Lennokki on miehittämätön ilma-alus, jota ohjataan etänä ja joka lentää osittain tai kokonaan automaattisesti. Lennokkeja käytetään esimerkiksi harrastustoiminnassa, mutta niiden käyttö on yleistynyt myös sotilaallisissa konflikteissa. Lennokkeja käytetään maalla, merellä ja ilmassa.
Tässä yhteydessä puhutaan lentävistä lennokeista. Lentävät lennokit vaihtelevat suuresti kooltaan ja suorituskyvyltään. Pienimmät ovat pieniä nelikopterimaisia laitteita, kun taas suuremmat voivat olla pienlentokoneen kokoisia ja kyetä lentämään jopa tuhansia kilometrejä. Suurimmat tiedustelulennokit voivat olla kooltaan matkustajalentokoneen kokoisia.
Lennokkien lentokorkeus ja nopeus riippuvat niiden koosta, rakenteesta ja käyttötarkoituksesta. Osa lentää matalalla ja lyhyillä etäisyyksillä, kun taas osa on suunniteltu pitkäkestoisiin lentoihin korkeammalla ilmassa.
Viimeaikaiset lennokkien harhautumiset Suomen ilmatilaan liittyvät Ukrainan oikeutettuun puolustustaisteluun Venäjää vastaan.
Venäjän luoteinen alue on erittäin tärkeä maan sodankäynnin kannalta. Siellä on paljon strategisia kohteita, jotka vaikuttavat esimerkiksi Venäjän talouteen. Ukraina onkin kohdistanut iskuja Venäjän energiateollisuuden kohteisiin.
Iskuissa käytetään satoja lennokkeja, ja lennokit laukaistaan pääsääntöisesti satojen kilometrien päästä kohteestaan. Osa lennokeista on tarkoitettu harhauttamiseen ja osa iskuihin. Reitit suunnitellaan ilmapuolustuksen väistämiseksi tai nimenomaan sen tukkimiseksi ja kohteelle pääsemiseksi. Siksi ne lentävät usein matalalla, rajojen lähellä, veden päällä tai korkeiden maastonkohtien takana. Pääosa lennokeista ammutaan alas, harhautuu kohteeltaan tai ei osu kohteeseensa.
Harhautumisen syynä voi olla myös lennokkien häirintä. Häirintä on yksi ilmapuolustuksen keinoista, jonka tarkoituksena on ohjata lennokit pois kohteestaan. Lennokkien häirintä on voimakasta ja laaja-alaista.
Ukrainan lennokki-iskut Venäjälle ovat jatkuneet viime kuukausina voimakkaina. Yksittäisiä lennokkeja on harhautunut myös Suomeen. Tilanne liittyy laajempaan turvallisuusympäristön muutokseen, jonka taustalla on Venäjän vuonna 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan. Ukrainan toteuttamat iskut ovat osa tätä kokonaisuutta, eivät erillinen ilmiö. Viimeaikaiset tapahtumat ovat muuttaneet turvallisuustilannetta, mutta Suomea vastaan ei kohdistu tällä hetkellä suoraa sotilaallista uhkaa.
Sotilaallinen aktiviteetti on lisääntynyt Suomen lähialueilla viime kesästä lähtien, ja Puolustusvoimat on nostanut valmiutta asteittain. Ilmapuolustuksen valmiutta on edelleen tehostettu lennokkitapausten myötä. Ilmavoimien päivystyshävittäjien rinnalle on otettu käyttöön Merivoimien ja Maavoimien kalustoa sekä henkilöstöä, ja suostumuksensa antaneita reserviläisiä on kutsuttu kertausharjoituksiin. Väliaikaisia ilmatilan ja merialueiden käytön rajoituksia on perustettu varotoimenpiteenä.
Alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen on Puolustusvoimien lakisääteinen tehtävä. Alueellisen koskemattomuuden valvontaa suoritetaan eri puolille maata sijoitetuilla liikkuvilla ja kiinteillä ilmavalvontatutkilla ja muilla sensoreilla.
