Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatin vastaanottajan puhe 4.6.2025

Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatin vastaanottajan, Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herrasen puhe lippujuhlan päivän paraatikatselmuksessa 4. kesäkuuta 2025.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, lotat, kutsuvieraat, kansalaiset ja paraatijoukot.

Tämän vuoden paraatin teema ”Pohjolan turva – ilmapuolustus 100 vuotta ” kätkee sisäänsä kolme merkittävää teemaa. Ensinnäkin Ilmapuolustuksen merkityksen, toiseksi pitkän ja menestyksekkään perinteemme ilmatorjunnan ja ilmavoiman yhteistoiminnasta sekä kolmanneksi Pohjolan geopoliittisen merkityksen ja pohjoismaisen yhteistyön.

Aloitan ilmapuolustuksen merkityksestä. Laajamittainen sota riehuu Ukrainassa neljättä vuotta. Risteilyohjukset, kymmenet tuhannet liitopommit ja droonit ovat arkipäivää myös kaukana rintamalinjan ulkopuolella. Vuosia kestäneestä häikäilemättömästä voimankäytöstä huolimatta Venäjä ei ole pystynyt tuhoamaan Ukrainan ilmapuolustusta, joka päivittäin suojaa yhteiskuntaa parhaan kykynsä mukaan. Torjuntatoimien lisäksi tärkeää on väestön varoittaminen sekä iskujen vaikutusten minimointi, sillä kaikkea uhkaa on mahdoton kenenkään torjua.  Sodan keskellä yhteiskunta jatkaa toimintaansa olosuhteisiin sopeutuen.

Tänä päivänä ilmanherruuden ja omien joukkojen sekä yhteiskunnan suojan voi saavuttaa vain tehokkaasti yhteensovitetulla, erilaisista järjestelmistä koostuvalla ilmapuolustuksella. Me suomalaiset ymmärrämme tämän hyvin. Ilmapuolustuksemme voima onkin yhteistoiminnassa – yhdessä tekeminen on supervoimamme. Se myös koko Suomen supervoima. Kokonaismaanpuolustus on Suomessa vakiintunut käsite ja maanpuolustustahtomme on maailman parasta. Niin nuorten kuin vanhempien piirissä.

Meillä on pitkät perinteet hävittäjätorjunnan ja ilmatorjunnan yhteensovittamisesta. Ilmapuolustusta on kehitetty ja kehitetään pitkäjänteisesti. Tällä hetkellä keskeisimpiä tekijöitä ovat F-35 monitoimihävittäjän ja David Sling -ilmatorjuntajärjestelmän käyttöönotto yhdessä miehittämättömien järjestelmien torjuntantakyvyn kanssa. Niin F-35 kuin David Sling tarjoavat parasta mahdollista taistelukykyä suomalaiseen ympäristöön. Digitaalinen ja salattu johtamisjärjestelmämme mahdollistaa yhteistorjunnat jopa maailmanlaajuisesti edistyksellisellä tavalla.

Tämän päivän ja huomisen taistelukentällä korostuu kaikkien puolustushaarojen yhteinen taistelu sekä avaruuden, elektromagneettisen spektrin ja kyber-toimintaympäristön hyödyntäminen. Näistä välittömässä polttopisteessä ovat tällä hetkellä ilma- maa yhteistyön ja avaruustoiminnallisuuksien kehittäminen. Yksin mikään puolustushaara ei taistelua voita ja kolme kertaa yksi on vähintään 5.

Toiseksi käsittelen historiaamme, jota leimaavat kunnioitettujen sotiemme veteraanien sankarityöt. Kiitos Hannes ja Pentti!

Tänä vuonna suomalainen ilmatorjunta täyttää 100 vuotta. Samalla, yhdessä 107-vuotiaiden Ilmavoimien kanssa, suomalainen ilmapuolustus saavuttaa todellisen merkkipaalun. Ilmatorjunta pääsi osoittamaan kykynsä Helsingin suurpommitusten torjunnassa jatkosodan vuonna 1944. Tällöin Stalin pyrki irrottamaan Suomen sodasta pommittamalla Helsinkiä. Toisin kävi. Helsingin turvaksi oli muodostettu merkittävä ilmatorjuntavoima, jonka johtamistapa sekä tekninen osaaminen olivat ainutlaatuista. Myös uutena nousevana suorituskykynä oli ilmavalvontatutkia käytössä. Ilmatorjunnan sulkutulen ja Malmin kentältä operoineiden Me 109 G -hävittäjien luoman pelotteen ansiosta pommit eivät pudonneet Helsinkiin.

