220. Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaiset

Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin MPK220 avajaistilaisuus 23.1.2017 Säätytalo, Puolustusvoimain komentajan tervehdyssanat.

Herra ministeri
Hyvät 220. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat
Hyvät naiset ja herrat!

Minulla on ilo toivottaa nyt alkavan maanpuolustuskurssin osallistujat perehtymään yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen ja sotilaallisen maanpuolustuksen järjestelyihin liittyviin kysymyksiin. On arvokasta, että olette kyenneet varamaan aikaanne tälle kurssille, jonka järjestämisen valtioneuvosto on uskonut Puolustusvoimille jo yli viidenkymmenen vuoden ajan.

Hyvät kuulijat

Suomessa hahmotellaan parhaillaan kansallisen kriisinsietokyvyn ja sen varautumisen tulevaisuuden tienviittoja. Nykyisellä hallituskaudella on jo laadittu ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä siihen liittyvä Nato-selvitys. Ensi kertaa erillisenä laadittavan valtioneuvoston puolustusselonteon valmistelut ovat puolestaan loppusuoralla ennen sen luovuttamista eduskunnan käsiteltäväksi tänä keväänä. Samoin parhaillaan valmisteltavana oleva sisäisen turvallisuuden strategia ja ensi vuoden syksyyn mennessä valmistuvaksi suunniteltu yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivitys varmistavat, että kokonaisturvallisuuden ja sen eri lohkojen toimet sekä järjestelyt vastaavat ajan tarpeisiin.

Valtioneuvoston selontekojen tarpeellisuus on puolustuksen näkökulmasta kiistaton. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on kehikko, joka asemoi puolustuksemme kehittämistä poliittisella tasolla. Selonteossa on viimeksi linjattu tahtotila maamme sotilaalliselle maanpuolustukselle ja sen mitoitukselle. Sen mukaan Suomi ylläpitää turvallisuusympäristöön suhteutettua kansallista puolustuskykyä aseellisen hyökkäyksen torjumiseksi ja jatkaa puolustusyhteistyötä. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus limittyvät toisiinsa, ja nykymaailmassa niitä voi olla jopa mahdotonta erottaa toisistaan. Selonteon mukaan moniulotteisimpia uhkia vastaan ei voida puolustautua vain yhdellä keinolla tai yhden toimijan toimenpitein, vaan siihen tarvitaan laajaa yhteistyötä eri viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa. Tästä Suomen kokonaisturvallisuuden mallissa on kyse.

Tilanteet maailmassa tuntuvat muuttuvan nopeaa vauhtia, ja tapahtumien ennustettavuuden arviointi on tullut entistä haasteellisemmaksi. Muutoksista huolimatta ei ole tarpeen kyseenalaistaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme, puolustuksemme tai kokonaisturvallisuuden mallimme perusteita. Kaikkien näiden yhteiskuntamme peruspilareiden ajankohtaiset asiat vaativat kuitenkin juuri nyt päättäjiemme huomiota ja parlamentaarisen hyväksynnän sekä pitkäjänteisen sitoutumisen. Laadittavat selonteot tuottavat erillisinä, mutta toisiinsa vahvasti linkittyvinä asiakirjoina keskusteluun ja päätöksentekoon hyviä aineksia. Ne pyrkivät katsomaan maailmaa riittävän kauas, yli suhdannevaihteluiden ja hallituskausien, mutta kuitenkin käytännön reaalielämän kautta. Selontekojen valmistelussa on luonnollisesti pidettävä huolta myös siitä, että puhumme kaikki yhteistä kieltä.

Muuttunut toimintaympäristö vaatii puolustukseltamme monia kykyjä. Uhkien ennaltaehkäisyyn ja tarvittaessa hyökkäyksen torjuntaan tarvitsemme sekä moderniin teknologiaan perustuvia kärkikykyjä että laajaa reserviä. Monimuotoiset, nopeasti ilmaantuvat ja seurauksiltaan vakavammat uhkat edellyttävät myös, että joukkoja ja järjestelmiä on käytössä myös erittäin nopeasti kehittyvissä tilanteissa. Nämä kolme asiaa, kärkikyvyt, laaja reservi ja valmius täydentävät, mutta myös edellyttävät toisiaan.

