221. Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaiset

Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin MPK221 avajaistilaisuus 6.3.2017 Säätytalo, Puolustusvoimain komentajan tervehdyssanat.

Herra kansliapäällikkö
Hyvät 221. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat
Hyvät naiset ja herrat!

Minulla on ilo toivottaa nyt alkavan maanpuolustuskurssin osanottajat tervetulleiksi Puolustusvoimien suojiin perehtymään kokonaisturvallisuuden ja sotilaallisen maanpuolustuksen järjestelyihin sekä ajankohtaisiin turvallisuuskysymyksiin, joita kurssilla käsitellään laajasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

Hyvät kuulijat

Valtioneuvoston 16. helmikuuta julkaisema puolustusselonteko antaa selkeät poliittiset suuntalinjat puolustuksemme kehittämiselle pitkälle 2020 -luvulle. Aiemmin tällä hallituskaudella laaditut sisäisen turvallisuuden selonteko sekä ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko ovat muodostaneet vankan pohjan puolustusselonteon laatimiselle.

Selonteoissa on kyse laajaan turvallisuuskäsitykseen perustuvasta jatkumosta, joka täydentyy vielä yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivityksellä tämän vuoden lopussa. Nyt ensimmäistä kertaa erillisenä laadittu puolustusselonteko mahdollistaa paneutumisen puolustuksen yksityiskohtiin niin nykytilan kuin kehittämisenkin osalta. Selonteon sisältöä on jo ehditty ruotia julkisuudessa, mutta tässä yhteydessä nostan esille Puolustusvoimien näkökulmasta sen keskeisiä kohtia.

Suomen ja sen lähialueiden sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut. Tämä ei tarkoita sitä, että odottaisimme sodan olevan puhkeamassa, vaan, sitä, että on varauduttava meihin kohdistuvaan sotilaallisen voimankäyttöön tai sillä uhkaamiseen. Omasta puolustuksesta huolehtiminen ei ole sapelinkalistelua, vaan sekä velvollisuutemme, että myös turvallisuusympäristöämme vakauttava tekijä. Viestimme on selvä: Suomi ylläpitää toimintaympäristön kehitykseen suhteutettua puolustuskykyä ja valmiutta.

Selonteon puolustuskykyä koskevissa osuuksissa kuvataan toimenpiteet, joilla Puolustusvoimille asetetut velvoitteet täytetään. Puolustuksemme keskeisissä perusteissa ei tapahdu muutoksia. Suomi oli yksi niistä harvoista Euroopan maista, joka ei kylmän sodan päätyttyä luopunut kokonaismaanpuolustuksen periaatteista, laajasta reservistä tai sen edellyttämästä asevelvollisuudesta. Euroopan viimeaikaisen turvallisuustilanteen heikentyminen osoittaa, että olemme toimineet järkevästi. Tyytyväisyyteen ei pidä tuudittautua kuitenkaan liikaa.

Selonteossa on tunnistettu, että on tarve kehittää uutta, mutta myös ylläpitää ja korvata vanhaa. Puolustuksen kehittämisen keskiössä ovat valmius, käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä tiedustelu, kyberpuolustus ja kaukovaikuttaminen. Toimintamme perustana säilyvät perinteiset ratkaisumme. Tämä ratkaisu on olosuhteisiimme ja tarpeisiimme muotoilu Suomen malli. Edelleenkään ei ole mitään ristiriitaa laadun ja määrän välillä.

Tärkeä osa puolustusselontekoa on valmiutemme kehittäminen, joka koskee niin normaaliolojen toimintaa kuin varautumista poikkeusoloihinkin. Sen vaikutukset ulottuvat toimintamme kaikille lohkoille. Haluttujen suorituskykyjen saaminen käyttöön nopeasti ja varmasti edellyttää, että koko ketju henkilöstöstä, koulutuksesta, logistiikasta aina johtamiseen ja lainsäädäntöön on kunnossa ja testattu. Tämä ei tietenkään ole vain Puolustusvoimien asia, vaan se koskee myös muita viranomaisia, yrityksiä ja viimekädessä myös kansalaisyhteiskuntaa.

Lainsäädäntö muodostaa perustan Puolustusvoimien toiminnalle. Sen merkitystä ei sovi unohtaa. Lainsäädäntöhankkeiden avulla kehitämme valmiuttamme, viranomaisyhteistyötä, aluevalvontaa sekä tiedonhankintaa. Lainsäädännöllä luodaan myös valmiuksia kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen sekä muuhun kansainväliseen toimintaan osallistumiseen.

