Hyppää sisältöön

218. Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaiset

Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin MPK218 avajaistilaisuus 12.9.2016 Kruunuhaan maneesi, Maanpuolustuskorkeakoulu, Puolustusvoimain komentajan tervehdyssanat.

Herra ministeri,
Hyvät 218. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat
Hyvät naiset ja herrat!

Toivotan alkavan maanpuolustuskurssin osanottajat tervetulleiksi puolustusvoimien vieraiksi perehtymään kokonaisturvallisuuden ja sotilaallisen maanpuolustuksen järjestelyihin sekä ajankohtaisiin turvallisuuskysymyksiin laajasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta käsin.

Hyvät kuulijat,

Valtioneuvoston kesällä julkistetussa Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa on viimeksi linjattu tahtotila sotilaalliselle maanpuolustuksellemme ja sen mitoitukselle. Selonteon mukaan Suomi ylläpitää turvallisuusympäristöön suhteutettua kansallista puolustuskykyä aseellisen hyökkäyksen torjumiseksi ja jatkaa puolustusyhteistyötä.

On aiheellista tarkastella hieman laajemmin, kuinka ja millä edellytyksillä mainittuun vaatimukseen turvallisuusympäristöön suhteutetusta puolustuskyvystä tämän päivän heikentyneessä ja nopeasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä voidaan vastata. Tarkastelussa on syytä huomioida myös sotilaallisen maanpuolustuksen taloudelliset realiteetit sekä pohtia, miten puolustusvoimat asemoituu kansalaistemme silmissä.

On laajasti tunnustettu, että turvallisuusympäristömme on muuttunut viime vuosina epävakaammaksi ja ennustamattomammaksi samalla kun sotilaallinen toiminta lähialueellamme on voimakkaasti lisääntynyt puolen vuosikymmenen takaiseen aikaan nähden. Venäjä on tuonut uusia asejärjestelmiä rajojemme läheisyyteen ja vahvistanut joukkojaan Läntisen sotilaspiirin alueella. Nato-maat ovat niin ikään vahvistaneet Itäisen Euroopan ja Baltian alueen puolustusta sijoittamalla alueelle pysyviä joukkoja ja järjestelmiä. Samoin Ruotsi suuntaa voimavaroja kansalliseen puolustukseen. Perinteisen, maalla, merellä ja ilmassa tapahtuvan toiminnan lisääntymisen ohella myös tietoverkoista ja – järjestelmistä, kyberistä on tullut sodankäynnin toimintaympäristö. Digitalisaation ja tietoverkkojen haavoittuvuuden myötä tiedosta on tullut keino vaikuttaa niin sotilaalliseen vastustajaan kuin muuhun yhteiskuntaan monia perinteisiä tapoja laajemmin ja nopeammin, sekä tarvittaessa myös peitetymmin. Perinteisiä ja uusia sodankäynnin keinoja voidaan niin ikään käyttää yhdessä monin eri tavoin.

Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus limittyvät toisiinsa tai niitä voi olla jopa mahdotonta erottaa toisistaan nykymaailmassa. Moniulotteisimpia uhkia vastaan ei voida puolustautua vain yhdellä keinolla tai yhden toimijan toimenpitein, vaan tarvitaan laajaa yhteistyötä eri viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa uhkiin vastaamiseksi. Suomen kokonaisturvallisuuden malli tarjoaa tälle yhteistyölle lujan perustan. Tämä saatettiin todeta myös keväällä päättyneessä Valtionhallinnon valmiusharjoitus, VALHA15-16:ssa. Harjoituksen pääteemana oli nimenomaan hybridiuhkiin varautuminen. Parhaillaan valmisteltavana oleva sisäisen turvallisuuden strategia ja ensi vuoden syksyyn mennessä valmistuvaksi suunniteltu yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivitys varmistavat osaltaan, että kokonaisturvallisuuden toimet ja järjestelyt pysyvät ajan hermolla.

