:
0805: Aluksen päällikkö pitää käskynjaon aluksella. Tilaisuudessa toimialan johtajilla (joihin myös taisteluvälineala kuuluu) on mahdollisuus tiedottaa aluksen muuta henkilökuntaa päivän tapahtumista ja tehtävistä. Ilmoitan pitäväni varusmiehille tänään kaksi koulutusta viikko-ohjelman mukaisesti.
0900: Ensimmäinen koulutus alkaa. Aiheena ilmatorjuntakonekiväärin osat ja toimintaperiaate. Oman erikoisalani peruskauraa ja tällä aloitetaan aina uusien taisteluvälinemiesten koulutus. Aseen kaikki osat opetellaan nimeltä ja syvennytään siihen, kuinka ase laukauksen aikana toimii. Asetekniikan opiskelun perusteita voidaan aina laajentaa uusiin asejärjestelmiin alkaen yksittäisestä pistoolista jatkuen aina teknisesti monimutkaisiin laivatykistöjärjestelmiin.
1030: 30 minuutin viikkoliikunta varuskunnan kuntosalilla ennen lounastaukoa. Työnantaja tarjoaa Puolustusvoiminen työntekijöille 2 tuntia viikossa aikaa omaehtoiseen liikuntaan. Tämä on siis syytä käyttää hyödyksi.
1130: Takaisin aluksella. Aselajiupseeri tulee kertomaan, minkälaiset konekivääriammunnat haluaisi toteuttaa kolmen viikon kuluttua. Saan kertoa oman mielipiteeni asiaan ja hiotaan kokonaisuus valmiiksi. Suunnitelman perusteella laitan itselleni muistiin ajan, milloin aseissa tulee olla ampumakuntoisuus tarkastettuna.
Vertailen myös varastossa olevien ampumatarvikkeiden määrää ammunnoissa tarvittaviin. Totean määrän putoavan valmiusvelvoitteiden asettaman tason alapuolelle ammuntojen jälkeen, joten teen tietokoneella tilauksen ampumatarvikevarastolle. Myös keväällä häämöttävä Ilmapuolustusharjoitus herättää keskustelua. Tykistöoperaattoriharjoittelua on lisättävä, jotta pärjätään Ilmavoimien koneita vastaan harjoitustaisteluissa.
1230: Varusmiesten koulutus jatkuu. Aiheena kansialan perusteet. Tavoitteena on antaa kannella toimivalle henkilölle perusteet toimia köysimiehen tehtävässä. Eli kun alus irrotetaan tai kiinnitetään laituriin tai toisen aluksen kylkeen, tulee jokaisella köydellä olla henkilö takaamassa sujuva ja turvallinen toiminta.
1530: Palaveri ja pelikuvioiden sopiminen seuraavalle viikolle nuoremman taisteluvälinealiupseerin kanssa. Tiedossa on ampumakoulutuksen pitäminen varusmiehille sekä aluksen keulatykin määräaikaishuolto. Hän saa myös toimia aiemmin mainituissa konekivääriammunnoissa aseen valvoja-harjoittelijana, joten tähän annan hänelle valmistautumistehtävän ja perusteet.
Aluksen ollessa merellä työpäivä on monipuolisempi, mutta se onkin jo toinen tarina…
Enrico työskentelee komentoaliupseerina
Videolla Enrico kertoo, miten hän päätyi nykyiseen tehtäväänsä ja kannustaa tutkimaan Puolustusvoimien työmahdollisuuksia.
Fanni kouluttaa varusmiehiä ja varusmieskoiria
Kouluttaja Fanni Laine työskentelee sopimussotilaana sotakoiraosastolla. Katso videolta lisää, miltä hänen tavallinen työviikkonsa pitää sisällään.
Juha työskentelee pelastusaliupseerina
Katso videolta, mitä pelastusaliupseerin työpäivä pitää sisällään.
Mikko toimii kurssinjohtajana suojeluosaamiskeskuksessa
Videolla opetusaliupseeri Mikko Liimatainen kertoo, että hänen työnsä sisältää tietokoneen näpyttelyä, tutkimus- ja kehittämistehtäviä eri viranomaisten kanssa sekä valtakunnallista kouluttamista.
Mikko valvoo Maasotakoulun turvallisuutta
Mikko Lahti, sotilaspoliisialiupseeri, Maasotakoulu, Lappeenranta
Tavallinen työviikkoni koostuu yhdestä tai kahdesta päivystysvuorosta sekä yhdestä tai kahdesta "normaalista" työpäivästä. Päivystysvuorolla tarkoitetaan sitä, kun toimitaan vartiotehtävässä kenttäjohtopartiossa. Vuoro alkaa ja päättyy aamukahdeksalta, eli kestää vuorokauden ympäri. Vuorossa vastaan varuskunnan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä yhdessä partiokaverini kanssa.
