Tärkeimmät suorituskyvyt ovat osaaminen ja yhteishenki

Suomen kansainväliseen valmiusjoukkoon koulutettava jääkärikomppania on laajasti koulutettu ja varustettu monipuolisella kalustolla ja tehokkaalla aseistuksella. Komppania kykenee toteuttamaan itsenäisesti erityyppisiä tehtäviä. Pitkäkestoinen harjoitus koettelee taistelukykyä, mutta vankka yhteishenki pitää komppanian kestävänä haasteiden yli. Yksilönkin tulee muistaa huolehtia itsestään taistelukentällä.

Porin prikaatin jääkärikomppania (Suomen kansainvälinen valmiusjoukko) on kattavasti koulutettu ja hyvin varustettu usean koulutushaaran yksikkö kotimaan puolustukseen sekä kansainväliseen toimintaan. Trident Juncture -harjoituksessa komppania toimii osana ruotsalaista 71. pataljoonaa.

Suomalaiset täydentävät pataljoonaa

Suomalaiskomppanian suorituskyvyt lisäävät pataljoonan iskukykyä. Jääkärikomppania on varustettu modernilla ja tulivoimaisella aseistuksella. Jokaisessa ryhmässä on konekivääriampujat, ja kaikkien taistelijoiden rynnäkkökivääreistä löytyy suorituskykä tehostavaa erikoisoptiikkaa. Komppanian Pasi-miehistönkuljetusvaunut on aseistettu raskailla konekivääreillä. Komppanialla on käytössään lisäksi seuraavia suorituskykyjä:

• ohjuspanssarintorjunta,
• kranaatinheittimien tulituki,
• tiedustelu,
• tiedusteluraivaajat ja perusmuotoisten miinoitteiden raivaus,
• tarkka-ampujat,
• oma lääkintä- ja ruokahuolto sekä kunnossapito. 

Ruotsalais-suomalaista pataljoonaa komentava everstiluutnantti Andreas Ziegenfeldt toteaa suomalaisen jääkärikomppanian olevan tehokas. Jo ensimmäisessä taistelukosketuksessa tuhottiin useita vastustajan taisteluajoneuvoja. Yllätyksellisyys säästi myös ruotsalais-suomalaisen joukon suuremmilta tappioilta.

– Jo ensimmäisessä taistelussa tämä motorisoitu joukkomme oli ratkaisevassa osassa vastustajan yllättämiseksi. Täten voin todeta, että yhteen liitetyt yksiköt Suomesta ja Ruotsista ovat saavuttaneet menestystä vahvaa ja haastavaa vastustajaa vastaan.

Everstiluutnantti Ziegenfeldtin mukaan suomalaiset ovat erittäin taitavia sotilaita.

– Komppaniaa voi käyttää lähes mihin hyvänsä tehtävään. Se muun muassa hallitsee jalkaväen perustaistelun, pystyy puhdistamaan tieuria ja niiden ympäristöjä, kykenee ottamaan taistelukosketuksen ja myös tuhoamaan vastustajan panssarivaunut sekä tuottamaan tiedustelutietoa esimerkiksi minilennokeilla, hän kuvailee mahdollisia tehtäviä.

– Suomalaiset ovat periksi antamaton ja kestävä joukko. He ovat myös kurinalaisia ja järjestelmällisiä, hän täsmentää.

Talviolosuhteiden vaikutus toimintakykyyn

Suomalaiskomppania on taistellut pataljoonan osana noin viikon verran. Harjoitusympäristö ja sääolosuhteet ovat haastaneet suomalaiset. Suomen kansainväliseen valmiusjoukkoon koulutettavat upseerikokelaat Rättö ja Lautiainen pitävät suomalaissotilaan talvivarustusta hyvänä. Kelivaihtelut pitää kuitenkin huomioida pukeutumisessa.

– Tärkein varuste on pakkassaappaat. Sukat, villasukat ja huopikkaat on aika hyvä yhdistelmä pakkassaappaiden kanssa, Lautiainen toteaa.

– Liikkuminen lämmittää. Toki pitää osata varautua ja pukeutua tällaisiin vaihteleviin sääolosuhteisiin. Esimerkiksi torstaiaamuna oli pakkasta, ja iltapäivällä mentiin nollaan ja kosteaan keliin. Pukeutumiskoodi on jokaisen taistelijan vastuulla, Rättö kuvailee.