Tärkein käynnissä oleva lainsäädäntöhanke koskee sotilastiedustelua. Lain avulla mahdollistettaisiin muun muassa tiedonhankinta ulkomailta entistä paremmin. Tämä koskisi myös kriisinhallintaoperaatioihin liittyvää tietoa. Lain avulla kyetään myös varmistamaan, että valtion- ja Puolustusvoimien johdolla on käytössään paras mahdollinen tietopohja sotilaallisiin uhkiin liittyvässä päätöksenteossa. Samoin laki antaisi mahdollisuuden selvittää ulkopuolelta tulevia verkkohyökkäyksiä sekä turvata ennakkovaroituskykymme.

Hyvät kuulijat

Tämän vuosikymmenen kehittämisen painopiste on Maavoimissa.

Maavoimia kehitetään joukkokokonaisuuksina, joiden varustusta ja suorituskykyä kehitetään jatkuvasti vuosikymmenestä toiseen. Maavoimien strategisia suorituskykyhankkeita ovat esimerkiksi uusien sodan ajan joukkojen kehittäminen ja varustaminen sekä muun muassa maavoimien liikkuvuuden, nopean toimeenpanokyvyn, tulivoiman ja iskukyvyn kehittäminen. Tykistöjärjestelmämme, joka on yksi Euroopan suurimmista, ajankohtaisesta jatkokehittämisestä kertoo puolustusministerin vastikään allekirjoittama K9-panssarihaupitsikauppa Etelä-Korean kanssa sekä valmisteilla olevat vastatykistötutkahankinnat.

Suunnitelmallisella kehittämisellä varmistamme siis Maavoimien kyvyn täyttää tehtävänsä myös 2020-luvulla, eikä kehittäminen lakkaa jatkossakaan. Maavoimien ensi vuosikymmenelle suunniteltujen materiaalihankkeiden kokonaisvolyymi on lähes kolme kertaa suurempi kuin Merivoimien Laivue 2020 -hanke.

Meri- ja Ilmavoimien kehittäminen ilmenee taas järjestelmien, kuten alusten ja lentokoneiden hankintoina. Ne nousevat julkisuuteen silloin, kun näiden puolustushaarojen pääasejärjestelmiä uusitaan. Meri- ja ilmapuolustuksen suorituskykyjen korvaamista koskeva keskustelu on nostanut esille kysymyksen siitä, onko Puolustusvoimat varautumassa edelliseen sotaan esittäessään alusten ja hävittäjien hankintaa.

Monitoimihävittäjien ja laivojen korvaaminen miehittämättömillä ja autonomisilla järjestelmillä voi joskus tulevaisuudessa olla mahdollista, mutta ei kuitenkaan nykyisten järjestelmiemme korvaamisen päätösaikataulussa. Laadittujen selvitysten mukaan Hornet-hävittäjien suorituskyvyn korvaaminen miehittämättömillä ilma-aluksilla ei ole mahdollista, koska maailmalla näköpiirissä olevat vaihtoehdot kykenevät toteuttamaan vain pienen osan Hornet-kaluston tehtävistä. Merivoimien tehtävät taas edellyttävät fyysistä läsnäoloa merellä. Merimiinoja lasketaan merellä paikan päällä. Myös sukellusveneentorjunta sekä alueellisen koskemattomuuden ja meriyhteyksien turvaaminen edellyttävät läsnäoloa vastustajan välittömässä läheisyydessä, jotta haluttu vaikutus saadaan aikaiseksi. Jos emme ole siellä itse, emme voi olla varmoja siitä, että alue olisi Suomen käytössä

Bästa åhörare

Försvarsbudgetens nivå, som fastställts i statsrådets 2009 års säkerhets- och försvarspolitiska redogörelse, förverkligades inte under de senare åren, vilket ledde till att materielprojekt måste skäras ned för trygga den dagliga verksamheten. På grund av de få repetitionsövningarna var det för en stor del av trupperna en utmaning att upprätthålla de krigstida truppernas stridsförmåga åren 2012–2014. Man försöker nu korrigera det underskott som uppstått i materielinvesteringar, underhåll och utbildning.