Päivystysvuorojen sisältö vaihtelee paljon. Paljon riippuu siitä kuinka paljon kursseja ja harjoituksia on käynnissä alueillamme. Isot määrät upseeri-, aliupseeri- ja kadettiopiskelijoita näkyy suoraan kenttäjohtopartion työtehtävien määrässä. Samoin lisääntyy isojen sota- ja kertausharjoitusten aikana tehostettava valvonta. Sanomattakin lienee selvää, että myös varusmiesten määrä vaikuttaa tehtäviin samalla kaavalla.
"Normaalit" työpäivät taas sisältävät pääsääntöisesti varusmiesten kouluttamista vartiointitehtäviin liittyen sekä omatoimista harjoittelua joko yksin tai porukalla. Harjoittelu sisältää voimakeinojen käytön harjoittelua, ampuma-asekoulutusta sekä ihan fyysistä harjoittelua.
Viime viikolla mielenkiintoisimmat työtehtäväni olivat ampumaratapäivä Muukon pistooliradalla sekä harjoitusalueen tarkastuskierros hiihtämällä partiokaverin kanssa. Kiinnostavin projekti työssäni on ollut uuden kulunvalvontapaikan toimintojen ja järjestelyiden suunnittelu ja toteuttaminen.
Työni on käytännössä jatkuvaa yhteistyötä, vähintäänkin partiokaverin kanssa. Ja hyvät sosiaaliset taidot korostuvat esimerkiksi yhteistoimintaharjoituksissa. Työni mahdollistaa kuitenkin myös hyvin vapaan ja itsenäisen toimintatavan ja -tyylin. Kukaan ei ole käskemässä tarkkoja askelmerkkejä, kuinka työni tulee tehdä. Lopputulos on se mikä ratkaisee. Ja kun tulos on 100% on minulla hyvin vapaat kädet tehtävien suorittamiseen. Ja tämä on myös se, mikä työssäni on parasta.
Huom. Haastateltavan nimi on muutettu.
Miika kouluttaa apumekaanikkoja
Lentokonehuoltoaliupseeri Miika Gylden toimii Karjalan lennostossa varusmiesten eli apumekaanikkojen ja ilmataisteluasemiesten pääkouluttajana. Työilmapiiri, työpaikan pysyvyys ja ilmailualan palkkaus ovat olleet Gyldenille tärkeitä asioita työssään.
Markus kouluttaa sotilaspoliiseja
Markus Viljamaa, opetusaliupseeri, Karjalan prikaati, Vekaranjärvi
Toimin aliupseerikurssin sotilaspoliisilinjan johtajana Karjalan prikaatissa. Sotilaspoliiseilla on paljon omia toimintaharjoituksia ja omaan koulutushaaraan liittyviä tehtäviä. Pääasiassa olemme jalkaväkitaistelijoita, joilla on lisäksi muutama erityisempi tehtävä, esimerkiksi erikoisjoukkojen vastainen toiminta ja henkilösuojaus.
Viime viikolla (ma-la) johdin sotilaspoliisien taisteluampumaharjoituksessa ryhmän henkilösuojausammuntaa. Minulla ei ollut harjoituksessa ns. omia varusmiehiä pois lukien ampumatyöryhmään kuuluneet kaksi vanhemman saapumiserän kuljettajaa. Johdin ammunnan harjoittelun eli koulutin ampuvalle joukolle ammunnan kulun, jotta kovapanosammunnat voitaisiin toteuttaa turvallisesti.
Joukkuehenkeen sisään pääseminen on mielenkiintoinen tehtävä. Jos et pääse joukkueen kanssa samalle viivalle, se vaikuttaa kaikkeen negatiivisesti. Ammuntoja johtaessa vie aina hetken ymmärtää, miten kukin joukko kommunikoi ja toimii. Treenasin viime viikolla myös omia taitojani rynnäkkökiväärillä ja pistoolilla. Tämä vaatii pientä vaivannäköä arjen keskellä, jotta saa järjestettyä sopivan raon. Se on kuitenkin toteutettavissa ja Puolustusvoimat tarjoaa tähän todella hyvät fasiliteetit.
Kouluttamista ja kokemuksia ääriolosuhteista
Kiinnostavimmat projektit ovat olleet koulutushaarakokeiden ja marssien suunnitteleminen. Varusmiehet pääsevät testaamaan henkistä puolta fyysisen ohella. Kouluttajan näkökulmasta on aina yhtä mielenkiintoista seurata miten yksilöt selviytyy haastavista tilanteista ja miten ryhmähenki muodostuu. Jokaiselle jää yhteinen kokemus, jota voi myöhemmin muistella ja yleensä nämä ovatkin niitä parhaita muistoja.
Koulutusten tavoitteet, suunnittelun ja aikataulutuksen teen yhdessä muiden kouluttajien kanssa, mutta toteutuksen hoidan yleensä itse. Yhteistyöprojektejakin on viime aikoina tullut työssäni enemmän. Erilaisia näkökulmia ja hyviä yksityiskohtia saattaa monesti löytyä toisilta kouluttajilta.
