Haku

Koulutus sotilaslentäjäksi alkaa lentoreserviupseerikurssilta.

Lentäjäksi ilmavoimiin. Varusmiespalveluksen voi suorittaa ainutlaatuisella lentävällä varusmieskurssilla. LentoRUK on ainoa tie sotilaslentäjäksi.

Tutkimus Sotilaslääketieteen keskuksen Tutkimus- ja kehittämisosasto (TKOS) suunnittelee, toteuttaa ja koordinoi sotilaslääketieteellistä tutkimusta sekä tutkimusmenetelmien ja lääkintähuoltojärjestelmän kehittämistä. Tutkimus- ja kehittämistoimin...

15.6.2026 | Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41 järjestää Pihti 26 -lentotoimintaharjoituksen Tikkakosken tukikohdasta 22. – 26. kesäkuuta 2026.

Ilmavoimien ajankohtaista-sivulla julkaistaan uusimmat tiedotteet, uutiset, tapahtumat sekä ampuma- ja melutiedotteet.

5.6.2026 | Ilmasotakoulun järjestämä Personnel Recovery 1 Sere -harjoitus on suunnattu ilma-alusten miehistöille.

Ilmasotakoulu sijaitsee Jyväskylän varuskunnassa Tikkakoskella. Koulu vastaa upseerikoulutuksen yhteisten opintokokonaisuuksien toteuttamisesta, palkatun henkilökunnan jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä varusmieskoulutuksesta.

Ilmavoimien tapahtumasivulla kerrotaan ajankohtaisista tapahtumista, kuten lentonäytöksistä, vala- ja vakuutustilaisuuksista sekä yleisötilaisuuksista.

Tietoa ilmavoimien lentoturvallisuudesta

Sivulla julkaistaan ajankohtaiset ampuma- ja melutiedotteet harjoitusalueista, ajankohdista ja käynnissä olevista ilmoituksista.

Palveluspäivinä sinulla on myös vapaa-aikaa. Päivittäinen vapaa-aika riippuu päivälle suunnitellusta koulutuksesta.

Lentoupseerin koulutusohjelmasta valmistuneet sotatieteiden kandidaatilla on valmiuksia toimia ilma-aluksen päällikkönä Ilmavoimissa ja Maavoimissa sekä Rajavartiolaitoksessa. Sotatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet toimivat esimerkiksi lentueen varapäällikköinä ja päällikköinä.

Ilmavoimien tehtävä on maamme ilmatilan valvonta ja puolustaminen. Tehtävän hoitaminen vaati nykyaikaisen kaluston ja toiminnan harjoittelua kaikissa olosuhteissa. Merkittävimmät sotilasilmailun ympäristövaikutukset syntyvät harjoitus- ja operatiivisesta toiminnasta. Ympäristökysymyksiin Ilmavoimissa suhtaudutaan vastuullisesti, ja ympäristön kuormitusta pyritään mahdollisuuksien mukaan rajoittamaan.

Puolustusvoimien tutkimustoiminta alkoi 15.4.1919, kun Bertil Nybergh aloitti puolustushallinnon ensimmäisenä palkattuna tutkijana Sotaministeriön taisteluvälineosaston kemiallisessa laboratoriossa.

Ilmavoimien lentotoiminnan näkyvin osa ovat Hornet-monitoimihävittäjien lennot. Alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi tapahtuvien tunnistuslentojen lisäksi Horneteilla suoritetaan lähes päivittäin harjoitus- ja koululentoja, joilla valmennetaan operatiiviseen lentotoimintaan osallistuvia valmiusohjaajia tehtäviinsä.

Tällä sivulla kerrotaan, miten Ilmavoimat valvoo ja turvaa Suomen ilmatilaa tutkakaluston ja Hornet-monitoimihävittäjien avulla, kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden. Lisäksi löydät tietoa siitä, miten Ilmavoimat toimii, jos Suomen aluerajaa lähestyy tunnistamaton ilma-alus.

Tällä sivulla kerrotaan Ilmavoimien päätehtävistä sekä rauhan että poikkeusolojen aikana.

Erikoisjoukkohaun kautta Tikkakoskelle. Voit päästä varusmiespalvelukseen Ilmasotakouluun kutsunnoista tai hakemalla erikoisjoukkohaussa. Kutsunnoissa Ilmasotakoulun kiintiöt ovat rajatut ja ilmavoimien erikoiskursseille pääsy edellyttää aina hakeutumista erikoisjoukkohaun kautta.

Johtajakoulutuksen ytimenä on ihmisten johtaminen ja johtajana kehittyminen.

Lapin lennostossa työskentelee noin 430 henkilöä. Heistä sotilaita on noin 350 ja siviilityöntekijöitä noin 80. Lennoston päätukikohta sijaitsee Rovaniemellä. Toimipaikkoja ja henkilöstöä on sijoittunut myös muualle Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, ja Kainuun maakuntien alueella.