Koulutus on yksi tärkeimmistä normaaliajan toiminnoistamme. Tammikuun alussa jälleen uusi ikäluokka, noin 12 500 miestä ja kolmesataa vapaaehtoista naista aloitti palveluksensa. Erona aikaisempiin saapumiseriin on kuitenkin se, että valmius otetaan toiminnassa huomioon aiempaa enemmän. Maavoimien palkatusta henkilöstöstä ja varusmiehistä muodostetut valmiusyksiköt ovat osa nykyaikaista ja kehittyvää kotimaan maapuolustusta ja Maavoimien joukkokokonaisuutta. Palaan koulutukseen vielä tuonnempana.

Meidän on jatkuvasti tarkkailtava toimintaympäristöämme tunnistaaksemme sellaisia tekijöitä, joilla on vaikutusta yhteiskuntamme turvallisuudelle. Joudumme pohtimaan, minkälaisessa toimintaympäristössä puolustusvoimamme operoi kymmenen vuoden kuluttua. Teknologian jatkuvan kehittymisen myötä tulevaisuudessa nähdään todennäköisesti yhä kehittyneempiä miehittämättömiä ja pienikokoisia järjestelmiä avaruudessa, maalla, ilmassa, merellä ja pinnan alla. Näistä huolimatta perinteiset taisteluajoneuvot, lentokoneet ja alukset tuskin katoavat tulevina vuosikymmeninä. Teknologian kehityksen mahdollisuudet ja uhkat on tunnistettava ja niitä on seurattava. Suomi ei kuitenkaan voi menettää otettaan käytännönläheisistä ja toimintaympäristöömme soveltuvista ratkaisuista.

2020-luvulla Suomen puolustus on poikkeuksellisessa tilanteessa, kun nykyiset meri- ja ilmavoimien pääjärjestelmät poistuvat käytöstä lähes samanaikaisesti. Tasapainon säilyttäminen arjen toiminnan ja puolustuskyvyn kehittämisen välillä on puolustusvoimien toimintakyvyn ja olemassaolon kulmakivi. Yhdenkin puolustushaaran kehittämättä jättäminen johtaa myös muiden toimintaedellytyksien heikkenemiseen. Rajallinen budjetti ei kuitenkaan mahdollista kaikkien suorituskykyjen kehittämistä samanaikaisesti. Suurimpien ja tärkeimpien järjestelmien hankinnat on suunniteltu aikautettavan vaiheittain. Kysymys on taloudellisesti erittäin merkittävistä investoinneista, joten ne on valmisteltava ja toimeenpantava ajoissa, läpinäkyvästi ja avoimesti. Puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnitelmien taustalla ovat mittavat tutkimukset ja analyysit. Tavoitteenamme on aina rakentaa oloihimme sopiva ja toimintaympäristöä vastaava kokonaisuus, ei pelkästään valita puolustushaaran tai aselajin optimiratkaisua.

Hyvät kuulijat

Yleinen asevelvollisuus on sotilaallisen maanpuolustuksemme vahva perusta. Asevelvollisten toimintakyvyn ja sotilasosaamisen perustiedot ja -taidot luodaan laadukkaalla varusmieskoulutuksella. On myös hyvin tärkeää, että näitä taitoja kehitetään ja ylläpidetään myös varusmiespalveluksen jälkeen, sillä reserviläiset ovat sodan ajan puolustusvoimien suurin henkilöstövoimavara.

Varusmieskoulutusuudistus toteutettiin viimeksi noin kaksikymmentä vuotta sitten. Koulutuksen sisältöä ja opetusmenetelmiä on kehitetty ja parhaita käytänteitä jalkautettu kaiken aikaa, viimeksi osana puolustusvoimauudistusta. Koulutuksen onnistumisesta kertoo asevelvollisten loppukyselyissä antama palaute. Vuonna 2016 varusmiesten loppukyselystä saatiin kaikkien aikojen paras kokonaiskeskiarvo. Reserviläiset puolestaan antoivat saamastaan koulutuksesta yleisarvosanan neljä, yhdestä viiteen asteikolla. Koulutusjärjestelmämme toimii siis varsin hyvin. Siitä huolimatta olemme nähneet aiheelliseksi tarkastella asevelvollisten koulutusjärjestelmää kokonaisuudessaan kuluvana vuonna. Pyrkimyksenämme on kehittyvänä organisaationa entisestään parantaa sodan ajan joukkojemme kyvykkyyttä, tehostaa koulutustamme ja hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia sekä parantaa yhteydenpitoa reserviläisten kanssa kattamaan koko asevelvollisuuden ajanjakso. Tarkastelun perusteella käynnistämme vaiheittain tarvittavat toimet koulutuksen edelleen kehittämiseksi.

