Maavoimien komentaja 6.12: Kaikkien puolustuksen osatekijöiden on oltava kunnossa ja riittävässä valmiudessa

Maavoimien komentajan kenraaliluutnantti Seppo Toivosen puhe Itsenäisyyspäivän valtakunnallisessa paraatissa Kajaanissa 6.12.2016.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat, hyvä paraatiyleisö, sotilaat.

Kajaanin kaupungin perustamisesta on tänä vuonna kulunut 365 vuotta. Kajaani on monissa isänmaamme historian vaiheissa kokenut rajaseudun vaarat ja elinkeinojen muutokset. Lujan perustan selviämiselle on tarjonnut ihmisten usko kotiseutuun ja isänmaahan. Sotilaiden on täällä hyvä toimia. Kiitän kajaanilaisia ja kainuulaisia vuosikymmeniä jatkuneesta tuesta Puolustusvoimille.

Juhlimme Suomen Itsenäisyyspäivää vaativana historian hetkenä. Pitkään jatkunut vakaus Euroopassa on vaihtunut uudenlaiseen epävarmuuteen.

Sotilaallisen voiman näyttö ja käyttö, informaatiovaikuttaminen, turvapaikanhakijoiden vyöry ja sen vaikutukset, terrori-iskut sekä hidas talouskehitys haastavat laajasti eurooppalaisen turvallisuuden perustaa.

Moniin haasteisiin voidaan vastata vain tiiviillä kansainvälisellä yhteistyöllä, mutta yhtä lailla korostuu oma kansallinen valmiutemme.

Toimiva demokratia ja yhteiskunnan vakaus ovat kaiken perusta. Lisäksi suomalainen malli kokonaisturvallisuudesta ja viranomaisten yhteistyöstä toimii hyvin. Toki näitä valmiuksia on jatkuvasti hiottava harjoituksin. Suuri arvo on myös vapaaehtoisella maanpuolustustyöllä, joka ylläpitää kansalaisten kykyä toimia häiriö- ja poikkeustilanteissa.

Puolustusvoimien tehtävänä on ennalta ehkäistä ja tarvittaessa torjua maatamme vastaan kohdistuva sotilaallinen voimankäyttö ja sillä uhkaaminen. Se edellyttää, että kaikki puolustuksen osatekijät ovat kunnossa ja riittävässä valmiudessa. Toiminnan tason on mahdollistettava varautuminen turvallisuusympäristön yllättäviin tapahtumiin.

Materiaalinen suorituskyky on keskeinen puolustuksen uskottavuuden mitta. Merivoimien laivue 2020 ja Ilmavoimien pääkaluston korvaaminen ovat puolustuksen strategiset hankkeet, jotka turvaavat myös maavoimien toimintaedellytyksiä kriisissä.

Materielens prestationsförmåga utgör en central beståndsdel i försvarets trovärdighet. Till försvarsmaktens strategiska anskaffningar hör marinens Flottilj 2020 (tjugohundra tjugo) och att ersätta flygvapnets jaktplan. Dessa anskaffningar bidrar också till att trygga arméns förutsättningar att verka i krissituationer.

Arvoisat kuulijat!

Tänään paraatin ohimarssissa on esillä pääasiassa maavoimien kalustoa. Maavoimat vastaa koko valtakunnan maa-alueen puolustamisesta, suojaa yhteiskunnan kohteita ja toimintoja sekä tukee tarvittaessa muita viranomaisia niiden tehtävissä. Monet maailman viimeaikaisista kriiseistä todistavat maavoimien ja maa-alueiden hallinnan pysyvää merkitystä.

Maavoimat on viime aikoina kiinnittänyt erityistä huomiota valmiuteen. Maavoimien vanhenevan materiaalin korvaamiseksi on tehty toimivia, kustannustehokkaita ratkaisuja. Tämä työ jatkuu.

Puolustusvoimien palkattu henkilöstö on osoittanut poikkeuksellista sitoutumista tehtäviinsä. Ne on täytetty tinkimättä useiden muutosten tuomasta epävarmuudesta huolimatta. Turvallisuustilanteen vaatimiin lisäponnisteluihin on vastattu voimia säästämättä.

Varusmiehet ja reserviläiset ovat täyttäneet oman velvollisuutensa. Ulkomaiset vieraat tuovat poikkeuksetta esiin asevelvollistemme korkean motivaation sekä lyhyessä ajassa saavutetun osaamisen. Yleinen asevelvollisuus toimii. Pääosa nuorista miehistä ja vapaaehtoisista naisista suorittaa palveluksensa kunnialla. Perheen ja ystävien tuen merkitys ansaitsee erityisen maininnan.

Puolustusvoimat osallistuu sotilaalliseen kriisinhallintaan valtiojohdon linjausten mukaisesti. Vapaaehtoisia reserviläisiä ja puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvia on toiminut eri operaatioissa jo kuudenkymmenen vuoden ajan. Olosuhteet ovat usein vaativat. Tehtävissä punnitaan sekä yksilöiden kyvykkyys että Suomen toiminta osana monikansallista joukkoa. Kiitän kaikkia operaatioissa palvelleita ja tällä hetkellä palvelevia sekä heidän läheisiään.

Sotilaat!

