Puolustusvoimat järjestää lähiaikoina kertausharjoituksia suostumuksensa antaneille reserviläisille. Tavoitteena on valmistautua tukemaan Puolustusvoimien alueellisen koskemattomuuden valvonta- ja turvaamistehtäviä.
Suomea vastaan ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Vallitseva tilanne johtuu Ukrainan oikeutetusta puolustautumisesta Venäjän laitonta hyökkäyssotaa vastaan.
– Turvallisuusympäristön muutokset voivat olla nopeita, eikä niiden kestoa voida aina tarkkaan ennakoida. On ymmärrettävää, että viimeaikaiset tapahtumat Suomen turvallisuusympäristössä, kuten droonitapaukset, voivat herättää huolta. Suostumusperusteisilla kertausharjoituksilla hyödynnämme reserviläisten osaamista tilanteen vaatimalla tavalla sekä varmistamme henkilöstön riittävyyden tilanteen mahdollisesti pitkittyessä. Tällä hetkellä Suomeen ei kuitenkaan kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa. Nyt järjestettävät kertausharjoitukset ovat osa Puolustusvoimien varautumista myös tulevaisuutta varten, sanoo Pääesikunnan valmiuspäällikkö, prikaatikenraali Aki Heikkinen.
Määrättävät reserviläiset ovat antaneet suostumuksensa saapua kertausharjoitukseen tarvittaessa nopeasti, mikä osoittaa reserviläisten korkeaa sitoutuneisuutta ja maanpuolustustahtoa. Puolustusvoimat on yhteydessä määrättäviin reserviläisiin, joten reserviläisten ei tarvitse itse olla yhteydessä Puolustusvoimiin.
Puolustusvoimat määrää kertausharjoituksiin tarpeelliseksi katsomansa määrän reserviläisiä. Kertausharjoituksia järjestetään eri puolilla Suomea ja harjoituksien kokonaiskesto määräytyy Puolustusvoimien arvioiman tarpeen mukaan. Yksittäisen reserviläisen osalta kertausharjoituksen pituus ilmenee hänelle annettavasta määräyksestä.
Operaatioturvallisuuden varmistamiseksi tarkempia yksityiskohtia toiminnasta tai henkilöstön (mukaan lukien reserviläiset) määrästä tai tehtävistä, harjoitusten kestosta tai joukkojen sijainneista ei kerrota avoimesti julkisuuteen. Tällä pyritään turvamaan sotilaallisen toiminnan kannalta tärkeä tieto sekä estämään sen paljastuminen.
Operaatioturvallisuuden perusperiaatteisiin kuuluu, että myös siviiliväestöä kehotetaan olemaan paljastamatta kalustoa, henkilöstöä ja joukkojen liikkeitä tai sijainteja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Kalusto ja henkilöstö ovat varmistamassa suomalaisten turvallisuutta.
Kertausharjoitusmääräys perustuu asevelvollisuuslakiin. Asevelvollisuuslain 32 §:n 1 momentin mukaan kertausharjoitukseen voidaan määrätä reserviin kuuluva asevelvollinen. Saman lain 32 §:n 2 momentin mukaan määräys osallistua kertausharjoitukseen lähetetään asevelvolliselle vähintään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkamista. Määräajasta voidaan asevelvollisen suostumuksella poiketa.