Yhtenä tarkastelun tavoitteena on, että koulutettavien osaamisesta, terveydentilasta ja palveluskelpoisuudesta on nykyistä parempi käsitys jo ennen palveluksen aloittamista. Tavoitteeseen liittyvät kehittämistoimet saattavat näyttäytyä muun muassa kutsuntajärjestelmän kehittämisenä, nykyistä tehokkaampana esivalintana omien kykyjen ja halukkuuden mukaisesti sekä asevelvollisen ja Puolustusvoimien tiiviimpänä yhteydenpitona jo ennen palveluksen aloittamista.

Opetuksen sisällön ja tehokkuuden kehittämisessä katse kääntyy ennen kaikkea verkko-, virtuaali- ja simulointijärjestelmien täysimääräiseen hyödyntämiseen. Esimerkiksi, luokkaopetus saattaa joutua jatkossa kilpailemaan muiden, teknologiaa hyödyntävien, opetusmenetelmien kanssa. Seuraamme tarkasti niin ikään siviilimääräysten kehittymistä ajo-opetuksessa, ja sen myötä arviotavaksemme voi tulla simulaattoripohjaisen koulutuksen hyödyntäminen omassa ajo-opetuksessamme. Samoin on mahdollista, että ampumakoulutuksen perusteet opitaan jatkossa entistä useammin simulaattoripohjaisessa opetuksessa, mikä mahdollistaisi puolestaan sen, että ampumatarvikkeita on käytössä enemmän soveltavissa taisteluammunnoissa palveluksen keski- ja loppuvaiheessa. Tarkastelun tulokset voivat edellyttää myös nykyistä keskitetympää koulutuksen suunnittelua, tehokkaampaa koulutuksen ja suorituskyvyn arviointia sekä raportoinnin vähentämistä.

Erityisen tarkasti arvioidaan myös sotilaiden toimintakykyä ja sen roolia koulutuksessa. Nykyaikainen, monimuotoinen ja kiivaasti tilanteiltaan vaihtuva taistelukenttä asettaa sotilaiden fyysiselle, psyykkiselle, sosiaaliselle ja eettiselle toimintakyvylle aiempaa kovemmat vaatimukset. Puolustusvoimissa ymmärretään, että sotilas ei pysty hyödyntämään koulutuksessa hankittuja tietoja ja taitoja jos kaikki nämä toimintakyvyn osa-alueet eivät ole kunnossa.

Tarkastelun ja sen perusteella tehtävien kehittämistoimien ei ole tarkoitus korvata nykyisiä, hyväksi todettuja koulutusmenetelmiä ja käytänteitä, vaan varmistaa, että puolustusvoimien koulutus ja sen järjestelyt kykenevät vastaamaan myös 2020-luvun tarpeisiin.

Bästa åhörare

Utgående ifrån det nationella försvaret bedriver försvarsmakten internationellt samarbete för att utveckla sin prestationsförmåga. Samarbete under normala förhållanden utgör grunden för verksamheten vid undantagsförhållanden. Samarbete bedrivs i flera olika forum, såväl bilateralt som multilateralt. Samarbetet som bedrivs i olika sammanhang är inte en form av tävling, utan varje samarbetsform har sitt ändamål och sin plats.

Kansainvälisen yhteistyön yhtenä kulmakivenä on luottamus, joka syntyy vakaalla ja pitkäjänteisellä toiminnalla. Kansallisen puolustuksen sisällöllä on merkitystä myös yhteistyössä: kunnossa oleva puolustus tekee meistä uskottavan, tarpeellisen ja kiinnostavan kumppanin. Pelkkänä turvallisuuden kuluttajana emme voi olla haluttu yhteistyötaho. Parhaillaan käynnissä on lakimuutostyö, jonka yhden osan tarkoituksena on luoda perusta puolustusvoimien kansainvälisen avun antamiselle ja kyvylle vastaanottaa kansainvälistä sotilaallista apua. Toteutuessaan lakimuutos luo Suomelle valmiudet käyttää sotilaallisia kykyjä kotimaan puolustamisen, viranomaisten tukemisen ja kriisinhallinnan lisäksi myös avun antamiseen toiselle valtiolle.