Selonteon linjausten toimeenpano onkin pitkälti riippuvainen siinä esiin tuotujen resurssilinjausten toteutumisesta. Selonteossa esitetään nyt kolme rahoituselementtiä, jotka liittyvät valmiuteen, strategisiin hankkeisiin ja muihin materiaalihankintoihin. Ne ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Valmiuden kehittämiseen esitetty lisäpanostus varmistaa sen, että kykenemme vastaamaan joka hetki sotilaallisiin uhkiin ympäristön vaatimusten edellyttämällä tavalla.

Parlamentaarisen selvitysryhmän suosituksen mukaisen 150 miljoonan euron lisärahoituksen jatkaminen materiaalihankintoihin myös vuodesta 2021 eteenpäin varmistaa Maavoimien ja kaikkien puolustushaarojen yhteisten kykyjen kehittämisen. Strategisten hankkeiden rahoitus ei ole mahdollista nykyisen tasoisesta puolustusbudjetista, mistä syystä ne tulee rahoittaa erillisvaroin. Nämä erillisvarat suunnitellaan kohdennettaviksi Meri- ja Ilmavoimien strategisiin hankkeisiin, eivätkä ne näin ollen ole käytettävissä Maavoimien hankintoihin. Hankittavien järjestelmien kaluston ylläpitokustannusten on arvioitu olevan nykyisen kaluston suuruusluokkaa, joten ne eivät tule kasvattamaan merkittävästi ylläpitokulujamme tulevaisuudessa.

Hyvät kuulijat

Vaikka Suomi on sotilasliittoihin kuulumaton maa emmekä voi näin ollen laskea ulkoisen avun varaan, on puolustusyhteistyöllä maamme puolustuskyvylle siitä huolimatta merkittävä rooli. Normaaliolojenyhteistyö on perusta poikkeusolojen toiminnalle. Eri yhteyksissä tehtävässä yhteistyössä ei ole kyse mistään kilpailuasetelmasta, vaan jokaisella yhteistyömuodolla on tarkoituksensa ja paikkansa. Tässä yhteydessä on paikallaan tuoda esiin Nordefcon ja Euroopan unionin piirissä tehtävän puolustusyhteistyön ajankohtaisia asioita.

Suomi toimii pohjoismaisen puolustusyhteistyön, Nordefco-rakenteen puheenjohtajanmaana tänä vuonna. Puheenjohtajuuskautemme on aloitettu hyvin erilaisessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa kuin edellisellä vastaavalla kaudellamme vuonna 2013. Tämä näkyy myös Nordefcon toiminnan painopistealueissa. Pyrimme puheenjohtajuuskaudellamme analysoimaan tarkemmin lähialueillamme tapahtuvaa muutosta ja varautumaan muuttuneen turvallisuusympäristön aiheuttamiin haasteisiin. Laajennamme keskustelua Itämeren alueelta myös arktiselle alueelle, jonka turvallisuuspoliittinen, taloudellinen ja strateginen merkitys on muuttumassa. Sotilaallinen mielenkiinto arktista aluetta kohtaan on kasvamassa.

Pohjoismaista puolustusyhteistyötä tehdään monella rintamalla. Mielenkiintoisia ja toimintaa tehostavia hankkeita ovat esimerkiksi ilmatilannekuvayhteistyö, muiden maiden joukkojen rauhanaikaista maahantuloa helpottava Easy Access Declaration -prosessi sekä varatukikohta-aloite. Harjoitustoiminta on ollut yksi pohjoismaisen puolustusyhteistyön menestystekijöistä. Maavoimien harjoitusyhteistyön lisäämisen ohella pyrimme nyt lisäämään myös Meri- ja Ilmavoimien tukikohtien sekä harjoitusalueiden yhteiskäyttöä.

Pohjoismaiden puolustusmateriaaliyhteistyöllä on jo pitkä perinne, ja sen piirissä ollaan parhaillaan valmistelemassa pohjoismaisen taisteluasun hankintaa. Samoin huoltovarmuus ja yhteiskunnan kriisinkestokyky on nostettu puheenjohtajuusvuotemme asialistalle. Tavoitteena on jakaa kokemuksia sekä kartoittaa Pohjoismaiden yhteistyömahdollisuuksia myös näillä alueilla.

