Palveluksen aloittavien nuorten miesten fyysisessä toimintakyvyssä ei juuri muutoksia viime vuoteen verrattuna.
Vuoden 2021 varusmiesten kestävyyskunto on mittaushistorian toiseksi huonoin. Vuoden 2022 keskiarvo 12 minuutin juoksutestissä oli metrilleen sama kuin edeltävänä vuonna.
Varusmiesten kuntotestit suoritettiin saapumiserittäin kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana tammikuussa ja heinäkuussa 2022. Tulokset (lähes 20 000 hlöä) kuvaavat melko kattavasti keskimäärin 19 -vuotiaan nuoren miehen kuntotasoa. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuneiden naisten tuloksia ei ole raportoitu säännöllisesti, koska kyseinen valikoitunut otos ei edusta väestötasoa. Varusmiesten kuntotesteillä arvioidaan kestävyyttä ja lihaskuntoa. Lisäksi testien yhteydessä mitataan kehon pituus ja paino. Kuntotilastot osoittavat, että varusmiesten kehon paino on kasvanut ja aerobinen kunto heikentynyt koko mittaushistorian aikana muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta.
Varusmiesten kuntotestien 2022 keskeiset tulokset ja havainnot:
• Keskipaino: Kehon keskipaino on noussut vajaassa 30 vuodessa (1993‒2022) 70,8 kilosta 78,7 kiloon. Kahden edellisvuoden keskiarvot olivat 78,7 kiloa, mikä on mittaushistorian korkein keskipaino.
• Kestävyyskunto: Varusmiesten palveluksen alussa suorittaman 12 minuutin juoksutestin keskiarvo vuonna 2022 oli 2 376 metriä. Tulos on metrilleen sama kuin viime edellisvuonna ja nämä tulokset ovat mittaushistorian toiseksi heikoimmat. Vuonna 2019 keskiarvo oli 2 358 metriä.
• Lihaskunto: Lihaskunnoltaan hyväkuntoisten osuus on viime vuosina hieman laskenut ja heikkokuntoisten osuus kasvanut. Kiitettävien ja hyvien tulosten osuus vuonna 2022 oli 31 prosenttia ja heikkojen tulosten osuus 24,2 prosenttia.
Palveluksensa aloittaneiden varusmiesten kuntotilastoja on seurattu 12 minuutin juoksutestin osalta vuodesta 1975 ja lihaskunnon osalta vuodesta 1982. Keskiarvot kattavat vuosittain kaikkien saapumiserien testitulokset. Testit suoritetaan kahden viikon kuluessa palveluksen alkamisesta. Kuntotutkimukset tuottavat kansanterveydellisesti merkittävää tietoa suomalaisten nuorten miesten kehon koostumuksen sekä fyysisen kunnon muutoksista. Tietoja hyödynnetään muun muassa liikuntakoulutuksen kehittämisessä.