Euroopan unioni on Suomen turvallisuusyhteisö, jolla on yhteisvastuun ja keskinäisen avunannon velvoitteet. Tästä esimerkkinä voidaan mainita Ranskan tukipyyntö Euroopan unionin jäsenmaille Pariisin terrori-iskujen jälkeen reilu vuosi sitten. Tuimme Ranskaa muun muassa luovuttamalla raskaiden kuljetuskoneiden kiintiöstämme lentotunteja Ranskan Afrikan operaatioiden tueksi joulukuussa 2015. Lisäksi vapautamme ranskalaisia resursseja muihin tehtäviin. Korvaamme ranskalaisen komppanian suomalaisella jääkärikomppanialla Yhdistyneiden kansakuntien UNIFIL - operaation reservipataljoonassa Libanonissa huhtikuusta 2017 elokuun 2018 loppuun saakka.

Viime vuoden aikana Euroopan unionissa käytiin aktiivista keskustelua ja tehtiin linjauksia puolustusulottuvuuden kehittämiseksi. On tunnustettu, että Euroopan unionin turvallisuus voi syntyä vain yhteistyön avulla. Unionilta vaaditaan vahvempia toimia Euroopan suojelemiseksi, vaikka Nato nähdäänkin ensisijaisena eurooppalaisen ja transatlanttisen puolustuksen järjestönä. Unionin puolustusulottuvuuden kehittämisen keskiössä on eurooppalaisen puolustusyhteistyön edistäminen ja uhkien hallinta Euroopan ulkopuolella. Yhteistyö etenee käytännöllisin ratkaisuin useimmiten pienissä maaryhmissä. Suorituskykyjen yhteiskäyttö ja erilaiset yhteiset joukkorakenteet ovat nähtävissä oleva trendi. Odotukset eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittymiselle ovat korkealla, ja asetetut aikatavoitteet ovat hyvin kunnianhimoisia.

Kansallisten ja eurooppalaisten pyrkimysten tulisi tukea toisiaan. On etujemme mukaista osallistua sellaisten eurooppalaisten kykyjen kehittämiseen, joita kriisitilanteessa voitaisiin käyttää myös Suomen apuna. Yhtenä esimerkkinä Euroopan unionin ja Naton yhteistyön nousevista kärkihankkeista on hybridiuhkien torjunta, jossa yksi osa uhkiin vastaamisen kokonaisuutta on sotilaallinen toiminta. Kokonaisturvallisuuden mallimme toimii tässäkin tapauksessa hyvänä esimerkkinä hybridiuhkien torjuntaa laaja-alaisesti kehitettäessä.

Euroopan komission puolustukseen liittyvän toimintasuunnitelman ensisijainen tarkoitus on eurooppalaisen puolustusteollisuuden ja kilpailukyvyn edistäminen. Komission pyrkimykset tarjoavat kannustimia puolustusyhteistyön syventämiseen. Tämä voi merkitä myös puolustusvoimien materiaalihankintojen kannalta suotuisaa kilpailutilanteen kasvua ja laajenevaa yhteiseurooppalaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Hyvät 220. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat

Seuraavien viikkojen aikana saatte rautaisannoksen yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvistä ilmiöistä ja toimista niin viranomaisten, elinkeinoelämän kuin kolmannenkin sektorin näkökulmasta asiaa tarkastellen. Toivoakseni kurssi vahvistaa käsityksiänne siitä, että turvallisuus on meidän jokaisen asia ja vain yhdessä toimien voimme vaikuttaa myönteisesti oman, lähipiirimme ja yhteiskuntamme turvallisuuteen.

Ottakaa kurssista kaikki hyöty irti kysymällä asiantuntijoilta, keskustelemalla aktiivisesti ja tuomalla myös oma asiantuntemuksenne muiden kurssilaisten käyttöön.

Toivotan teille mielenkiintoista ja antoisaa maanpuolustuskurssia.

 

Puolustusvoimain komentaja
Kenraali Jarmo Lindberg