Katsauksessa tarkastellaan intressiryhmiä, jotka muovaavat Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria.
Euroopan nykyinen turvallisuusarkkitehtuuri pohjautuu toisen maailmansodan jälkeiseen, kylmän sodan muovaamaan asetelmaan, jossa keskeisiä toimijoita ovat Pohjois-Atlantin liitto (Nato), Euroopan unioni (EU) ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj). Viime vuosina erityisesti Venäjän aggressiivinen ulkopolitiikka, Yhdysvaltojen ulkopolitiikan suunnanmuutokset sekä turvallisuusinstituutioiden sisäiset haasteet ovat horjuttaneet tätä järjestelmää ja lisänneet epävarmuutta Euroopan turvallisuudesta.
Näiden tekijöiden seurauksena monet Euroopan valtiot ovat alkaneet vahvistaa puolustustaan ja edistää laajempaa turvallisuusyhteistyötä. Yksi suurimmista kysymyksistä on tasapainoilu historiallisesti vahvan transatlanttisen kumppanuuden ja EU:n itsenäisen toimijuuden välillä. Lisäksi erilaiset suhteet Venäjään ja muihin suurvaltoihin vaikuttavat maiden näkemyksiin Euroopan turvallisuusyhteistyöstä. Haasteita lisää se, että turvallisuusinstituutiot ja muut monenkeskiset ja kahdenväliset puolustusyhteistyömuodot menevät osittain päällekkäin, ja instituutioiden sisäiset jännitteet heikentävät niiden tehokkuutta. Viime aikoina virallisten turvallisuusorganisaatioiden ulkopuolella toimivat joustavammat yhteistyömuodot ovatkin nousseet suurempaan rooliin.
2026:3 Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria muovaavat intressiryhmät
Lisätietoja
Lisätietoja antaa tarvittaessa Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkija MA, LLM Helena Ranta.
Tutustu myös aiemmin ilmestyneisiin tutkimuskatsauksiin.
