Asevelvollisuus on suomalainen valinta

Asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen perusta. Yhdessä ne muodostavat uskottavan ja ennaltaehkäisevän kynnyksen mahdollista voimankäyttöä vastaan.

Asevelvollisuus on edellytys määrällisesti riittävien ja käytettävyydeltään monipuolisten joukkojen tuottamiselle. Laaja ja osaava reservi luo kyvyn puolustaa koko Suomea pitkäkestoisessa tilanteessa niin yksin kuin osana liittokuntaa. Varusmiespalveluksella tuotetaan ja ylläpidetään Puolustusvoimien valmiutta ja koulutetaan asevelvolliset sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin.

Suomalainen asevelvollisuus vastaa hyvin turvallisuusympäristön vaatimuksiin ja tuottaa maa-, meri- ja ilmavoimille riittävät resurssit tehokkaaseen toimintaan konflikti- ja sotatilanteissa. Asevelvollisuus on kustannustehokas tapa tuottaa suuri ja toimintakykyinen reservi.

Perustuslain mukaan jokainen suomalainen on maanpuolustusvelvollinen. Asevelvollisuus koskee 18−65-vuotiaita miehiä ja naiset voivat hakea vapaaehtoisina palvelukseen. Asevelvollisen täytyy suorittaa joko aseellinen tai aseeton varusmiespalvelus tai henkilökohtaiseen vakaumukseen perustuva siviilipalvelus. Varusmiespalveluksen aikana asevelvolliset saavat korkeatasoisen sotilaskoulutuksen. Varusmiespalveluksen suorittanut kuuluu Puolustusvoimien reserviin.

Asevelvollisuus elää ajassa ja koulutusjärjestelmää kehitetään. Tavoitamme kutsunnoissa ison osan miespuolisista suomalaisnuorista – myös ne, jotka eivät jostakin syystä suorita varusmies- tai siviilipalvelusta. Kutsuntatilaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä tilaisuuksia kohdata nuoria ja ehkäistä syrjäytymistä.

Asevelvollisuus yksilön tasolla

Kutsunnat

Kutsuntavuonna 18 vuotta täyttävät miehet osallistuvat kutsuntatilaisuuteen. Kutsunnoissa tarkistetaan sekä päätetään asevelvollisten palveluskelpoisuus ja määrätään palveluksen aloitusajankohta ja -paikka. Määräykseen palveluksen aloitusajankohdasta- ja paikasta vaikuttaa ensisijaisesti Puolustusvoimien tarve, mutta siinä huomioidaan myös asevelvollisen palvelukseen liittyvät toiveet. Kutsunnoissa ei päätetä palvelusajan pituutta. Jos asevelvollinen ei ole palveluskelpoinen, hänet vapautetaan rauhanajan palveluksesta. Perustellulla syyllä palveluksen aloittamista voi myös siirtää.

Naiset voivat hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen OmaIntti -palvelussa. Hakemus liitteineen täytyy toimittaa viimeistään 15. tammikuuta. Palvelukseen hakeneille naisille järjestetään info- ja valintatilaisuus huhtikuussa.

Varusmiespalvelus

Kaikki asevelvolliset aloittavat varusmiespalveluksensa samalta viivalta. Jokaisella on mahdollisuus menestyä taustastaan riippumatta. Varusmiespalvelus kestää koulutuksesta riippuen 165, 255 tai 347 päivää. Miehistön tehtäviin koulutettavilla palvelusaika on 165 päivää ja miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin koulutettavilla sekä aseetonta palvelusta suorittavilla 255 päivää. Upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin tehtäviin koulutettavat palvelevat 347 päivää. Siviilipalvelus on 347 päivän mittainen.

Varusmiespalveluksessa asevelvolliset saavat laadukkaan sotilaskoulutuksen. Palveluksen aikana on myös mahdollisuus oppia arjen selviytymis- ja johtamistaitoja sekä hankkia osaamista myös työelämää varten. Asevelvollisen ennen varusmiespalveluksen alkamista hankkimaa osaamista pyritään hyödyntämään palvelustehtävissä. Suoritettu varusmiespalvelus mahdollistaa hakeutumisen kriisinhallintatehtäviin ja sotilasammatteihin.

Reservi

Varusmiespalveluksen jälkeen siirrytään reserviin, johon miehistö, aliupseerit sekä upseerit kuuluvat 65 -vuotiaaksi asti. Miehistöllä kertausharjoituksia reservissä on korkeintaan 80 tai 150 päivää. Aliupseereilla ja upseereilla kertausharjoituksia voi olla korkeintaan 200 päivää.