Puolustusvoimista ja Rajavartiolaitoksesta siirtyy reserviin torstaina 18. joulukuuta 8215 varusmiestä, joista 279 on naisia.

Nyt kotiutuvat ovat 165 päivää palvelevat saapumiserästä 2/25 ja 347 päivää palvelevat erästä 1/25.

Uudet alokkaat saapuvat joukko-osastoihin 5. tammikuuta 2026 ja saapumiserässä 1/26 aloittaa palveluksensa noin 12 900 uutta alokasta.

Tammikuussa palveluksensa aloittavista vajaat 10 000 aloittaa maavoimien joukko-osastoissa. Noin 1700 asevelvollista aloittaa sotilasuransa Merivoimien palveluksessa. Loput jakaantuvat Rajavartiolaitoksen ja Ilmavoimien joukko-osastoihin. Ruotsinkieliset alokkaat aloittavat palveluksensa pääosin Uudenmaan prikaatissa.

Suurimmat vastaanottavat joukko-osastot ovat Porin prikaati, Karjalan prikaati ja Kainuun prikaati Maavoimista.

Varusmiespalvelusaika on joko 165, 255 tai 347 päivää. Miehistötehtäviin koulutettavien palvelusaika on pääsääntöisesti 165 tai 255 päivää. Upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavien asevelvollisten palvelusaika on 347 päivää. Heitä on palveluksen suorittavista noin puolet.

Varusmieskoulutuksen päämääränä on tuottaa sodanajan joukkoja

Varusmieskoulutuksen päämääränä on tuottaa suorituskykyisiä sodanajan joukkoja, joiden avulla ylläpidetään Puolustusvoimien perusvalmiutta ja kykyä kohottaa valmiutta tarpeen mukaan. Varusmiespalvelus kehittää yksilön valmiuksia toimia osana laajempaa yhteisöä sekä parantaa sosiaalisia taitoja sekä fyysistä kuntoa.

Palvelus alkaa kuusi viikkoa kestävällä alokasjaksolla. Varusmiehet totuttelevat ensimmäisten viikkojen aikana perusyksikön ja joukko-osaston päivärytmiin. Alokasjakson aikana he oppivat sotilaallisen toiminnan yleiset perusteet ja sotilaan perustaidot ampumisesta, taistelukoulutuksesta ja toimintakyvyn ylläpidosta. Peruskoulutus antaa kaikissa puolustushaaroissa varusmiehille vankan pohjan toimia turvallisesti yksittäisenä sotilaana, taistelijaparina ja osana partiota.

Kahdeksanteen palvelusviikkoon mennessä tehdään koulutushaara- palvelustehtävä- ja johtajavalinnat. Koulutushaaravalinnoissa määräytyy, minkä koulutushaaran peruskurssin varusmies suorittaa koulutushaarajaksolla. Palvelustehtävä- ja johtajavalinnoissa määritetään palvelustehtävä ja palvelusaika sekä valitaan varusmiehet johtajakoulutukseen. 

Erityistaidot käyttöön varusmiespalveluksessa

Alokasjakson aikana varusmiehet voivat hakea omaa osaamistaan ja siviilikoulutustaan vastaaviin erityistehtäviin. Palveluksen aikana haettavissa erityistehtävissä pääsee hyödyntämään omia taitoja ja hankkimaan työkokemusta sekä kontakteja tulevaisuutta varten. Erityistehtäväpaikkoja löytyy esimerkiksi tiedustelu-, tietotekniikka-, tutkimus-, viestintä- ja media- sekä kirkolliselta alalta.

Varuskunnissa ennaltaehkäistään hengitystieinfektioiden leviämistä

Edellisen syystalven aikana Puolustusvoimien varuskunnissa esiintyi poikkeuksellisen paljon tavanomaista hankalampia hengitystieinfektioita. Puolustusvoimien kaikissa perusyksikössä kiinnitetään myös jatkossa huomiota ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, joiden avulla pyritään estämään vakavien tautiepidemioiden muodostumista sekä mahdollisten viruksien siirtymistä siviiliyhteiskuntaan varusmiesten kautta. Läheistenpäivien järjestämisestä sekä osastoinnin tarpeesta päätetään joukko-osastokohtaisesti.

Puolustusvoimat seuraa varuskuntien terveystilannetta tiiviisti ja mukauttaa toimintaansa varusmiesten ja henkilöstön palvelus- ja terveysturvallisuuden takaamiseksi.