223. Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaiset

Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin MPK223 avajaistilaisuus 6.11.2017 Säätytalo, Puolustusvoimain komentajan tervehdyssanat.

Herra ministeri,
hyvät 223. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat,
hyvät naiset ja herrat!
Herr minister,
bästa deltagare i den 223:e riksomfattande försvarskursen,
mina damer och herrar!

Torsdagen den 26 oktober inträffade en tragisk olycka. En terränglastbil från Nylands brigad och ett tåg kolliderade i Raseborg. Vid olyckan omkom fyra personer och flera skadades. Av dödsoffren var tre och av de skadade fyra beväringar i tjänst. Händelsen har skakat Försvarsmakten djupt. På mina egna och Försvarsmaktens vägnar framför jag mitt djupa deltagande till offrens anhöriga och till alla som olyckan har berört.

Puolustusvoimissa tapahtuu vakavia tai kuolemaan johtavia onnettomuuksia vähän, mutta jokainen tällainen tapahtuma on liikaa. Teemme parhaamme onnettomuuksien estämiseksi, mutta on myönnettävä, että vaikeissa olosuhteissa ja monen tekijän vaikuttaessa toimintaan ei kaikkia onnettomuuksia voida yrityksistä huolimatta estää. Näin kävi myös valitettavasti Raaseporissa.

Onnettomuus on aina vakava isku työ- ja palvelusturvallisuustoiminnalle, sillä Puolustusvoimien tavoitteena on, ettei tapaturmia satu lainkaan: tavoite on nolla tapaturmaa. Pyrimme avoimeen ja aloitteelliseen ilmoituskulttuuriin. Tavoitteena on, että kaikki vahingot ja onnettomuudet ilmoitetaan, parhaat käytännöt jaetaan ja että sellaisista olosuhteista sekä tekijöistä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa, ilmoitetaan ennakoivasti.

Onnettomuustutkintakeskus suorittaa Raaseporin tapahtumasta turvallisuustutkinnan, jota Puolustusvoimat tukee kaikin mahdollisin tavoin. Turvallisuustutkinnan tulokset edesauttavat meitä parantamaan toimintamme turvallisuutta edelleen. Mikäli käynnistetyn turvallisuustutkinnan tai Puolustusvoimien omien havaintojen myötä toiminnassamme tai määräyksissämme ilmenee puutteita tai tarkistamistarpeita, puutumme niihin välittömästi. Myös muut mahdolliset havainnot ja suositukset ovat arvokkaita, ja ne huomioidaan Puolustusvoimien työ- ja palvelusturvallisuuden kehittämisessä.

Hyvät kuulijat

Asevelvollisten koulutus on Puolustusvoimien toiminnan kovaa ydintä. Varusmiesten ja reserviläisten koulutuksestaan antama palaute tukee käsitystä siitä, että nykyinen koulutusjärjestelmä on toimiva. Maailma muuttuu kuitenkin jatkuvasti, emmekä voi jäädä paikoillemme.

Viime keväänä totesin tällä samalla foorumilla, että yksi Puolustusvoimien keskeisistä toimintaperiaatteista kehittyvänä organisaationa on jatkuva toiminnan parantaminen. Siksi olemme nähneet aiheelliseksi tarkastella koulutusjärjestelmäämme kokonaisuudessaan ja uudistaa sitä tarpeiden mukaan myös ensi vuosikymmenen vaatimuksiin vastaamiseksi. Ohjelman nimeksi on annettu Koulutus 2020.

Koulutuksen kehittämistä ja ajantasaisena pitämistä peräänkuuluttaa myös eduskunnan kesäkuussa hyväksymä valtioneuvoston puolustusselonteko. Sen linjausten lähtökohtana on, että yleinen asevelvollisuus ja koko palveluskelpoisen miesikäluokan kouluttaminen on kustannustehokas tapa kouluttaa Puolustusvoimien sodan ajan joukot. Selonteko antaa painoarvoa digitalisaation hyödyntämiselle. Digitaalisilla informaatiopalveluilla kehitetään kutsuntoja, ja asevelvollisten asioiden hoitoa laajemminkin. Verkko-, virtuaali- ja simulointijärjestelmillä tehostetaan varusmieskoulutusta.