Turvallisuusympäristön muutos edellyttää meiltä entistä kokonaisvaltaisempaa tilannetietoisuutta, kykyä havainnoida ja muodostaa ymmärrys perinteisissä toimintaympäristöissä ja tietoverkoissa syntyvistä uhista. Valmisteilla oleva lainsäädäntö sotilas- ja siviilitiedustelusta on oleellinen lisä turvallisuusviranomaisten tilannetietoisuuden parantamiseen. Tällä lainsäädännöllä varmistetaan valtion ylimmän johdon päätöksenteon perustuminen parhaaseen mahdolliseen tietoon. Samalla mahdollistetaan viranomaisten kyky ryhtyä uhkien torjuntaan tarpeiden mukaisesti.

Ennakkovaroitusaika sotilaallisten operaatioiden toimeenpanosta on lyhentynyt. Esimerkiksi operaatiot Itä-Ukrainassa ja Krimin niemimaalla alkoivat yllättävästi ja ilman merkittäviä näkyviä valmistelutoimia. Ennakkovaroitusajan lyheneminen edellyttää meiltä paremman tilannetietoisuuden lisäksi myös kykyä vastata nopeammin syntyvää uhkaa vastaan eli parempaa toimintavalmiutta. Olemme monin tavoin kehittämässä valmiuttamme. Kesällä voimaantulleet muutokset asevelvollisuuslakiin ovat yksi esimerkki valmiutemme kehittämisestä. Reserviläisiä voidaan nyt määrätä Tasavallan presidentin päätöksellä kertausharjoituksiin ilman kolmen kuukauden ennakkoilmoittamisaikaa Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevän välttämättömän tarpeen sitä edellyttäessä. Samoin lakiin kirjatut pidennetyt kertausharjoitusvuorokausien enimmäismäärät ja suostumukseen perustuvat vuosittaiset lisäkertausharjoituspäivät takaavat reserviläisten osaamisen ja toimintakyvyn myös osana kehittyviä valmiusjoukkojamme. Niin ikään riittävän koulutuksen saaneet varusmiehet voivat osallistua sotilaallisen maanpuolustuksen piiriin kuuluviin valmiudellisiin tehtäviin. Tämä luo lisän valmiudellemme.

Emme elä suljetussa maailmassa ja omat voimavaramme ovat rajalliset. Yhteistyövaraisuuden, puolustusyhteistyön ja verkottumisen merkitys Suomen puolustukselle ja sen kehittämiselle on tänään suurempi kuin koskaan. Esille tässä yhteydessä on syytä nostaa syvenevä sotilaallinen yhteistyö Ruotsin kanssa, joka tähtää molempien maiden puolustuksen ja myös Itämeren alueen turvallisuuden vahvistamiseen. Myös yhteistyö Naton kanssa etenee. Suomi kuuluu edistyneiden kumppanimaiden joukkoon ja on yksi kolmesta yksilöllisen kumppanuusohjelman, Individual Tailored Roadmapin pilot-maista.

Puolustusyhteistyön konkreettisimpina ilmentyminä puolustusvoimien arjessa ovat joukkomme kriisinhallintaoperaatioissa sekä kansainvälisissä harjoituksissa.

Ärade åhörare,

Ett viktigt framsteg inom försvarssamarbetets närmaste framtid är lagstiftningen som är uppe till riksdagsbehandling om lämnande och mottagande av militärt eller annat bistånd till respektive från länder utanför Finlands gränser. I och med ändringen i lagstiftningen skulle försvarsmakten, till exempel på Sveriges begäran, kunna delta i operationer som berör dess territoriella integritet eller på motsvarande sätt skulle Finland kunna begära sådant stöd av Sverige.

Puolustuskyvyn mitoittamisessa on tarpeista huolimatta otettava huomioon taloudelliset realiteetit. Vuonna 2012 käynnistetyssä ja runsaat puolitoista vuotta sitten lopullisesti toimeenpannussa puolustusvoimauudistuksessa oli tavoitteena säästää kustannuksista ja tasapainottaa kulurakenteemme henkilöstö-, toiminta- ja materiaalimenojen kesken. Uudistuksessa henkilöstöä karsittiin 17%. Uudistuksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet täyttyvät lyhyellä tähtäimellä, mutta tehdyt toimet eivät kuitenkaan pitkällä aikavälillä riitä alati kallistuvan puolustusmateriaalin uudistamiseen tarpeita vastaavasti.

