Puolustusvoimien johdolla on tutkittu mahdollisuutta puhdistaa hengityssuojaimia ja muita suojavarusteita vetyperoksidikaasuun pohjautuvalla puhdistusmenetelmällä. Merikonttiratkaisuun perustuva pilottilaitteisto rakennettiin huhtikuussa ja tuotantotestauskäyttö aloitetiin 23. huhtikuuta. Testausvaihe on päättymässä 8.5.2020.
Testeissä saadut tulokset osoittavat, että hengityssuojaimet ovat käsittelyn jälkeen mikrobiologisesti puhtaita ja ne täyttävät suojainten tekniset ominaisuudet, kuten suodatinmateriaalin suodatuskyvyn, suodattimen kiinnitysnauhojen toiminnan ja suojaimen venttiilien sekä tiivisteiden toiminnan. Hengityssuojaimien lisäksi Puolustusvoimat on Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pyynnöstä tutkinut mahdollisuutta puhdistaa suojatakkeja. Näiden osalta testaaminen on vielä kesken.
- Tämä puhdistuslaitos on tehty todella nopeasti ja voimia säästämättä. Normaalioloissa tällaisen laitoksen synnyttäminen veisi vuosia, nyt poikkeusolojen vallitessa tämä saatiin muutamassa viikossa toimintakuntoiseksi. Mikäli tällainen suorituskyky katsotaan tarpeelliseksi, meillä on suunnitelma tuotantokäyttöön siirtymiseen yhteistyössä Puolustusvoimien strategisen kumppanin Millogin kanssa, toteaa projektia johtanut Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtaja kommodori Marko Laaksonen.
Puolustusvoimat ei tee päätöstä menetelmän mahdollisesta käyttöönotosta, eikä jaa puhdistettuja suojaimia eteenpäin.
Projektissa on ollut mukana laaja joukko asiantuntijoita. Koko projektia koordinoi LUT -yliopisto (LUT) ja LAB-ammattikorkeakoulu (LAB). Puolustusvoimien johdolla projektissa olivat mukana Teknologian Tutkimuskeskus (VTT Oy), Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL), Työterveyslaitos (TTL), Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea sekä maan parhaat virusasiantuntijat, infektiolääkärit ja hoitajat.
- Tähän on saatu mukaan Suomesta kaikkein kirkkaimmat asiantuntijat ja venymistä on tarvittu, jotta tämä on saatu tässä ajassa taisteltua valmiiksi. Onhan tämä huikea osoitus siitä, mitä tapahtuu, kun iso joukko oman alansa huippuja saadaan puhaltamaan yhteen hiileen, toteaa yhteistyöverkostoa koordinoinut akatemiatutkija Katri Laatikainen (LUT/LAB)