Koulutus 2020 -ohjelmalla tavoitellaan sujuvaa ja nousujohteista koulutusta ajanmukaisilla välineillä ja menetelmillä entistä kustannustehokkaammin. Kehittämistoimet eivät rajoitu pelkästään kasarmien sisälle, vaan ne sisältävät myös yhteydenpidon asevelvollisiin sekä ennen palvelusta että reserviin siirtymisen jälkeen. Ohjelma pyrkii vaikuttamaan yksilöiden parempiin mahdollisuuksiin sovittaa varusmiespalveluksensa esimerkiksi opintojen kannalta parhaaseen ajankohtaan. Yhtenä tavoitteena on sotilaan sujuva arki. Tähän pyritään entistä paremmalla viestinnällä ja digitaalisilla ratkaisuilla.

Ohjelman tärkeimpään sisältöön kuuluvat valmius, ammattisotilaiden ja reservin osaaminen ja toimintakyky sekä joukkojen suorituskyky. Lisäksi koulutuksen ja harjoitustoiminnan verkottuminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin sekä koulutusjärjestelmän tehokkuus ja vaikuttavuus ovat ohjelman olennaisia kehityskohteita.

Edellä esitettyjen kirkkaiden tavoitteiden ja kattavan sisällön lisäksi tuon esiin joitakin käytännön esimerkkejä ohjelman vaikutuksesta koulutukseen ja sen toteutukseen:

Koulutusjärjestelmän rakennetta muokataan tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Opetus suunnitellaan nykyistä enemmän modulaariseksi ja kurssimuotoiseksi. Opetuksen ja koulutuksen sisällön suunnittelu ja kehittäminen keskitetään osaamiskeskuksiin ja parhaat käytänteet jalkautetaan kärkiosaajien kautta. Samalla parannetaan koulutuksen arviointia.

Teknologisia mahdollisuuksia on tarkoitus hyödyntää täysimääräisesti. Nykyiset varusmiesten oppitunnit ja diaesityssulkeiset saattavat tulevien varusmiesten osalta korvautua nousujohteisilla liikuntatapahtumilla ja lyhyiden mikroelokuvien katsomisella sekä niihin liittyvillä syventävillä keskusteluilla kouluttajien johdolla. Simulaatioiden ja virtuaaliympäristöjen hyödyntämistä lisätään koulutuksessa voimakkaasti. Simulaattorit voivat kuvata taistelukentän vaikutuksia tai edesauttaa esikuntien sotapelejä. Lisäksi niillä voidaan esimerkiksi harjoitella sotilaan perustaitoja, kuten ampumista.

Jokaiselle Puolustusvoimien koulutettavalle on tehtävä sodan ajan joukoissa. Kaikkia tarvitaan. Keskeistä on löytää kuhinkin tehtävään parhaiten soveltuvat henkilöt. Valintajärjestelmää kehitetään ja onnistuneet valinnat turvataan ottamalla aiempaa paremmin huomioon yksilön osaaminen, fyysinen kunto ja halukkuus jo kutsuntavaiheessa. Nämä tekijät yhdessä mahdollistavat koulutuksen optimoinnin. Suunnitelmissa ei ole kuitenkaan puuttua nykyisten palvelusaikojen pituuteen. Tarvittaessa eri tehtäviin käytettävän palvelusajan pituutta muutetaan koulutustavoitteiden mukaisesti, mutta varusmiespalvelukseen käytettävien palvelusvuorokausien määrä pysyy nykyisellään.

Asevelvollisuuteen kuuluu myös varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen jälkeinen aika reservissä. Reservin koulutusjärjestelmä on kokonaisuus, johon kuuluvat Puolustusvoimien kertausharjoitukset ja vapaaehtoiset harjoitukset sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssit. Nykyisen kehittämissuunnitelman vahvuutena on se, että suunnitelma on laadittu yhdessä reserviläisjärjestöjen kanssa, ja järjestelmästä ja sen tavoitteista vallitsee siten yhteisymmärrys eri osapuolten kesken. Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta kehitetään puolustusselonteon linjausten pohjalta. Tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa.

Yksi asia ei kuitenkaan muutu. Se on vaativien harjoitusten merkitys, sillä niissä mitataan kunkin tuotetun joukon suorituskyky. Puolustusvoimille on keskeistä saada säännöllisesti kuva aselajien ja puolustushaarojen muodostaman taistelujärjestelmän toimivuudesta. Se tapahtuu joukkokoulutuskauden viimeisissä, mahdollisimman totuudenmukaisissa harjoituksissa. Aika ajoin näihin harjoituksiin oman lisämausteensa tuovat kansainväliset kumppanit.

