Puolustusvoimista ja Rajavartiolaitoksesta siirtyy reserviin 18. kesäkuuta 9427 varusmiestä, joista 440 on naisia.
Kotiutuvat varusmiehet ovat palvelleet 165 päivää saapumiserässä 1/26 tai 347 päivää erässä 2/25.
Kotiutuvista noin 7614 on palvellut Maavoimien, 1080 Merivoimien ja 461 Ilmavoimien joukko-osastoissa. Lisäksi Rajavartiolaitoksesta kotiutui 272.
Varusmiespalvelusaika on joko 165, 255 tai 347 päivää. Miehistötehtäviin koulutettavien palvelusaika on pääsääntöisesti 165 tai 255 päivää. Upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavien asevelvollisten palvelusaika on 347 päivää. Heitä on palveluksen suorittavista noin puolet.
Uudet saapumiserän 2/26 alokkaat aloittavat palveluksensa joukko-osastoissa 6. heinäkuuta.
Siirtyminen reserviin
Reserviin siirtyminen on varusmiehille usein ilon aihe, joka tuo mukanaan myös suuria muutoksia arkeen. Kotiutumisen jälkeen vapaus lisääntyy eikä päivän kulkua ohjaa enää viikko-ohjelma.
- Kotiutuminen herättää varusmiehissä ristiriitaisia tunteita: vapauden tunnetta ja iloa, mutta toisaalta huolta ja ahdistusta siviilielämän suunnitelmista, sosiaalikuraattori Iiris Kukkola Kaartin jääkärirykmentistä kertoo.
Totuttelu reservin uudenlaiseen arkeen voi viedä aikaa. Kukkola suosittelee ottamaan kiinni oman elämän toimijuudesta ja palaamaan mahdollisimman nopeasti normaaliin arkirytmiin. Töihin tai opiskelemaan meneminen on sitä haastavampaa, mitä kauemmin sitä odottaa. Tarvittaessa voi hakeutua puhumaan ammattilaiselle, jos sopeutuminen arkeen on erityisen haastavaa.
- Kotiutuvalle varusmiehelle haluan sanoa, että itsestään ja varusmiespalveluksen suorittamisesta kannattaa olla ihan älyttömän ylpeä. Huikea suoritus! Kukkola onnittelee.
Reservin kertausharjoitukset
Reserviin siirtymisen jälkeen ajankohtaiseksi tulevat reserviläisille järjestettävät kertausharjoitukset. Lähtökohtaisesti jokaiselle asepalveluksen suorittaneelle määrätään sodan ajan sijoitus, mihin vaikuttaa Puolustusvoimien joukkotuotannon tarve, henkilön osaaminen sekä suoriutuminen varusmiespalveluksesta. Kertausharjoituksiin käskemisen keskeisin syy on sodan ajan joukko, johon henkilö on sijoitettu. Eri joukkojen ja tehtävien kertausharjoitustarve Puolustusvoimissa on erilainen ja kertausharjoitusten volyymia ohjaavat myös käytössä olevat resurssit.
Puolustusvoimat kannattaa pitää tietoisena omasta terveydentilasta, osaamisesta ja halukkuuksista päivittämällä ajantasaiset tiedot OmaInttiin. Omaan aluetoimistoon kannattaa olla yhteyksissä, mikäli on hankkinut uutta koulutusta tai osaamista. Myös suorittamalla erilaisia MPK:n (Maanpuolustuskoulutusyhdistys) kursseja voi mahdollisesti vaikuttaa omaan sodan ajan tehtävään.
Lisätietoja kertausharjoituksista ja niihin valmistautumisesta saat Intti.fi-sivustolta ja osoitteesta omaintti.fi.
