Maanantaina 7. tammikuuta 2019 saapumiserässä 1/19 aloittaa palveluksensa noin 12 500 uutta alokasta.
Nyt palveluksensa aloittavista hieman alle 10 000 aloittaa maavoimien joukko-osastoissa. Noin 1700 asevelvollista aloittaa sotilasuransa Merivoimien palveluksessa. Loput jakaantuvat Rajavartiolaitoksen ja Ilmavoimien joukko-osastoihin. Ruotsinkieliset alokkaat aloittavat palveluksensa pääosin Uudenmaan prikaatissa.
Suurimmat vastaanottavat joukko-osastot ovat Porin prikaati(2150), Karjalan prikaati (2070) ja Kainuun (1880) prikaati Maavoimista.
Kolme koulutusjaksoa
Varusmiespalvelus muodostuu koulutuskausista, alkaen sotilaan peruskoulutuksesta edeten nousujohteisesti kohti koulutuksen päätavoitetta, sodanajan osaamista ja tehtäviä.
Palvelus alkaa kahdeksan viikkoa kestävällä peruskoulutuskaudella. Ensimmäisinä viikkoina varusmiehille opetetaan perusteet toimia turvallisesti yksittäisenä sotilaana ja taistelijaparina. Peruskoulutuskauden koulutuksen sisältö ja toteutustapa on sama kaikissa puolustushaaroissa. Peruskoulutuskaudella arvioidaan myös soveltuvuus erikois- ja johtajakoulutukseen sekä tehdään ensimmäiset kuntotestit.
Peruskoulutuskauden päättyessä tehdään lopulliset valinnat miehistökoulutukseen ja aliupseerikoulutukseen. Samalla määräytyy myös koulutuksen mukainen palvelusaika: 165, 255 tai 347 vuorokautta.
Erikoiskoulutuskaudella saatava koulutus antaa valmiudet toimia koulutushaaran mukaisessa tehtävässä ryhmän ja joukkueen osana. Osaamisen taso arvioidaan koulutushaaratutkinnolla.
Joukkokoulutuskaudella varusmiehet koulutetaan toimimaan joukkotuotannon mukaisissa sodanajan tehtävissä. Joukkokoulutuskausi on koulutuksen toiminnallinen ja taidollinen huipentuma. Tärkeimmät taistelu- ja ampumaharjoitukset järjestetään joukkokoulutuskaudella.