Mielenkiintoisin työtehtäväni sijoittuu sopimussotilasaikaan (vuosi 2014), jolloin osallistuin koulutushaaramarssille varusmiesten kanssa yhdessä työkaverini kanssa. Ensin 25km jalan siirtymistä, sitten 55km pyörällä ajoa. Vedimme marssin 25 asteen helteessä, rastit mukaan lukien 11 tunnissa. Matkalla kului suurin piirtein 10 litraa vettä ja 4 uintikertaa lähiharjoitus-alueen vesistöissä.
Toinen esimerkki työtehtävästä erilaisissa olosuhteissa on aliupseerien perustason maavoimaopinnoilta, talvikoulutuskurssilta Sodankylästä. Päivät kuluivat tehokkaasti, kun harjoittelimme umpilumessa hiihtämistä ja ahkion vetämistä. Arkiviikon ajan sulatimme lunta juomavedeksi ja söimme taistelumuonaa. Kirkkain muistikuvani on siitä, kun sukset jalassa, sauvat kädessä ja rinkka selässä pudottauduin avantoon, 25 asteen pakkasessa.
Ajatuksia vaihtamalla oppii - myös kouluttaja
Työssäni parasta ovat ihmiset ja heidän kanssa työskenteleminen. Pidän yhteishengen kehittämisestä ja itsekurin / itsehillinnän kehittämisestä. Tällä luodaan hyvä perusta myös siviilielämään. Ilmapiiri ei ole liian jäykkä ja yhteiset pelisäännöt ovat selvät jo e-kauden alussa kun aliupseerikurssi alkaa. Olen ehkä kouluttajan roolissa, mutta vaihdamme tasapuolisesti ajatuksia. Parasta on, kun koulutettavat uskaltavat myös kyseenalaistaa, että miksi näin toimitaan ja miksi ei tehdä esimerkiksi näin. Minun täytyy siis osata perustella miksi ja tämä haastaa miettimään asioita "laatikon ulkopuolelta" ja joskus koulutettavat esittävät todella hyviä toteutustapoja.
Pidän työssäni erityisesti mahdollisuudesta oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen, niin ammuntojen kuin kunnon kohottamisen myötä. Puolustusvoimat antaa tähän todella hyvät mahdollisuudet, kun vain on itse valmis näkemään vaivaa sen toteuttamiseen. Kuntosali- ja kehonpainoharjoitteet ennen työpäivää ovat osa arkeani. Olen myös poikkeuksetta mukana varusmiesten liikuntakoulutuksissa pelaamassa eri joukkuelajeja ja mukana osalla aamulenkeistä.
Timo opettaa lentotiedustelua
Timo Helkala, opetusaliupseeri, lennätyksen opettaja, Porin prikaati, Niinisalo
Työskentelen opetusaliupseerina Pohjanmaan jääkäripataljoonan Lentotiedustelukomppaniassa. Työviikkoni sisältää järjestelmään liittyviä oppitunteja, lentosääoppia, lentoja minilennokkijärjestelmällä sekä tähän liittyviä simulaatioharjoitteita. Jokainen puolivuosittain alkava valtakunnallinen minilennokkialiupseerikurssi on mielenkiintoinen toteuttaa. Monipuolisen järjestelmän ansiosta myös koulutettavien aiheiden määrä on suuri.
Mielenkiintoisimpia työtehtäviäni on ollut Trident Juncture 2018 -harjoitus yhdessä Suomen kansainvälisen valmiusjoukon kanssa. Lisäksi olen suunnitellut ja toteuttanut Minilennokkialiupseeri-kurssin koulutushaaramarssin yhdessä muun henkilökunnan kanssa. Toimin ajoittain myös miehittämättömän sotilasilmailun lennätystoiminnan johtajana, koordinoiden ilmatilaa.
Palkitsevinta varusmiesten onnistumiset
Työni on jatkuvaa vuorovaikutusta ja tiimityötä toisten kanssa. Keskustelu ja tiedon jakaminen työkavereiden kanssa ylläpitää ja vahvistaa omaa osaamistani alalla. Koulutuksia suunnitellessa on myös tärkeää ottaa huomioon muidenkin mielipiteet ja ideat. Lennot ja simulaatiot taas ovat itsenäistä työtä oppilaan ja opettajan kesken.
Parasta työssäni on se, kun saa kokea toisen henkilön onnistumisen. Yleisiä sotilaallisia taitoja kouluttaessa on mielenkiintoista huomata kuinka varusmiehet kehittyvät ja antavat koulutuksen jälkeen positiivista palautetta. Koulutettavilta saatava positiivinen palaute on muutenkin tärkeää. Meillä on myös erinomainen työilmapiiri.
