Puolustusvoimat kehittää asevelvollisuusjärjestelmää kokonaisuutena

Puolustusvoimat
Julkaisuajankohta 22.5.2026 15.50
Tyyppi:Tiedote

Puolustusvoimat kehittää asevelvollisuusjärjestelmää kokonaisuutena vastaamaan muuttuvaa turvallisuusympäristöä ja yhteiskunnan tarpeita. Kehittämistyö pohjautuu valtioneuvoston puolustusselonteon kirjauksiin, joissa korostetaan asevelvollisuuden toimivuuden, yhdenvertaisuuden ja hyväksyttävyyden vahvistamista. Yhtenä kokonaisuutena uudistetaan kutsuntajärjestelmää ja nuorten tavoittamista eri tavoin. Toimenpiteisiin sisältyvät kutsuntainfopäivien pilotointi toisen asteen oppilaitoksissa syksyllä 2026, ennakkoterveystarkastusten liittäminen osaksi opiskeluterveydenhuoltoa sekä naisten valintatilaisuuksien kehittäminen. Tavoitteena on parantaa nuorten tietopohjaa, tukea hyvinvointia ja vahvistaa yhdenvertaisuutta palvelukseen liittyvissä valinnoissa.

Kutsuntainfopäivä

Syksyllä 2026 käynnistetään kokeilu, jossa Espoossa, Iisalmessa ja Jyväskylässä järjestetään kutsuntainfopäiviä 17-vuotiaille toisen asteen oppilaitoksissa. Päivän tavoitteena on tarjota nuorille tietoa maanpuolustuksesta, asevelvollisuudesta ja kokonaisturvallisuudesta sekä nuorten hyvinvointia tukevista toimista.

Kutsuntainfopäivän avulla pyritään parantamaan nuorten ymmärrystä asevelvollisuuteen liittyvistä velvollisuuksista ja mahdollisuuksista sekä lisäämään naisten tietoutta vapaaehtoisen palveluksen vaihtoehdoista. Syksyllä järjestettävän kutsuntainfopäivän kokeilun kautta saadaan kokemuksia toteutuksen toimivuudesta erilaisilla alueilla ja oppilaitoksissa. Malli on tarkoitus skaalata alueelliselle ja valtakunnalliselle tasolle vuosina 2027–2028.

Lue lisää Puolustusministeriön tiedotteesta: Kutsuntajärjestelmä laajennetaan koko ikäluokkaa koskevaksi – kutsuntainfopäivää kokeillaan syksyllä kolmella paikkakunnalla | Puolustusministeriö

Ennakkoterveystarkastukset

Ennakkoterveystarkastusten uudistuksessa liitetään terveystarkastukset osaksi opiskeluterveydenhuoltoa ja koko ikäluokkaa koskevaksi. Tavoitteena on parantaa tarkastusten laatua ja kattavuutta sekä tunnistaa nuorten palvelujen ja tuen tarpeet nykyistä varmemmin. Tämä edistää nuorten hyvinvointia, toimintakykyä ja syrjäytymisen ehkäisyä, sekä vähentää palveluksen keskeyttämisiä. Vuoden 2027 syksyllä toisen asteen ensimmäisen vuoden opiskelijoille lähtee terveyskysely ja kyseinen ikäluokka tulee aloittamaan uudistuksen mukaiset terveystarkastukset vuonna 2028.

Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuminen

Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutumista ja valintatilaisuuksia kehitetään jatkona vuonna 2024 toteutetulle kokeilulle miesten ja naisten yhteisistä kutsunnoista. Kokeilusta saatu palaute ja kokemukset ovat jatkokehittämisen pohjana.

Valmistelussa tarkastellaan toimintamallia, jossa naiset voivat osallistua joko naisten valintatilaisuuksiin nykyiseen tapaan huhtikuussa tai vaihtoehtoisesti kutsuntojen yhteydessä syksyllä. Tavoitteena on sujuvoittaa hakeutumista sekä vahvistaa nuorten miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Uuden toimintamallin odotetaan olevan käytössä vuonna 2028.

Vuoden 2025 palvelukseen määräämisprosentti korkein sitten vuoden 2014

Nuorten kiinnostus asevelvollisuutta kohtaan on säilynyt vahvana. Vuonna 2025 palvelukseen määräämisprosentti oli 76,3, mikä on korkein taso sitten vuoden 2014. Myönteisen kehityksen taustalla ovat muun muassa korkea maanpuolustustahto sekä asevelvollisuusjärjestelmän ja kutsuntojen kehittäminen.

Asevelvollisuusjärjestelmän, mukaan lukien kutsuntojen, kehittäminen liittyy laajemmin nuorten hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteiskuntaan kiinnittymisen vahvistamiseen. Yksilön maanpuolustussuhde rakentuu luottamuksesta, osaamisesta ja kokemuksesta omasta roolista yhteiskunnassa. Tavoitteena on vahvistaa näitä tekijöitä jo ennen varusmiespalveluksen alkamista.

Puolustusvoimat kehittää asevelvollisuusjärjestelmää yhteistyössä puolustusministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Maanpuolustuskoulutus MPK:n kanssa, ottaen huomioon valtakunnalliset ja alueelliset tarpeet sekä nuorten näkökulmat.