Diplomatian kulisseissa tehdään valtavasti töitä erilaisten kriisien ratkaisemiseksi, mutta ponnistelut halutaan pitää usein salassa julkisuudelta. Rauhan rakentaminen on myös kilpailtu ala, sillä erilaisia ajatuksia ja lähestymiskulmia on paljon. Etenkin Lähi-idän ja Afrikan rauhanneuvotteluissa ansioituneen Pekka Haaviston mukaan kyseessä on eräänlainen eloon-jäämistaistelu, jossa jokainen neuvottelija haluaa edistää ratkaisua omalla panoksellaan.
Huhtikuun Ruotuväessä kerrotaan myös, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen asema on vahvistumassa reserviläisten kouluttajana. Työryhmä ehdottaa, että MPK voisi jatkossa kouluttaa myös sodan ajan joukkoja. Kodinturvajoukkojen perustamista työryhmä ei sen sijaan pitänyt nykyisessä turvallisuusympäristössä hyvänä ratkaisuna.
Moni kohta kuusikymppinen toivoo, että reservin yläikäraja nousisi avainhenkilöillä 65 vuoteen. Esimerkiksi siltasuunnittelussa uransa tehnyt diplomi-insinööri Jukka Rusila odottaa innolla uudistusta.
– Tunnen itseni vielä nuoreksi ja harmittasi, jos en pääsisi enää antamaan panosta isänmaalle, Reserviupseeriiliiton aktiivinen jäsen sanoo.
Kun Yhdysvallat tekee oman osuutensa, Euroopan Nato-maiden ydinasepelote Venäjää vastaan on riittävä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen. Britannialla ja Ranskalla on myös omia ydinaseita. Britannian ja Ranskan yhteenlaskettu ydinase-suorituskyky jää kuitenkin kauas Venäjän arsenaalista.
Suomen Atlantti-Seuran pääsihteeri Terhi Suominen sanoo, ettei hän ole vielä huolissaan Naton tulevaisuudesta. Suominen arvioi, ettei Yhdysvallat todennäköisesti valmistele vetäytymistä Natosta. Suunta on kuitenkin kohti liittoumaa, jossa Euroopalla on aiempaa keskeisempi asema.
Lue näköislehti täältä: Ruotuväki 4/2025