Lue lisää alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja turvaamisesta oheisesta linkistä: https://ilmavoimat.fi/akv/akt-toiminta.
Lennokit voivat lentää matalalla ja hitaasti, mikä tekee niiden havaitsemisesta haastavaa.
Koska tutkajärjestelmät on asetettu havaitsemaan herkästi monenlaisia kohteita, matalalla ja hitaasti liikkuvat lennokit voivat näyttää tutkissa samalta kuin esimerkiksi muuttolintuparvet tai muut samalla korkeudella lentävät kohteet.
Lennokkeja pyritään havaitsemaan tutkilla ja sensoreilla. Maan päälle sijoitettujen ilmavalvontatutkien kuvaa täydennetään ilmasta käsin.
Millään maalla ei ole sataprosenttista kykyä varmistaa, ettei sen alueelle pääse yhtään lennokkia.
Lennokkien torjunta riippuu niiden koosta ja ominaisuuksista. Pienempiä lennokkeja voidaan torjua henkilö-/joukkuekohtaisilla torjuntajärjestelmillä, kuten käsiaseilla tai häirintälähettimillä. Suurempien lennokkien torjumiseen käytetään järeämpiä järjestelmiä, kuten ilmatorjunta-aseita ja hävittäjiä.
Torjuntaprosessissa on useita vaiheita: ensin kohde on havaittava, sen jälkeen se paikannetaan ja tunnistetaan, ja sen jälkeen tehdään päätös mahdollisista torjuntatoimista. Torjunnan jälkeen arvioidaan, onnistuiko torjunta.
Puolustusvoimat on varautunut lennokkien torjuntaan osana monikerroksista ilmapuolustusjärjestelmää. Lennokkien havaitsemiseen ja torjuntaan käytetään muun muassa tutkavalvontaa, elektronisia sensoreita, hävittäjiä, helikoptereita ja ilmatorjuntajärjestelmiä. Kiinteää tutkavalvontaa täydennetään muilla sensoreilla, kuten nyt tehostetussa valvonnassa liikkuvilla lähivalvontatutkilla.
Jos Suomen ilmatilaa lähestyy tunnistamaton ilma-alus, esimerkiksi drooni, Ilmavoimat tehostaa valmiutta käskemällä päivystyshävittäjän lentotehtävälle. Päivystyshävittäjien määrää lisätään tarvittaessa tilanteen edellyttämälle tasolle. Suomen ilmapuolustus kattaa noin 1 300 kilometriä maarajaa sekä laajat merialueet. Rauhan aikana hävittäjät ovat ensisijainen torjuntakeino lennokkeja vastaan. Ilmatorjuntajärjestelmiä voidaan siirtää, mutta niitä ei voida sijoittaa jokaiseen mahdolliseen paikkaan. Tämän vuoksi liikkuvat hävittäjät ovat keskeinen osa torjuntakykyä.
Torjunta tapahtuisi Suomen alueella sen jälkeen, kun lennokit ovat ylittäneet rajan. Rauhan aikana lennokkeja ei voida torjua toisen valtion ilmatilassa tai suoraan rajalle. Rauhan aikana torjuntapäätös perustuu aluevalvontalakiin, ja mahdollisen torjuntatulen yhteydessä huomioidaan aina sivullisten turvallisuus ja riski oheisvahingoista.
Voimakeinojen käytöstä päättää pääsääntöisesti rauhan aikana puolustusministeriö. Kuitenkin Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen tehtävänä on ryhtyä viivytyksettä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin valtakunnan turvallisuutta välittömästi ja vakavasti vaarantavan vihamielisen toiminnan torjumiseksi.
Päätös mahdollisesta torjunnasta perustuu harkintaan, jossa arvioidaan, aiheuttaako tilanne välittömän ja vakavan valtakunnan turvallisuutta vaarantavan uhkan. Tilanteessa on huomioitava lennokin aiheuttama uhka suhteessa sivullisille aiheutettuun vaaraan.
