Varusmiesten liikunta- ja hyvinvointidataa käytettiin koulutuksen tukena Puolustusvoimien, Suunnon ja TietoEVRYn toteuttamassa pilottiprojektissa vuosina 2019-2020. Projekti oli osa Sitran IHAN-hanketta.
Puolustusvoimien, Suunnon ja TietoEVRYn projektin tavoitteena oli datan avulla antaa varusmiehille sysäys kunnon kehittämiseen ja ylläpitämiseen niin varusmiespalvelun aikana kuin reservissä. Projektissa seurattiin varusmieskoulutuksen aikaista kokonaisrasitusta ja palautumista. Saatujen havaintojen pohjalta koulutuksen rasittavuutta ja varusmiesten palautumista pystyttiin rytmittämään sekä harjoittelua kohdentamaan siten, että kokonaiskuormitus tuki aiempaa paremmin varusmiesten kunnon kehittymistä.
Pilottiprojektissa varusmiehille jaettiin Suunnon laitteet, joista kerättiin biometristä dataa, kuten varusmiesten syke-, rasitus- ja askeldataa TietoEVRYn kehittämälle alustalle. Tämän datan avulla pystyttiin huomioimaan varusmiesten kokonaisrasitus ja palautuminen koulutuksen suunnittelussa ja näin luomaan edellytykset asevelvollisten fyysisen kunnon kehittymiselle. Projektin tavoitteena oli myös motivoida varusmiehiä pitämään huolta omasta kunnostaan tarjoamalla helppokäyttöiset työkalut kunnon kehittämiseen ja oman palautumisen seurantaan.
Pilottiprojekti toteutettiin Jääkäriprikaatissa, Rovaniemellä ja Sodankylässä. Projektiin osallistui yhteensä 120 varusmiestä sekä heidän kouluttajiaan. Hankkeeseen vapaaehtoisesti osallistuneilta varusmiehiltä kerättiin tietoa ympärivuorokautisesti, myös vapaa-ajalla ja lomilla. Suunnon laitteilla kerätty data tallennettiin TietoEVRYn tietoaltaaseen ja visualisoitiin TietoEVRYn Intelligent Wellbeing -ratkaisun avulla. Tiedon tallentamisessa ja visualisoinnissa huomioitiin tietosuoja ja tietoturva henkilötietojen käsittelyssä.
”Puolustusvoimilla on käynnissä useita eri digitalisaatioon liittyviä teknologiakokeiluja, joista tämä oli yksi. Saimme helposti yksityiskohtaista tietoa varusmiesten koulutusryhmien kunnosta, rasitustasoista ja palautumisesta, mitä hyödynnettiin koulutuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Sen lisäksi kokeilu tarjosi varusmiehille mahdollisuuden seurata omaa kuormitustaan palveluksessa, vapaa-ajalla varuskunnassa sekä lomilla, mikä oli varusmiehille henkilökohtaisesti innostavaa ja motivoi seuraamaan oman kunnon kehitystä”, Puolustusvoimien digitalisaatiojohtaja, eversti Antti Tunkkari toteaa.
Suomalaisten varusmiespalvelukseen tulevien henkilöiden kestävyyskunto on ollut laskusuunnassa. Laskusuunta miesten kestävyys- ja lihaskunnossa käy ilmi Puolustusvoimien julkaisemista pitkän ajan tilastoista.
Projektin aikana varusmiesten havaittiin lisänneen omaehtoista liikkumista sekä palveluksessa että vapaa-ajalla. Suurin osa varusmiehistä ei ollut ennen käyttänyt vastaavaa laitetta, mutta he olivat motivoituneita tekemään mittausta ohjeiden mukaisesti. Myös Puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvia kouluttajia käytti vastaavia laitteita projektin ajan saadakseen hyvän kuvan siitä, mitä laitteella voidaan mitata, mitä dataa voidaan kerätä ja kauanko mittausta voidaan akkukapasiteetin rajoissa vaativissa sotaharjoitusolosuhteissa suorittaa. Lisäksi kouluttajat pystyivät omien käyttökokemuksiensa avulla tukemaan varusmiehiä laitteiden käyttämisessä.
“Projekti oli kokonaisuudessaan onnistunut ja opettavainen. On ollut hienoa huomata, miten pystyimme datan avulla nostamaan varusmiesten aktiivisuustasoa ja kiinnostusta itsestään huolehtimiseen. Tämän kaltaisen kehitystyön kautta pystymme parhaimmillaan saamaan aikaan pitkäaikaisia vaikutuksia varusmiesten kuntoon ja hyvinvointiin. Pienikin muutos väestön hyvinvointiin on yhteiskunnan kannalta merkittävä asia, ja mahdollisuus päästä luomaan datapohjaisia työkaluja yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittämiseen on hyvin arvokasta”, sanoo Niina Siipola, Intelligent Wellbeing Area Product Owner, TietoEVRYltä.