Myös Hävittäjä-ässiemme uroteot ovat edelleen vailla vertaansa. Vaikka Stalin oli ennen talvisotaa sitä mieltä, että Suomella ei ole ilmavoimaa pommikonelaivaston puutteiden vuoksi, kykenivät ilmavoimamme tuottamaan Neuvostoliiton pommituslaivueille raskaita tappioita. Karjalan lennoston perinneyksiköt yksin pudottivat yli 1000 Neuvostoliiton pommikonetta. Niin silloin, kuin Ukrainassa nyt, kyettiin resurssit keskittämään tärkeimpiin toimintoihin ja taktiikoissa hyödyntämään tehokkaasti olemassa olevia alivoimaisia välineitä. Mekaanikkojen ja lentäjien saumaton yhteistyö sekä yhteishenki takasivat menestyksen ilmassa. Samaan aikaan kun sankarimme taistelivat eturintamalla.

Pelkästään aikaisempia taisteluita tarkastelemalla käydään seuraavaa sotaa edellisen keinoin. Historia, kokemus ja toimintakulttuuri antavat kuitenkin vahvan pohjan kehittää toimintoja huomioiden taistelukentän muutos ja tulevaisuuden teknologianäkymät. Tärkeää on pitkäjänteinen, suunnitelmallinen kehittäminen yhdistettynä nopeaan ja ketterään innovointiin sekä taistelukentän kokemuksiin. 

Kolmanneksi nostan esiin sen, että Pohjolan merkitys kasvaa Arktisten alueiden merkityksen rinnalla maailmalaajuisessa turvallisuuskehyksessä. Nato -jäsenyyden myötä emme ole enää yksin ja pystymme kehittämään puolustustamme saumattomasti yhdessä lähimpien naapureidemme kanssa vastaten turvallisuusympäristön muutokseen. Pohjoismainen yhteistyö on keskeinen osa Naton puolustuksen ja pelotteen kehittämistä. Kehityksen kärjessä ilmapuolustuksen näkökulmassa on pohjoismaisen ilmaoperaatioiden johtamiskyvyn rakentaminen.  Tavoitteenamme on, että taistelemme yhtenä ilmavoimana kaikissa tilanteissa. Tänä vuonna toimintansa Bodøssä käynnistävä pohjoismainen ilmaoperaatiokeskus luo edellytykset johtaa yhdessä ilmapuolustuksen resursseja pohjolan alueella. Se tarjoaa myös alustan Naton ilmapuolustuksen rakenteiden kehittämiselle. Vahva Pohjola on tae sille, että kannamme vastuumme koko Euroopan turvallisuudesta. Se huomataan ja sitä arvostetaan niin Euroopassa kuin Amerikan mantereella.

Lopuksi totean, että vaikka olemme osa Natoa, viimekädessä vastaamme itse omasta puolustuksestamme. On helpottavaa todeta, että Suomi on ollut hereillä. Puolustustamme on kehitetty määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti – ei äkkikäännöksillä trendejä seuraten, vaan ennakoiden ja tilanteen mukaisesti tarkentaen. 

Tiedän myös omasta kokemuksesta, että täällä Saimaan rannoilla maanpuolustustahto, varautuminen ja yhteistyö elää vahvana kaikkialla yhteiskunnassa. Kiitän 250 vuotta täyttävää Kuopiota ja koko maakuntaa vankkumattomasta tuesta Karjalan lennostolle. 

Paraatijoukot; katsoessani teitä edessäni, voin ylpeänä todeta, että ilmapuolustus turvaa Pohjolaa myös seuraavat 100 vuotta. 

Kohottakaamme kolminkertainen eläköön huuto isänmaalle!