Haku

Tältä sivulta löydät tietoa asevalvontaan liittyvästä joukkotuhoaseiden valvonnasta.

Puolustusvoimissa tutkitaan laaja-alaisesti sotilaallista maanpuolustustusta ja siihen liittyviä aihepiirejä. Tutkimus tähtää sotilaallisen maanpuolustuksen kehittämiseen niin käytännön asioiden kuin pitkäjänteisen - tulevaisuuteen tähtäävän - strategisen tutkimuksen edistämiseksi.

31.3.2023 | Oikeustieteen tohtori Katariina Simosen uusi teos tarkastelee asevalvonnan sopimusjärjestelmien kehitystä varhaisesta ydinfysiikasta nykyhetkeen ja esittää, että koko sopimusjärjestelmä on ajautunut kriisiin. 

Asevalvontasopimukset lisäävät luottamusta ja turvallisuutta avoimuuden ja läpinäkyvyyden kautta. Sopimukset mahdollistavat erilaiset tarkastukset ja arvioinnit sekä kahden- tai monenvälisen sotilaallisen yhteistyön. Asevalvonnalla ja aserajoitussopimuksin rajoitetaan ja valvotaan aseita tai sotilaallisia resursseja. Tavoitteena on vähentää kansainvälisiä sotilaallisia jännitteitä.

Suomi on mukana useissa tavanomaista asevalvontaa koskevissa asevalvontasopimuksissa- ja järjestelyissä, kuten eräitä tavanomaisia aseita koskevassa yleissopimuksessa, asekauppasopimuksessa ja Ottawan sopimuksessa.

Maanpuolustuskorkeakoulu julkaisee kattavasti tieteellistä tutkimusta eri julkaisusarjoissa.

Puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa on viisi pitkälle erikoistunutta tutkivaa osastoa: doktriiniosasto, räjähde- ja suojelutekniikkaosasto, informaatiotekniikkaosasto, asetekniikkaosasto ja toimintakykyosasto.

Maanpuolustuskorkeakoululla julkaistaan tutkimuksia eri julkaisusarjoissa.

13.10.2025 | Kaksiviikkoiseen harjoitukseen osallistuu lentokoneita 14:stä Nato-maasta.

9.6.2025 | Yhdysvaltain asevoimien erikoisjoukkojen (United States Special Operations Command, USSOCOM) komentaja, kenraali Bryan P. Fenton vieraili Suomessa 7. kesäkuuta. Vierailun isäntänä toimi Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Kari Nisula. Kenraali Fenton tapasi myös Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkolan.

29.4.2025 | Voisiko Ranska yksinään pelastaa eurooppalaisen ydinasepelotteen, vai luottaako Eurooppa jatkossakin täysin Yhdysvaltojen tukeen?

Vanhemmat julkaisut Sotahistorian, Strategian ja Taktiikan laitoksen julkaisut Sotahistorian laitoksen julkaisut (vuoteen 2014 asti) Julkaisusarja 1 Julkaisusarja 2 Sotahistorian laitoksen julkaisuja Strategian laitoksen julkaisut (vuoteen 2014 as...

11.12.2024 | Uusi strategia painottaa väestön suojaamisen tärkeyden lisäksi myös kansainvälistä ulottuvuutta.

4.4.2025 | Diplomatian kulisseissa tehdään valtavasti töitä erilaisten kriisien ratkaisemiseksi, mutta ponnistelut halutaan pitää usein salassa julkisuudelta. Rauhan rakentaminen on myös kilpailtu ala, sillä erilaisia ajatuksia ja lähestymiskulmia on paljon. Etenkin Lähi-idän ja Afrikan rauhanneuvotteluissa ansioituneen Pekka Haaviston mukaan kyseessä on eräänlainen eloon-jäämistaistelu, jossa jokainen neuvottelija haluaa edistää ratkaisua omalla panoksellaan.

20.6.2024 | Useat asiantuntijat ovat todenneet, että selonteko poikkeaa olennaisesti edellisestä.

26.9.2025 | VN/7624/2024-PLM-16 PLM-PV tulossopimus 2025 Puolustusministeriön ja Puolustusvoimien välinen tulossopimus vuodelle 2025 VN/7624/2024-PLM-16 PLM-PV tulossopimus 2025 Sisällys 1 Hallitusohjelman toimeenpano ja strategiset linjaukset...................

22.1.2024 | Osa ehdokkaista olisi valmis uudistamaan ydinenergialakia, jotta liittolaisten ydinaseiden kauttakuljetus Suomessa olisi mahdollista.

31.7.2023 | Christopher Nolanin ohjaama Oppenheimer rantautui Suomeen 21. heinäkuuta.

14.2.2024 | Suomenkin on jatkossa tarkasteltava ydinaseita etenkin niiden pelotteen näkökulmasta, ulkoministeriön johtava asiantuntija sanoo.

26.7.2023 | Ydinsulkusopimuksen tarkastelu tuo jälleen maailman yhteen. Elokuun valmistelukokouksessa keskeisenä puheenaiheena tulee olemaan Ukrainan sodan myötä kasvanut ydinuhka. Suomi on kokouksen puheenjohtajamaa.