Väliaikaisten rajoitusalueiden tarkoituksena on tyhjentää kyseinen alue muulta liikenteeltä ja siten varmistaa viranomaisille paremmat edellytykset harhautuneiden lennokkien torjunnalle. Rajoitusalueilla varmistetaan myös sivullisten turvallisuus.
Puolustusvoimat esittää rajoitusalueen perustamista. Ilmatilan osalta rajoitusalueen asettaa Traficomin alainen aluelennonjohto. Vesiliikenteen rajoituksista tekee päätöksen Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Tilapäisten rajoitusalueiden käyttöönotto perustuu Puolustusvoimien tekemään tilannearvioon ja kokonaisarvioon turvallisuuden varmistamiseksi. Rajoitusalueiden käyttöönotto harkitaan aina tapauskohtaisesti tilanteen edellyttämällä tavalla.
Kertausharjoitukset ovat keskeinen osa Suomen puolustusratkaisua sekä reservin osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä. Kertausharjoituksia järjestetään koulutuksellisten ja valmiudellisten tarpeiden mukaisesti, ja ne ovat osa Puolustusvoimien normaalia toimintaa ja varautumista.
Tässä yhteydessä olemme järjestäneet kertausharjoituksia suostumuksen antaneille reserviläisille. Tavoitteena on valmistautua tukemaan Puolustusvoimien alueellisen koskemattomuuden valvonta- ja turvaamistehtäviä. Nämä kertausharjoitukset ovat siinä mielessä poikkeuksellisia, että ne perustuvat valmiudelliseen tarpeeseen, ei koulutukselliseen. Käytettävissä olevan historiatiedon perusteella reserviläisiä ei ole aiemmin käytetty suostumusperustaisissa kertausharjoituksissa valmiudellisista syistä.
Suostumusperusteisilla kertausharjoituksilla hyödynnämme reserviläisten osaamista tilanteen vaatimalla tavalla sekä varmistamme henkilöstön riittävyyden tilanteen pitkittyessä.
Suomea vastaan ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa. Vallitseva tilanne johtuu Ukrainan oikeutetusta puolustautumisesta Venäjän laitonta hyökkäyssotaa vastaan.
Kyllä. Ilma-, Meri- ja Maavoimien toiminta näkyy kansalaisille vallitsevassa tilanteessa eri tavoin.
On kuitenkin hyvä muistaa, että hävittäjä- ja helikopterihavainnot eivät aina liity lennokkeihin. Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten lentotoiminta on ympärivuorokautista ja sisältää myös harjoituksia, pelastustoimintaa ja muuta normaalia toimintaa. Poikkeuksellisesta toiminnasta ja vakavista tilanteista viestitään erikseen.
Puolustusvoimat sai 15. toukokuuta 2026 varhain aamuyöstä tiedon Suomeen mahdollisesti harhautuvista lennokeista. Suositukseen vaikuttivat muun muassa lennokkien arvioitu määrä, niiden arvioitu suuntautuminen, lentokorkeus ja -nopeus sekä ennen kaikkea arvioitu lennokkien kuorma. Näillä perusteilla arvioitiin ilmeinen vaara.
Viranomaisille annettiin varoitustilannekuva aamuyöllä hieman ennen klo 3:a, jonka jälkeen pelastusviranomaiset ja poliisi käynnistivät omat toimenpiteensä. Vaaratiedottamisesta vastaavat pelastusviranomaiset.
On totta, että tapahtumien alkuvaiheessa kerroimme droonin olleen AN196-tyyppiä. On hyvä muistaa, että tuolloin kyseessä oli ensihavaintoon perustuva tunnistus, joka tehtiin ilmassa. Lennokkien koko tarkentui myöhemmin. Tutkinnasta ja lennokin tyypin tunnistamisesta tiedottaa poliisi.