Puolustusvoimien suorituskykyjä kehitetään pitkäjänteisesti. Rajallinen budjetti ei mahdollista kuitenkaan kaikkien suorituskykyjen kehittämistä samanaikaisesti. Suurimpien ja tärkeimpien järjestelmien hankinnat tulee tästä syystä aikauttaa ja asettaa tärkeysjärjestykseen eri puolustushaarojen välillä pitkällä aikajänteellä. Tavoitteena on tasapainoinen suorituskykykokonaisuus. Merivoimien Laivue 2020 ja ilmavoimien hävittäjäkaluston korvaaminen sijoittuvat tulevaisuudessa 2020-luvulla. Niitä ennen tulee saada toteutettua Maavoimien merkittävimmät, tulivoimaan ja liikkuvuuteen keskittyvät hankkeet. Laivue 2020:lla korvataan seitsemän elinkaarensa päässä olevaa alusta. 2020-luvulla ikääntyneinä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen on edellytys meripuolustuksen tehtävien toteuttamiseksi. Hornet – hävittäjäkaluston tekninen elinikä päättyy 2020-luvun puolivälin jälkeen. Hornetien korvaamishankkeella parannetaan puolustusvoimien ilmapuolustus- ja kaukovaikuttamiskykyjä.

Kuten Parlamentaarisen selvitysryhmän, niin kutsutussa Kanervan raportissa vuonna 2014 todettiin, strategisiin hankkeisiin tarvittavia rahallisia resursseja ei voida osoittaa puolustusvoimien materiaalibudjetista romahduttamatta nykyisenkaltaista puolustusjärjestelmän kokonaisuutta, sillä hankkeiden suunniteltu yhteisarvo ylittää koko puolustusvoimien 12 vuoden päähän ulottuvan materiaalirahoituksen määrän. Strategiset hankkeet tulee tästä syystä rahoittaa erillisvaroin, mihin liittyvä päätöksenteko on kansallisellakin tasolla hyvin merkittävä.

Puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, joka oloissamme on osoittautunut kustannustehokkaaksi järjestelyksi ylläpitää sekä rauhan että sodan ajan puolustuskyky. Asevelvollisuus sitoo Puolustusvoimat kiinteäksi osaksi yhteiskuntaa ja vaikuttaa merkittävällä tavalla myös kansalaisten kiinnostukseen puolustusta kohtaan. Suurelle osalle aikuisväestöä Puolustusvoimat on tuttu joko oman tai läheisen kokemuksen kautta. Asevelvollisuusperiaate on taannut Puolustusvoimille myös erinomaisen palkatun henkilöstön rekrytointipohjan. Asevelvollisuuden edut on huomattu jälleen myös lähialueellamme. Liettua palautti asevelvollisuuden vuonna 2015 ja Ruotsi ja Saksa ovat alkaneet tutkia jo kerran hylättyjen asevelvollisuusjärjestelmiensä palauttamista.

Viimeisimmät tiedot Puolustusvoimien asemasta asevelvollisten tai muiden kansalaisten silmissä viestivät Puolustusvoimien onnistuneen tehtävissään varsin hyvin. Keväällä 2016 tehdyn kyselytutkimuksen tulosten perusteella suomalaiset luottavat puolustusvoimiin kaikista instituutioista eniten poliisin ohella. Merkillepantavaa on, että kansalaisten luottamus Puolustusvoimiin ei ole laskenut aiemmista kyselykerroista, huolimatta esimerkiksi varuskuntaverkoston harvenemisesta. Upseerin ammattiin valmistavaan sotatieteiden kandidaatin koulutusohjelmaan Maanpuolustuskorkeakoulussa oli keväällä ennätysmäärä hakijoita, samoin kuin naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Myös vuoden 2016 ensimmäisen varusmiessaapumiserän loppukyselyn kokonaiskeskiarvo on kaikkien aikojen paras.

