Puolustusvoimien tutkimustoiminta alkoi 15.4.1919, kun Bertil Nybergh aloitti puolustushallinnon ensimmäisenä palkattuna tutkijana Sotaministeriön taisteluvälineosaston kemiallisessa laboratoriossa.

Puolustustutkimuksen syntyhistoria

Puolustusvoimien tutkimuksen juuret ulottuvat Suomen vapaussotaan. Ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1917 Suomessa oli yli 100 000 venäläissotilasta, jotka osin poistuivat ja osin ajettiin maasta. Joukoilta jäi huomattava määrä aseita, taisteluvälineitä ja muuta materiaalia eri puolille Suomea. Lisäksi vapaussodan päätyttyä vuonna 1918 valtiolle jäi paljon sotasaalista, joka edellytti lajittelua, luettelointia ja tutkimista.

Tätä työtä tekemään Viaporin linnoituksen komendantti kenraalimajuri Carl Gustaf Theslöf määräsi sotamies Bertil Nyberghin, joka palveli tuolloin varusmiehenä Helsingin Jääkäriprikaatissa kielenkääntäjänä ja kirjurina. Nybergh oli siviilikoulutukseltaan kemisti, joten hänen tutkimustyönsä keskittyi ruuteihin, räjähdysaineisiin, ampumatarvikkeisiin, öljyihin, rasvoihin ja suojeluvälineisiin, kuten kaasunaamareihin. Nyberghin varusmiespalveluksen alkaessa lähestyä loppuaan häntä pyydettiin jäämään puolustushallintoon toimenhaltijaksi.

Niinpä Bertil Nybergh aloitti 15.4.1919 puolustushallinnon ensimmäisenä palkattuna tutkijana Sotaministeriön taisteluvälineosaston kemiallisessa laboratoriossa. Tästä hetkestä sata vuotta sitten katsotaan Puolustusvoimien tutkimustoiminnan saaneen alkunsa.

Puolustustutkimuksen vuosikirja 2019 ‒ historiaa ja menestystarinoita tutkimuksesta

Vuoden 2019 Puolustustutkimuksen vuosikirja juhlistaa tänä vuonna 100 vuotta jatkunutta puolustustutkimuksen historiaa. Vuosikirjassa tarkastellaan puolustushallinnon eri organisaatioiden tutkimus- ja kehittämistoimintaa tiiviiden historiakatsausten ja historian eri vaiheissa syntyneiden menestystarinoiden kautta sekä katsoen nykyisten tutkimustehtävien kautta tulevaisuuteen.

Puolustustutkimuksen historia ja tulevaisuus

Puolustustutkimus 100 vuotta

Puolustustutkimuksen historia, nykypäivä ja tulevaisuus

Puolustusvoimien tutkimuslaitos

Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen historia

Menestystarina elektro-optiikan tutkimuksesta

Autonomiaa omaavat miehittämättömät järjestelmät tulevat

Innovaatio ja adaptaatio puolustusjärjestelmän kehittämisen ajureina

Strategisen taustakuvan muodostaminen ‒ GST6

Monikansallinen suorituskykyjen kehittämisohjelma kyberpuolustuksen tukena

Sotavarusteiden tutkimisesta tiedon hyödyntämiseen

CBRN-kenttälaboratorio ‒ prototyypistä menestystarinaksi

3D-tulostus osaksi huoltovarmuutta

Psykologisen soveltuvuuden arvioinnin historiaa Puolustusvoimissa

Psyykkisen toimintakyvyn ylläpito ja palauttaminen taistelukentällä

MATINE – Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta

Infrastruktuurista riippumaton sisätilapaikannus taistelijan tilannetietoisuuden muodostamiseksi

Maasotakoulu

Suomalaisen sotilaan aseistuksen kehitys

Simulaattoriavusteisen taistelukoulutuksen tutkimus Maasotakoulussa

Merisotakoulu, Meritaistelukeskus

Meripuolustuksen tutkimustoiminnan 100-vuotinen historia

Herätemiinojen kehitystyö Merivoimissa

Sotalaivatekniikan tutkimus

Ilmavoimat

Matalavalvontatutkan kehitysprojekti 1966–1985 – kansallinen menestystarina

Tutkapoikkipinta-alojen käsittely ja visualisointi

Spatiaalinen päätösanalyysi suorituskykyjen alueellisten tarkasteluiden ja optimoinnin tukena

Puolustusvoimien logistiikkalaitos

Sotilaslentäjän toimintakyky

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen historia

Maanpuolustuskorkeakoulu

Sotatieteellistä tutkimusta Maanpuolustuskorkeakoulussa ‒ Puolustusvoimat 100 vuotta -juhlateos

Puheen ja vuorovaikutuksen tutkimuksen merkitys kriisinhallintakoulutuksessa ja kriisinhallinnassa

Winland: kokonaisturvallisuuden ennakointia ja yhteiskehittelyä

Alueellisten joukkojen taistelusta nopeaan tilannekehitykseen ‒ Taktiikan opinnäytetöiden anti vuonna 2018