Hyvä yleisö

Koulutusuudistus ei ole yhden yön ihmeenä tapahtuva muutos, vaan se toteutetaan vaiheittain ja kokeilukulttuurihengessä. Muutoksen uskottavuuden ja aidon toteutumisen ytimessä ovat kouluttajat, opettajat ja päälliköt. Muutos on kaikille mahdollisuus kehittyä, uudistua ja nostaa hallitusti koulutuksen tasoa.

Olemme muutoksen tiellä jo nyt. Joukko-osastoihin on hankittu virtuaalikoulutusympäristöjä. Tietokoneavusteinen harjoittelu tehostaa koulutuksen ajankäyttöä, kun joukko harjoittelee taktiset perustaidot ensin virtuaaliympäristössä ja sen jälkeen soveltaa niitä maastossa.

Varusmiesten valintoja erikois- ja erityistehtäviin hallinnoidaan sähköisellä hakumenettelyllä, ja joukko-osastoihin on luotu kyky mikroelokuvatuotannolle. Esimerkkinä kokeilutoiminnasta on yhdessä Maavoimien joukko-osastossa toteutettava uudistetun alokasajan rakenteen kokeilu ja todentaminen. Rakenne painottuu yksittäisen sotilaan toimintakyvyn luomiseen ja perustaitojen oppimiseen.

Korostan, että Koulutus 2020 -ohjelman tarkoituksena ei ole automaattisesti korvata nykyisiä, hyväksi todettuja koulutusmenetelmiä eikä käytänteitä, vaan varmistaa, että Puolustusvoimien koulutus ja sen järjestelyt täyttävät nähtävissä olevat 2020-luvun vaatimukset.

Hyvät kuulijat

Sotilasliittoihin kuulumattomana maana Suomella on oltava itsenäinen kyky vastata erilaisiin sotilaallisiin uhkiin. Meri- ja Ilmavoimien pääjärjestelmät poistuvat käytöstä lähes samanaikaisesti 2020-luvulla. Näiden suorituskykyjen korvaamisen hankkeet, Merivoimien Laivue 2020 ja Ilmavoimien Hx-hanke, ovat Suomen sotilaallisen puolustuksen kannalta elintärkeitä strategisia hankkeita.

Hankkeiden tavoitteena on turvata Suomen uskottava ilma- ja meripuolustuskyky sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi ja tarvittaessa niiden torjumiseksi pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeet perustuvat tutkimukseen ja analyyseihin tulevaisuuden toimintaympäristön vaatimuksista ja korvaavien suorituskykyjen eri toteutusvaihtoehdoista.

Hankkeiden valmistelut ovat käynnissä hallitusohjelman mukaisesti. Eduskunnan kesällä hyväksymä puolustusselonteko luo lujan perustan strategisten hankkeiden valmistelun jatkamiselle. Selonteossa todetaan, että Puolustusvoimien strategiset suorituskykyhankkeet toteutetaan Suomen puolustuskyvyn turvaamiseksi pitkällä aikavälillä.

Merivoimien tehtävät edellyttävät Laivue 2020:n aluksilta ympärivuotista kykyä pinta-, ilma- ja vedenalaiseen valvontaan sekä tulenkäyttöön. Tehtävien toteuttaminen neljällä samanlaisella monitoimikorvetilla on kompromissi tavoiteltavan suorituskyvyn ja investointiin varattujen resurssien kesken. Tutkimusten mukaan Meripuolustuksen tarve olisi kuudesta kahdeksalle alukselle. Neljän aluksen ratkaisu täyttää kuitenkin asetetut tehtävät, ja se on toteuttamiskelpoinen. Ratkaisu ottaa huomioon niin hankintaresurssit, elinjaksokustannukset kuin henkilöstön määrän ja käytettävyydenkin.

