Varusmiesten maanpuolustustahto ja tyytyväisyys esimiehiin on korkealla tasolla, ilmenee maalis- ja kesäkuussa 2017 kotiutuneiden varusmiesten loppukyselystä. Puolustusvoimat kehittää jatkuvasti toimintansa palautekyselytulosten perusteella.
Maanpuolustustahto on pysynyt korkealla tasolla (4,2, skaala 1-5) vuodesta 2015 alkaen. Palvelusmotivaatio on noussut vuoden 2010 tasosta (3,2) 3,7:een. Alokkaille teetetyn alkukyselyn perusteella taas n. 70 prosenttia alokkaista ilmoittaa aloittavansa palveluksen positiivisin ennakko-odotuksin. Vain 10 prosenttia on eri mieltä, loput siltä väliltä. Alokkaiden halu suoriutua palveluksesta on vahva.
Varusmiesten palaute Puolustusvoimien koulutuskulttuurista ja koulutuksen laadusta sekä palkatun henkilöstön ja varusmiesjohtajien toiminnasta on pidemmällä aikavälillä jatkuvasti parantunut. Palkattu henkilöstö saa varusmiehiltä arvosanaksi 4,3, kokelaat 4,1 ja ryhmänjohtajat 3,9.
Varusmiesten poistuma on ollut laskussa vuodesta 2009 alkaen
Vuoden 2009 lukemista (19 prosenttia) keskeyttämisprosentti on saatu vakiintumaan 15 prosentin tasolle. Kesäkuussa aloittaneen 2/17-erän palvelusten keskeyttäminen on ollut hieman aiempaa matalammalla tasolla. Kaikista palveluksen keskeyttäneistä noin kolme neljännestä keskeyttää terveydellisistä syistä. Näistä hieman alle puolet liittyy mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöihin. Myös tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet on merkittävä terveydellinen poistuman syy.
Keskeyttäneille teetettävän keskeyttämiskyselyn tulosten perusteella voidaan sanoa että keskeyttämisen taustalla ei ole keskimäärin ole huonoja kokemuksia palveluksesta vaan siihen näyttää pikemminkin yhdistyvän sosiaaliset ongelmat, joita on koettu jo ennen palvelukseen astumista ja vaikeus sopeutua palvelukseen.
Palveluksen keskeyttämisistä noin 70–75 prosenttia tapahtuu peruskoulutuskaudella ja n. 40–45 prosenttia peruskoulutuskauden kahden ensimmäisen viikon aikana. Osa palveluksensa keskeyttäneistä suorittaa palveluksensa loppuun myöhemmin.
Varusmieskoulutusta arvioidaan ja yleistä asevelvollisuutta kehitetään
Palautekyselyt analysoidaan kaikilla johtamistasoilla Pääesikunnasta perusyksikköön. Koulutuskulttuurin kehittämiseksi on määritetty useita kehittämiskohteita. Pitkällä aikavälillä erityisesti kouluttajien ja varusmiesjohtajien johtaja- ja kouluttajakoulutukseen on panostettu, mikä näkyy palautekyselyissä esimiesten arvostuksen nousuna.
Toimintakyky koulutuksen keskiöön
Varusmiesten toimintakyvyn kokonaisvaltainen kehittäminen on uusi näkökulma koulutuksen sisällössä. Aiemmin varusmieskoulutuksessa on keskitytty toimintakyvyn osalta lähinnä vain fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen, tietojen ja taitojen opettamisen lisäksi. Jatkossa myös toimintakyvyn "henkistä puolta" eli psyykkistä, sosiaalista ja eettistä toimintakykyä aletaan tavoitteellisesti ja nousujohteisesti kehittämiään koko palveluksen aikana.
