Ulkomaalaistaustaisten varusmiesten mukaan asepalvelus tarjoaa yhdenvertaisen areenan, tuore kyselytutkimus kertoo. – Usein palvelus nähtiin siviilimaailmaa tasa-arvoisempana paikkana. Varusmiehen taustalla, etnisyydellä tai ulkonäöllä ei ollut suurta merkitystä. Varusmiehet otettiin vastaan ja kohdattiin yksilöinä, eikä taustansa edustajina, Maavoimien koulutus ja simulaattorit -tutkimusalan johtaja Jarkko Kosonen kertoo. Myös uskonnollinen ja kulttuurinen moninaisuus on tutkimuksen mukaan huomioitu varuskunnissa pääosin hyvin.
Tammikuun Ruotuväessä kerrotaan myös, että Puolustusvoimat on palkannut reilun vuoden aikana noin 500 uutta työntekijää. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Rami Saari kertoo, että lähivuosina palkataan ainakin saman verran lisää. Kehityksen taustalla on Euroopan muuttunut turvallisuustilanne sekä Nato-jäsenyys.
Euroopan unioni pyrkii löytämään keinoja Naton tukemiseksi. Yksi keino olisi sotilaallisen liikkuvuuden kehittäminen. Militaryschengeniksi nimitetty hanke loisi alueen, jossa EU:n tai Naton aseelliset joukot voisivat tarvittaessa liikkua vapaasti yli jäsenmaiden rajojen, euro-parlamentaarikot Merja Kyllönen ja Pekka Toveri kertovat Ruotuväen haastattelussa.
Vahvasti politisoituneet sanomalehdet vaikuttivat osaltaan siihen, että vastakkainasettelu kärjistyi yli sata vuotta sitten sisällissodaksi. Hieman ennen taistelujen puhkeamista lehdissä tajuttiin, mihin yhteiskunta oli ajautumassa, mutta korjausliike tuli liian myöhään, kertoo Sanomalehtien sisällissota -teoksen kirjoittanut filosofian tohtori Helena Pilke.
Lue näköislehti täältä: ruotuvaki.fi