Oikeantyyppinen vaatetus on keskeistä oman toimintakyvyn säilyttämiseksi. Kuva: Puolustusvoimat / Ville Multanen.

Sotilaan henkilökohtaisen toimintakyvyn säilyttämisessä upseerikokelaiden Lautiaisen ja Rätön mukaan korostuvat perusasiat:

– Tärkeintä on syödä, juoda ja levätä aina kun mahdollista. Jos muistaa nämä, selviää ja pärjää ilman nuupahtamista. Hyvänä kakkosena tulee oikein mitoitettu varustus, ei saa olla liikaa päällä, Rättö toteaa.

– Jos on liikaa päällä, tulee kuuma ja hiki. Ja jos ei olekaan mitään kuivaa päälle, tulee kylmä, Lautiainen kuvaa ongelmaa.

Maaston korkeuserot ja vaihtelevat sääolosuhteet haastavat varusmiehemme. Kuva: Puolustusvoimat / Jere Paldanius.

Hankala maasto, niukasti valoa

Jääkärijoukkueen pimeätoimintakyky on korkea, mikä hyödyttää sotilaita vaikeakulkuisessa norjalaismaastossa pimeään vuodenaikaan. Komppanian varustukseen kuuluvat muun muassa aseisiin liitettävä pimeänäköoptiikka.

– Tekniikka helpottaa taistelutoimintaa. Ennen harjoitusta olemme harjoitelleet toimintaa pimeässä joukkueena ja komppanian kokoonpanossa, Rättö taustoittaa.

Joukkueenjohtajana toimiva Rättö lisää, että harjoittelu Ruotsin ja Norjan haastavissa maastoissa on ollut mielekästä. Harjoituksessa mieleenpainuvinta on ollut haasteellisuus ja yhteistoiminta ruotsalaisten kanssa.

– Olosuhteiden muutos on ollut ainakin minulle mieluisa haaste. Vaihtelun kautta oppii aina jotakin uutta joukkueen johtamisesta. Esimerkiksi maasto täällä on avonaisempaa ja maastonmuodot ovat paljon merkittävämmässä roolissa kuin kotopuolessa, Rättö painottaa.

– On mielenkiintoista olla tulenjohtajana tällaisilla aukeilla ja tuntureilla. Täällä näkee enemmän ja paremmin kuin Suomessa, tulenjohtajana toimiva Lautiainen täydentää.

Toisen maan puolustusvoimien näkeminen on ollut mielenkiintoista.

– Harjoitellessa on kyllä huomannut heti pienetkin erot esimerkiksi toimintatavoissa ja kalustossa, Lautiainen lisää.

Suksin tai jalan

Jääkärikomppanialla on mainio liikkumiskyky. Pääkalustoa ovat Patria XA-203 panssaroidut miehistönkuljetusajoneuvot eli tuttavallisemmin pasit. Yksittäisen taistelijan kohdalla kuitenkin perinteiset menetelmät nousevat arvoon arvaamattomaan.

– Jokaisella taistelijalla on yksi pari terveitä jalkoja. Sitten on totta kai suomalaisille sotilaille hyvin tutut sukset. Paseilla, eli meidän joukkueiden ja komppanian omilla vaunuilla, liikutaan pidempiä matkoja, upseerikokelas Rättö kuvaa komppanian monipuolista liikkumiskykyä.

– Tässä harjoituksessa olemme päässeet suorittamaan sellaisia "mottitehtäviä", että meidän on aika paljon täytynyt metsän kautta hakea vauhtia jalan, Lautiainen kommentoi.

Jääkärikomppanian liikettä ei toistaiseksi ole pysäyttänyt mikään:

– Sopivasti on kuitenkin ollut haastetta. Johtajan mielenkiintoa pitää yllä se, että pitää koko ajan pohtia, miten ja minne tästä nyt seuraavaksi mennään, Rättö pohtii.

Jääkärikomppanian liikettä maastossa edistävät mm. ahkiot, joilla saadaan vaikkapa miinakuorma siirrettyä kevyemmin tarvittavaan paikkaan. Kuva: Puolustusvoimat / Jere Paldanius.

