Varusmiesjoukko Senaatintorilla Helsingissä sotilasvala ja -vakuutustilaisuudessa

Asevelvollisuus – suomalainen valinta

Suomalaisen asevelvollisuuden tuottamien suorituskykyisten joukkojen ja laajan reservin ansiosta luomme uskottavan ja ennaltaehkäisevän kynnyksen mahdollista voimankäyttöä vastaan ja pystymme tarvittaessa puolustamaan koko Suomea. Varusmiespalveluksella tuotetaan ja ylläpidetään Puolustusvoimien valmiutta ja koulutetaan asevelvolliset sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin.

Sotilasliittoihin kuulumattomana valtiona Suomi varautuu puolustamaan aluettaan itsenäisesti. Suomalainen asevelvollisuus vastaa hyvin turvallisuusympäristön vaatimuksiin ja tuottaa maa-, meri- ja ilmavoimille riittävät resurssit tehokkaaseen toimintaan konflikti- ja sotatilanteissa. Asevelvollisuus on kustannustehokas tapa tuottaa suuri ja toimintakykyinen reservi.

Perustuslain mukaan jokainen suomalainen on maanpuolustusvelvollinen. Asevelvollisuus koskee 18−60 -vuotiaita miehiä ja myös naiset voivat hakea vapaaehtoisina palvelukseen. Asevelvollisen täytyy suorittaa joko aseellinen tai aseeton varusmiespalvelus tai siviilipalvelus. Varusmiespalveluksen aikana asevelvolliset saavat korkeatasoisen sotilaskoulutuksen. Varusmiespalveluksen suorittanut kuuluu Puolustusvoimien reserviin.

Asevelvollisuus elää ajassa ja koulutusjärjestelmää kehitetään jatkuvasti ajan ja Puolustusvoimien vaatimusten ja tarpeiden mukaisesti. Tavoitamme kutsunnoissa ison osan suomalaisnuorista – myös ne, jotka eivät jostakin syystä suorita varusmies- tai siviilipalvelusta. Kutsuntatilaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä tilaisuuksia kohdata nuoria ja ehkäistä syrjäytymistä.

Asevelvollisuus yksilön tasolla

Kutsuntavuonna 18 vuotta täyttävät miehet osallistuvat kutsuntatilaisuuteen. Kutsunnoissa tarkistetaan asevelvollisten palveluskelpoisuus ja kuullaan palvelukseen liittyvät toiveet, joiden perusteella päätetään palveluksen aloitusajankohta ja -paikka. Kutsunnoissa ei päätetä palvelusajan pituutta. Jos asevelvollinen ei ole palveluskelpoinen, hänet vapautetaan rauhanajan palveluksesta. Perustellulla syyllä palvelukseen astumista voi myös lykätä.

Naiset voivat hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen lähettämällä hakemuksen Puolustusvoimien aluetoimistoon. Hakemus liitteineen täytyy toimittaa toimistoon viimeistään maaliskuun ensimmäisenä päivänä. Palvelukseen hakeneille naisille järjestetään oma info- ja valintatilaisuus huhtikuussa.

Kutsunnat, 18 vuotta täytäneet

Kaikki asevelvolliset aloittavat varusmiespalveluksensa samalta viivalta. Jokaisella varusmiehellä on mahdollisuus menestyä taustastaan riippumatta. Varusmiespalvelus kestää koulutuksesta riippuen 165, 255 tai 347 päivää. Miehistön tehtäviin koulutettavilla palvelusaika on 165 päivää ja miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin koulutettavilla sekä aseetonta palvelusta suorittavilla 255 päivää. Upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavat palvelevat 347 päivää. Siviilipalvelus on nykyisin 347 päivän mittainen.

Varusmiespalveluksessa asevelvolliset saavat laadukkaan sotilaskoulutuksen. Palveluksen aikana on myös mahdollisuus oppia arjen selviytymis- ja johtamistaitoja ja hankkia osaamista myös työelämää varten. Asevelvollisen ennen varusmiespalveluksen alkamista hankkimaa osaamista pyritään hyödyntämään palvelustehtävissä. Suoritettu varusmiespalvelus mahdollistaa hakeutumisen kriisinhallintatehtäviin ja sotilasammatteihin.

Varusmiespalveluksen kesto infograafi

Varusmiespalveluksen jälkeen siirrytään reserviin. Miehistö on reservissä 50-vuotiaaksi asti ja kertausharjoituksia reservissä on korkeintaan 80 tai 150 päivää. Upseerit ja aliupseerit ovat reservissä 60-vuotiaaksi asti ja kertausharjoituksia on korkeintaan 200 päivää. Jokainen 18-60-vuotias kuuluu varareserviin.
 

Reservissä oloajan infograafi