Tulokset antavat osviittaa, että tehdyt, välillä epämiellyttävätkin puolustusvoimia koskevat päätökset on kyetty perustelemaan ympäröivälle yhteiskunnalle, ja että koulutuksen kehittämistoimet niin varusmiesten kuin reserviläisten osalta ovat olleet oikeansuuntaisia. Hyvänolon tunteeseen emme näiden tulosten edessä saa kuitenkaan tuudittautua, vaan asevelvollisten ja kansalaisten luottamus on ansaittava uudestaan joka päivä. Motivoitunut ja osaava palkattu henkilöstömme on avainasemassa luottamuksen ylläpidossa. Henkilöstön jaksamiseen tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, sillä ihmiset joutuvat välillä työskentelemään kykyjensä ylärajoilla tehtyjen henkilöstöpienennysten ja lisääntyvän työkuorman ristipaineissa. Puolustusvoimien koko ja mitoitus tehtäviin ja tarpeisiin nähden on saavuttanut minimitasonsa, kuten myös Parlamentaarinen selvitysryhmä raportissaan vuodelta 2014 toteaa.

Hyvät kuulijat,

Edellä esittämäni huomiot sotilaallisen maanpuolustuksen keinoista ja edellytyksistä vastata tämän päivän turvallisuusympäristöstä, taloudellisista reunaehdoista ja yhteiskunnallisista tekijöistä kumpuaviin haasteisiin voidaan kiteyttää sotilaallisen maanpuolustuksen kokonaisuutta kuvaavaan, niin kutsuttuun Suomen malliin.

Sotilaallinen maanpuolustus on osa kokonaisturvallisuutta, jonka ylläpitäminen edellyttää entistä kiinteämpää yhteistoimintaa yhteiskunnan eri toimijoiden kesken. Puolustuksemme perustana ovat edelleen tunnetut strategiset valintamme, ja taustalla on aina kansalaisten vahva maanpuolustustahto. Puolustusratkaisumme kestää toimintaympäristön luomat haasteet, mutta puolustuksemme toteutusperiaatteita on aina syytä tarkistaa vastaamaan toimintaympäristön kehitystä. Ennaltaehkäisyyn ja tarvittaessa hyökkäyksen torjuntaan tarvitsemme sekä moderniin teknologiaan perustuvia kärkikykyjä että laajaa reserviä.

Puolustusvoimien joukkojen määrä on aiempaa pienempi, mutta joukot ovat kokonaisuudessaan suorituskykyisempiä kuin aiemmin. Korkeassa valmiudessa ja tehokkailla ja ajanmukaisilla järjestelmillä varustetuilla, kaikkien puolustushaarojen joukkoja sisältävillä valmiusjoukoilla pyritään ensisijaisesti estämään tilanteen kiihtyminen aseelliseksi hyökkäykseksi Suomea kohtaan. Tilanteen niin vaatiessa valmiusjoukoilla kyetään torjumaan Suomea vastaan tehty ensi-isku. Laajaan reserviin perustuvalla ja tarkoituksenmukaisella materiaalilla varustetuilla alueellisilla joukoilla luodaan kyky vastata myös laajamittaisiin hyökkäyksiin.

Kahdenvälinen ja monenkeskinen puolustusyhteistyö, mukaan lukien sotilaallisen avun vastaanottokyky tukevat kotimaan puolustuksemme kehittämistä. Emme voi suunnitella puolustustamme ulkoisen avun varaan, mutta puolustusyhteistyöllä varmistamme yhteensopivuutemme ja sen myötä kykymme liittää apu puolustusjärjestelmäämme.

Hyvät 218. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat,

On hyvin arvokasta, että olette voineet varata kiireistänne huolimatta aikaa edessä olevalle kurssille.

Toivon, että kurssi saa teidät pohtimaan Suomelle tärkeitä turvallisuuskysymyksiä ja maanpuolustuksen asioita laajasti ja syventää tietoisuuttanne käsiteltävistä asioista. Kurssilla oppiminen ei perustu ainoastaan opettajien luentoihin tai vierailuiden aikana kuultuun ja nähtyyn, vaan mitä suurimassa määrin myös toisten kurssilaisten esittämiin näkökantoihin esillä olevista kysymyksistä. Olkaa aktiivisia, tuokaa oma osaamisenne ja näkökantanne esiin kurssikeskusteluissa ja työryhmätöissä ja ottakaa opiksi toisten kurssilaisten huomioista.

Toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia

Puolustusvoimain komentaja
Kenraali Jarmo Lindberg

 
´