Yhteishenki tärkeä suorituskyky

Jääkärikomppanian materiaalisen voiman lisäksi joukon yhteishenki ja saatu koulutus ovat keskeisiä tekijöitä joukon suorituskyvyn rakentumiselle. Nämä tekijät valavat uskoa omaan tekemiseen. Jääkärikomppanian henkilövahvuus on myös kansainvälisesti verrattuna suuri. Upseerikokelaiden mielestä juuri kyky toimia itsenäisenä komppaniana, joukon yhteishenki ja yhdessä tekemisen kulttuuri ovat jääkärikomppanian valttikortit.

– Periaatteessa meidät voi laittaa mihin vaan, missä tarvitaan jalkaväen voimankäyttöä komppaniakoossa. Koulutuksellamme pystymme hyvin monipuolisiin tehtäviin tavallisista jääkärikomppanian tehtävistä turvaustehtäviin, asutuskeskustaisteluun ja kriisinhallintaympäristöön, Lautiainen kuvailee.

Kokelaiden mielestä Suomen kansainvälisessä valmiusjoukossa korostuu yhteishenki, joka lienee suorituskyvyn osatekijöistä vankin.

– Komppaniassamme näkyy erittäin vahvasti yhteenkuuluvuus ja tekemisen meininki, sillä meistä jokainen on vapaaehtoisesti hakeutunut tähän vähän erilaiseen palvelustehtävään. Kaikki, mitä yhdessä teemme, tehdään ihan kympillä – annamme kaikkemme, he tiivistävät.

Monipuolinen koulutus Suomen kansainvälisessä valmiusjoukossa

Koulutus Suomen kansainväliseen valmiusjoukossa luo erinomaisen perustan sotilaan kokonaisvaltaiselle toimintakyvylle, joukon suorituskyvylle ja niiden kehittämiselle.

– Komppania saa meillä nousujohteisen koulutuksen, joka antaa perusteet missä tahansa kotimaan tehtävässä tai kansainvälisessä operaatiossa toimimiseen. Vaativa koulutus ja haastavat harjoitukset lisäävät joukon suorituskykyä, ja näiden kautta joukkoon on kehittynyt erinomainen yhteishenki, Satakunnan jääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Tapio Huhtamella toteaa.

Sekä Lautiainen että Rättö ovat palvelleet Suomen kansainvälisessä valmiusjoukossa noin kymmenen kuukautta. Erikoisjoukkostatusta kantava valmiusjoukkokoulutus on tarjonnut monipuolisen ja haastavan koulutuksen seuraavien aiheiden parissa:

• valmiuskoulutus,
• jalkaväen taistelu (hyökkäys, puolustus ja viivytys),
• asutuskeskustaistelu,
• yhteistoiminta helikoptereiden kanssa,
• kansainvälinen kriisinhallintakoulutus,
• täydentävä pioneerikoulutus ja
• monipuolinen lääkintäkoulutus.

Upseerikokelas Lautiaisella on tavoitteena intin jälkeen päästä kriisinhallintaoperaatioon.

– Ennen palvelusta mietin, että olisi hienoa lähteä operaatioon. Nyt kun tietää aiempaa laajemmin armeijasta ja kriisinhallintaympäristöstä, niin olisin toivonut varusmiesajalta jopa enemmän kriisinhallintakoulutusta. Koulutus on toki ollut monipuolista. Tämä oli hyppy tuntemattomaan, hän kuvaa.

– Hyvin olemme pärjänneet ja pärjäämme loppuun astikin! upseerikokelaat Lautiainen ja Rättö päättävät vakuuttavasti.

Jääkärikomppanian käytössä ovat miehittämättömät minilennokit MUAS Orbiter 2b:t. Minilennokkeja käyetään tiedusteluun, alueiden valvontaan ja tulenjohtoon. Lennokit parantavat pataljoonan kykyä valvoa lähtialueitaan. Kuva: Puolustusvoimat / Ilari Välimäki.

Lue lisää:

• Suomen kansainväliset valmiusjoukot
• Porin prikaati
• Valmiusyksiköt
• Erikoisjoukot
• Patria XA-203
• Etelä-Skånen rykmentti P7