Myös eurooppalaiseen puolustusyhteistyöhön kohdistuu tällä hetkellä voimakkaita odotuksia. Yhdysvallat odottaa eurooppalaisten Nato-maiden kantavan suurempaa vastuuta Euroopan turvallisuudesta. Talouskriisi on kuristanut puolustusbudjetteja samalla kun puolustustarvikkeiden hintataso jatkaa nousuaan. Euroopan kyky vastata nykyisen turvallisuusympäristön kehittyneisiin haasteisiin onkin todettu monella tavalla riittämättömäksi. Tosin Euroopassa on nyt nähtävissä ryhtiliike, ja useissa maissa on jo tehty tai ollaan tekemässä päätöksiä puolustusbudjettien kasvattamisesta.

Puolustusyhteistyö on myös käytännön keino osoittaa Euroopan yhtenäisyyttä. Suomella, kuten monella muullakin maalla, on omat lähtökohtansa ja odotuksensa yhteistyölle. Eurooppalaisen puolustusyhteistyön tiivistäminen edellyttää siis samanaikaisesti sekä unionin että jäsenmaiden tarpeiden ymmärtämistä. Turvallisuutta ja puolustusta koskevien uusien ratkaisujen tulee perustua tarpeeseen sekä käytännöllisiin ja konkreettisiin tavoitteisiin.

Euroopan unionin puolustusulottuvuuden kehittämisessä pinnalla ovat nyt muun muassa unionin pysyvän rakenteellisen yhteistyön käynnistäminen, puolustussuunnittelun yhtenäistäminen, pienimuotoisen strategisen tason sotilaallisen suunnittelu- ja toimeenpanokyvyn rakentaminen sekä unionin puolustusrahaston perustaminen. Yhteistä niille kaikille on entistä vahvempi vaatimus jäsenmaiden sitoutumisesta yhteistyöhön.

Unionin puolustusyhteistyön edistymistä on vaikeuttanut yhteisten rahoitusinstrumenttien puute. Ongelman korjaamiseksi Euroopan komissio on laatinut puolustusalan toimintasuunnitelman, jonka yhtenä osana on unionin yhteinen puolustusrahasto. Toteutuessaan se mahdollistaisi jäsenvaltioiden yhteisen tutkimuksen ja myös suorituskykyjen kehittämisen unionin rahoittamana. Rahaston suurusluokaksi on kaavailtu yli viittä miljardia euroa vuotta kohden. Varat rahastoon kerättäisiin jäsenmailta ja osin mahdollisesti myös unionin budjettivaroista. Puolustusrahasto on kannatettava aloite unionin puolustusulottuvuuden kehittämiseksi, mutta samalla on varmistettava, että päätökset puolustusrahastoon osallistumisesta voidaan tehdä kansallisen puolustuksen tarpeiden perusteella, kuitenkaan vaarantamatta kansallisia puolustusresursseja.

On etujemme mukaista osallistua ja edistää myös sellaista eurooppalaista yhteistyötä, jota kriisitilanteessa voitaisiin odottaa käytettävän Suomen apuna. Euroopan unionin puitteissa tämä edellyttää muun muassa keskinäisen avunantomekanismin selkeyttämistä sekä Euroopan unionin ja Naton välisenyhteistyön tiivistämistä esimerkiksi hybridiuhkien torjunnassa, josta jäsenmailla on tällä hetkellä hyvin erilaisia näkemyksiä. Unionin turvallisuutta ja puolustusta edistäviä jatkopäätöksiä odotetaan tehtävän jo ennen tulevaa kesää.

Hyvät 221. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat

On arvokasta, että olette kyenneet varamaan kiireistänne huolimatta aikaa edessä olevalle kurssille. Toivon, että kurssi syventää tietämystänne maamme tärkeistä turvallisuuskysymyksistä ja maanpuolustuksemme asioista, ja samalla saa teidät pohtimaan, kuinka voitte itse vaikuttaa entistä paremmin yhteiskuntamme turvallisuuteen niin työtoimissanne kuin vapaa-ajallanne.

Kurssin aikana kuulette laajan kirjon asiantuntija-alustuksia ja vierailette useissa kohteissa. Kurssitovereinanne on maamme viranomaisten, julkisyhteisöjen, liike-elämän ja kansalaisjärjestöjen kärkitoimijoita, joiden kanssa syntyy keskusteluja sekä oppitunneilla että niiden ulkopuolella. Uskon, että saatte parhaan hyödyn kurssilta osallistumalla aktiivisesti keskusteluihin niin alustajien kuin kurssilaistenkin kanssa.

Toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia.

Puolustusvoimain komentaja

Kenraali Jarmo Lindberg