Aluksia käytetään ympärivuotisesti kaikilla Suomen merialueilla ja -ympäristöissä, niin saaristossa kuin avomerelläkin. Alusten operointi ja läsnäolo merellä toimii viestinä puolustuskyvystämme ja -halustamme. Laivue 2020:n alusten nykyistä kalustoa suurempi koko mahdollistaa suorituskykyisten valvonta- ja torjuntajärjestelmien sijoittamisen alukselle. Alukset kykenevät torjumaan ja harhauttamaan useaa ilmasta kohdistuvaa uhkaa yhdenaikaisesti. Mahdollisessa osumatilanteessa alusten taistelunkestävyys on nykyistä parempi alusten koon, osastoinnin sekä tehokkaan palon- ja vauriontorjunnan ansiosta. Lisäksi jatkuvasti liikkuvien ja paikkaa vaihtavien alusten maalittaminen on hankalaa jopa suurvallan asevoimille. Kriisitilanteessa alukset käyttävät mahdollisimman paljon rannikon ja saariston suojaa.

Monitoimihävittäjällä on keskeinen rooli Suomen puolustuksessa sekä normaali- että poikkeusolojen haasteisiin vastattaessa. Monitoimihävittäjillä turvataan Suomen ilmatilan koskemattomuus, suojataan yhteiskuntaa ilmahyökkäyksiltä sekä tuetaan maa- ja meripuolustuksen taistelua estämällä hyökkääjän ilmanherruus. Ilmasta maahan -kyvyllä voidaan vaikuttaa kohteisiin, joihin muilla järjestelmillä ei kyetä vaikuttamaan.

Hx-hankkeessa huomioidaan toimintaympäristön ja sotilaallisten suorituskykyjen kehityksen muutokset pitkälle tulevaisuuteen, sillä Hornetit korvaava järjestelmä on käytössä 2060-luvulle asti. Tehtyjen tutkimusten perusteella Hornet-kaluston suorituskykyä ei voida korvata ilmatorjunnalla eikä käytössä tai suunnitteilla olevilla miehittämättömillä ilma-aluksilla, sillä ne kattavat vain osan Hornet-kaluston suorituskyvystä.

Monikerroksisella ilmatorjunnalla suojataan kohteita ja joukkoja sekä tuotetaan hyökkääjälle tappioita alueellisesti ja paikallisesti myös tulevaisuudessa. Koko valtakunnan valvontaan, suojaukseen, kaukovaikuttamiseen ja hyökkäykselliseen vastailmatoimintaan ilmatorjunta ei kuitenkaan sovellu. Tarve ja mahdollisuudet miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien ja muiden täydentävien suorituskykyjen hankkimiseksi analysoidaan Hx-hankkeen yhteydessä osana puolustuksen kokonaiskehittämistä.

Puolustusselonteko linjaa, että Hornet-kaluston poistuva suorituskyky korvataan täysimääräisesti turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti. Käytännössä monitoimihävittäjien määrä ja laatu on mitoitettava siten, että Puolustusvoimien operaatioiden toteuttaminen on mahdollista koko valtakunnan alueella. Monitoimihävittäjän tarvetta korostaa toimintaympäristömme Itämerellä ja arktisella alueella. Alueen suppeuden takia lähialueen konfliktien vaikutukset voivat kohdistua Suomeen vain minuuttien viiveellä.

Hyvät 223. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat

Arvostamme kovasti, että olette kyenneet varamaan ajan edessä olevalle kurssille normaalien töidenne ja toimienne keskellä.

Maanpuolustuskurssin ohjelma rakentuu suomalaisen kokonaisturvallisuuden mallin ympärille. Sen yksi perusperiaate on, että turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu meille kaikille. Tämän päivän moniulotteisia uhkia vastaan ei voida puolustautua vain yhdellä keinolla tai yhden toimijan toimenpitein, vaan uhkiin vastaamiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä eri viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän sekä kansalaisten kesken. Toivon, että kurssi vahvistaa käsitystänne siitä, että yhdessä toimien voimme vaikuttaa parhaiten omaan, läheisiemme ja yhteiskuntamme turvallisuuteen.

Kurssilla oppiminen perustuu pitkälti vuorovaikutukseen. Kärkiosaajien pitämien alustusten ja kohde-esittelyjen ohella on tärkeää, että myös te tuotte osaamisenne rohkeasti esiin kurssin aikana toisten kurssilaisten ja alustajien hyödyksi.

Toivotan teille mielenkiintoista ja antoisaa maanpuolustuskurssia.

 

Puolustusvoimain komentaja

Kenraali Jarmo Lindberg