Me seisomme tällä paraatikentällä kiitollisina veteraanisukupolvien uhrauksille. Ilman heidän taisteluaan ja sotien jälkeistä jälleenrakennusta Suomi näyttäisi tänään kovin toisenlaiselta. Itsenäisen isänmaan maanpuolustajien ketju on jatkunut vahvana kohta vuosisadan ajan. Tänään on meidän vuoromme kantaa vastuu Suomen puolustuksesta.

Paraatijoukot, kohottakaamme kolminkertainen eläköön - huuto Isänmaalle.

Itsenäisyyspäivän paraatin kenttähartaus 6.12.2016. Maavoimien kenttärovasti Vesa Aurén

"Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi, nyt ja iankaikkisesti."

Sanat ovat itsenäisyyspäivän matkalaulu -psalmista. Ajoin muutama vuosi sitten täyskolarin hirven kanssa. Me autossa istuneet selvisimme hengissä, - hirvi ei. Kun paikalle tuli poliisi, taputti hän kädellä auton etukulmaa ja kehui rungon lujuutta. Etupenkillä istunut tyttäremme totesi siihen, että kysymys oli kyllä Jumalan varjeluksesta. Psalmin sanoista tuli minulle kerralla totta: "Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi". Psalmi ei tosin tarkoita vain matkaa iltahämärissä töistä kotiin, vaan koko ihmisen elämää. Ensimmäisiä kristittyjä, Jeesukseen uskovia, alettiinkin kutsua "sen tien kulkijoiksi".

Tien kulkija on selvillä edellä kulkeneista. Runebergin 160 vuotta sitten kirjoittamassa isänmaan virressä todetaan, että "on isät täällä taistelleet ja uskoneet ja toivoneet". Kainuussa asuneet ja asuvat olette tunnettuja sinnikkyydestä. Olette selviytyneet vaativien olosuhteiden keskellä, tarvittaessa mahdottomastakin. Historia todistaa virren sanat tosiksi. Vaikeuksien keskellä kansamme on tunnistanut Jumalan läheisyyden ja varjeluksen - on taisteltu, on uskottu ja toivottu.

När Finland i december 1917 blev självständigt skrev en ung skolpojke om det så här: "Det enda som vi hade, som var vårt, var vårt mod, vår tro och vårt hopp". När vi nu igen firar självständighetsdag har vi så mycket mer, vilket vi är tacksamma mot tidigare generationer och Gud för.

Kun Suomi joulukuussa 1917 itsenäistyi, kirjoitti nuori koulupoika siitä näin: "Muuta omaa meillä ei ollut kuin rohkeutemme, uskomme ja toivomme". Tänä itsenäisyyspäivänä meillä on jo paljon muutakin, mistä kaikesta olemme kiitolliset edellisille sukupolville ja Jumalalle.

Tien kulkija kaipaa rinnalla kulkijoita. Isänmaanrakkaus on samaa kuin lähimmäisenrakkaus. Jumalan varjeluskin toteutuu välillä meidän ihmisten käsien kautta. Minua puhutteli kovin, kun yksi kotiutuva varusmies sanoitti armeijasta saamansa eväät palautepaperilla viiteen sanaan: "Kaveria ei jätetä. Heikompia autetaan". Eikö ole niin, että juuri tällaisia rinnalla kulkijoita tarvitsemme, että sotaväen henkinen kestokyky olisi kohdallaan - tai että meidän suomalaisten elämisen mieli olisi kohdallaan?

Kärleken till fosterlandet är densamma som kärleken till nästan. Man lämnar inte sin kamrat. Man hjälper de svagaste.

Sen tien kulkijalla, kristityllä, on matkan teossa päämäärä. Jumalan tahto on, että etsin tämän nykyisen isänmaani parasta, sitä parhaan taitoni mukaan viljellen ja jos on tarvis, sitä sotilaan taidoilla varjellen. Mutta ihminen on tarkoitettu myös tulevaan, taivaalliseen isänmaahan.

Jumalan kansaa odottaa koti taivaassa. Profeetan näky perille päässeistä on, että "kansa, joka siellä asuu, on saanut syntinsä anteeksi". Sovinnon ja anteeksi antamisen todellisuus ovat totta perillä, mutta myös eväitä elämän matkalle. Isänmaamme historiassa sovinto ja rauha on vihanpidon ja sotien jälkeen tehty rauhansopimuksissa alun toistakymmentä kertaa. Yhtä lailla sovinto pitää tehdä kerta toisensa jälkeen kotona, kasarmilla tai työpaikalla. Anteeksiantamus - Jeesuksen nimessä ja veressä - korjaa rikki mennyttä elämää ja eheyttää särkyneitä sydämiä.

Guds beskydd ligger i våra händer. Jumalan varjelus on annettu meidän käsiimme.

"Herra varjelee kaikki sinun askeleesi, sinun lähtösi ja tulosi, nyt ja aina."

Rukoilkaamme

Hyvä Jumala, taivaallinen Isä, kiitämme sinua meille rakkaasta Isänmaasta, Suomesta, jossa saamme asua ja elää. Kiitos menneistä sukupolvista, jotka ennen meitä ovat työllään rakentaneet tätä maata. Auta meitä pitämään mielessä tärkeä sana, että "kaveria ei jätetä ja heikompia autetaan." Ja vie meidät kerran perille taivaalliseen isänmaahan.

Aamen.