Maanantaina 2. tammikuuta 2017 varusmiespalveluksensa aloittaa noin 12 500 asevelvollista miestä ja vapaaehtoista naista. Naisia tästä määrästä on noin 300.
Maavoimissa aloittaa noin 10 000 ja merivoimissa noin 1 500 alokasta. Loput jakaantuvat Rajavartiolaitoksen ja Ilmavoimien joukko-osastoihin. Ruotsinkieliset alokkaat aloittavat palveluksensa pääosin Uudenmaan prikaatissa.
Suurimmat vastaanottavat joukko-osastot ovat Maavoimien Porin prikaati, Kainuun prikaati ja Karjalan prikaati. Näissä kaikissa aloittaa palveluksensa noin 2 000 alokasta. Ruotsinkielistä koulutusta antavaan Uudenmaan prikaatiin menee noin 750 alokasta.
Kolme koulutusjaksoa
Varusmiespalvelus muodostuu koulutuskausista, alkaen sotilaan peruskoulutuksesta edeten nousujohteisesti kohti koulutuksen päätavoitetta, sodanajan osaamista ja tehtäviä.
Palvelus alkaa kahdeksan viikkoa kestävällä peruskoulutuskaudella. Ensimmäisinä viikkoina varusmiehille opetetaan perusteet toimia turvallisesti yksittäisenä sotilaana ja taistelijaparina. Peruskoulutuskauden koulutuksen sisältö ja toteutustapa on sama kaikissa puolustushaaroissa. Peruskoulutuskaudella arvioidaan myös soveltuvuus erikois- ja johtajakoulutukseen sekä tehdään ensimmäiset kuntotestit.
Peruskoulutuskauden päättyessä tehdään lopulliset valinnat miehistökoulutukseen ja aliupseerikoulutukseen. Samalla määräytyy myös koulutuksen mukainen palvelusaika: 165, 255 tai 347 vuorokautta.
Erikoiskoulutuskaudella saatava koulutus antaa valmiudet toimia koulutushaaran mukaisessa tehtävässä ryhmän ja joukkueen osana. Osaamisen taso arvioidaan koulutushaaratutkinnolla.
Joukkokoulutuskaudella varusmiehet koulutetaan toimimaan joukkotuotannon mukaisissa sodanajan tehtävissä. Joukkokoulutuskausi on koulutuksen toiminnallinen ja taidollinen huipentuma. Tärkeimmät taistelu- ja ampumaharjoitukset järjestetään joukkokoulutuskaudella.
Puolustusvoimista ja Rajavartiolaitoksesta siirtyi reserviin 17. joulukuuta 2016 yhteensä lähes 8 900 varusmiestä ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittanutta naista.
